Nilkan asennon vaikutus polven kipuun

Nilkka ja jalkaterä toimivat tärkeänä osana kehon iskunvaimennusjärjestelmää, jonka tehtävänä on suojata kehoa ja pienentää alaraajan niveliin kohdistuvaa kuormitusta.

Jalkaterän normaaliin joustomekanismiin kuuluvat supinaatio (nilkan ulkokierto) ja pronaatio ( nilkan sisäkierto). Niiden tehtävä on vaimentaa iskuja ja tukea selkä rankaa. Nilkan liiallinen sisäkierto (ylipronaatio) aiheuttaa ylikuormitusta alarajoihin, joka kasvattaa riskiä muille alaraaja vammoille. Tässä vaiheessa polvi kipu voi astua kuvioihin, mutta kivun aiheuttajaa ei osata paikallistaa nilkkaan. Aletaan välttelemään liikkeitä mitkä tuottavat kipua polveen ja jätetään selvittämättä missä itse kivun aiheuttaja löytyy. Olisi hyvä miettiä missä liikkeissä kipua tuntuu ja mitkä asiat voisivat vaikuttaa kipuun, jos kivun aiheuttajaa ei hoideta niin ongelmia alkaa äkkiä ilmenneen laajemmalla alueella polven lisäksi. Muutoksia voi alkaa huomaamaan myös lonkassa ja selässä.

Nilkan liiallisen sisäkierron takia jalkaterä alkaa korjaamaan alaraajojen sekä jalkaterien toimintahäiriöitä tai muutoksia. Muutoksia voivat olla muun muassa jäykkyys nilkassa, kireä akillesjänne, polvinivelten virhe asennot, reisiluun asento tai heikot lihakset, jotka ojentavat lonkkaa. Tärkeää nilkan liiallisen sisäkierron hoidossa on alaraajojen normaalin linjauksen harjoittelu. Linjaus harjoitteiden lisäksi on tärkeä harjoittaa esimerkiksi säären lihaksia, koska ne tukevat jalkaterää kierteisissä toiminnoissa ja tasapainottavat jalkaterän lihaksia.

Lonkan vaikutus polven kipuihin

Polvi- sekä lonkkanivelet ovat tärkeässä roolissa kävelemisessä ja seisomisessa. Tämän takia lonkan vaivat voivat ilmetä kipuna polven seudulla. Tietenkin polven alueen vaivat voivat aiheuttaa kipua lonkan seudulle. siksi on tärkeä muistaa aikaisemmin mainittu alaraajojen linjaus.

jalan säteilykipu on yleinen vaiva. Kuormittavat nostot sekä pitkäaikaiset lantion jännitys tilat ovat usein myös suurimpia tekijöitä oireiden muodostumiselle. Kävelyn tuottamaliike kulkee lantion kautta ja liikuttaa kehoa paikasta toiseen. Jaloista siis linjautuu paljon vaikutuksia koko kehon toimintaan.

Esimerkiksi juoksijoilla polvi on usein sijaiskärsijänä lantionliikerajoituksista tai säären jännityksistä. Tällöin polvi lähtee kompensoimaan liikettään ja kuormittuu epätasapainisesti. Polvikuvut ovatkin usein tällaisen tapahtumakaavan seurauksia.

Omia kokemuksia

Itselle polvivaivat ovat olleet ylenen harmi useamman vuoden ajan. Suurimman avun olen saanut alaraajojen oikeanlaisesta linjauksesta sekä lihasten vahvistamisesta. Jääkiekkoa pelatessa polvet olivat lähes jokaisen treenin jälkeen kipeät ja särkyjä oli usein myös seuraavana päivänä.

Kävin kahtena vuotena peräkkäin polven tähystys leikkauksessa. Näistä sain hetkellisen avun noin vuodeksi eteenpäin. Tämän jälkeen kivut aina palasivat. Tämän jälkeen aloin miettimään vasta, miten itse voisi vaikuttaa tilanteeseen.

Ensiksi aloin vahvistamaan polvea tukevia lihaksia ja keskittymään alaraajojen oikeanlaiseen linjaukseen. Tämän jälkeen aloin huomaamaan jäykkyyttä nilkoissa mikä alkoi vaikuttamaan luistelu tekniikkaan. Tässä vaiheessa menin hierojalle missä lähdettiin rentouttamaan jalan lihaksia sekä mobilisoitiin jalkojen niveliä. Polvi kivut alkoivat huomattavasti vähenemään, mutta ei kokonaan poistuneet. Seuraavaksi kokeilin lämmön vaikutusta polven kipuihin ja se auttoi pois kivuista urheilusuorituksen aikana.

Tärkeää on selvittää mikä kivun aiheuttaa eikä vain keskittyä sinne missä kipu tuntuu. 

Kirjoittaja: Tino Takala, Hieroja ja personal trainer

Instagram: @TinoTakala

Tunnistatko, milloin olet nälkäinen tai tarpeeksi kylläinen? Kuinka usein pysähdyt kuuntelemaan, mitä kehosi haluaa ja tarvitsee? Some tyrkyttää meille jatkuvasti uusia superfoodeja ja dieettejä, joiden avulla saavutetaan nopeasti hyviä tuloksia. Kuka tai mikä ohjaa sinun valintojasi ravitsemuksessa?

Ruokailutottumukset opitaan jo lapsena ja ravitsemussuositukset on kouluissa käyty läpi useampaan kertaan. Ravitsemussuositukset ja lautasmalli eivät kuitenkaan ole juurikaan muuttuneet vuosien varrella. Edelleen korostetaan kasvisten tärkeyttä sekä sokerien, punaisen lihan, rasvan ja "höttöhiilarien" välttämistä.  Ei siis ole ihme, että uudet näkökulmat sekä helpommat ja nopeammat ratkaisut kiinnostavat.

Terveellistä ruokailua tavoiteltaessa tartutaan erilaisiin dieetteihin tai yritetään rajoittaa syömistä jollakin tavalla. Ruokien lajittelu hyviin ja huonoihin sekä pienillä kaloreilla selviytyminen häiritsevät meidän kehomme normaalia toimintaa. Tarkkaan aikataulutettu ruokailurytmi sekä tarkkaan lasketut ruokamäärät sekoittavat myös kehomme viestijärjestelmää. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, ettei tunnisteta enää kunnolla nälän ja kylläisyyden tunnetta.

Osaatko kuunnella kehosi viestejä?

Nälän ja kylläisyyden tunne kertovat elimistömme energiatasapainosta. Liian vähäinen energiansaanti lisää nälän tunnetta. Kylläisyyttä taas tunnetaan silloin, kun energiavarastot ovat täynnä. Nälän tunne ohjaa syömistä herkemmin, sillä energiavaje on suurempi uhka elimistölle kuin liikaenergia.

Nälän tunne on normaali ja sitä kuuluu tuntea. Jos, nälkää ei tunne, kehon viestijärjestelmä on sekaisin. Nälkä voi olla opittua tai fysiologista. Opitulla nälällä tarkoitetaan nälän tunnetta, jonka laukaisee jokin tietty paikka, aika, tunne tai sosiaalinen tilanne. Nälän vahvuus määrittelee usein sen, kuinka herkästi ja kuinka paljon syödään. Optimaalisinta olisi syödä silloin, kun nälän tunne on lievä.

Nälän säätelyssä auttaa kehon viestien tulkitseminen. Kun toimimme kehon viestien mukaan, voidaan puhua intuitiivisesta syömisestä. Intuitiivisessa syömisessä syödään nälkään ja lopetetaan kylläisenä. Intuitiivista syömistä harjoittamalla usein myös mieliteot vähenevät.

Pysymme kylläisinä, kun ravintoa saadaan säännöllisesti ja sopivassa määrin. Jos energiansaanti jää jatkuvasti alle oman energiantarpeen, kylläisyyden tunne heikkenee ja nälän tunne voimistuu. Usein tällöin herkkuhimo voimistuu ja napostelu lisääntyy.

Terveellinen ruokavalio

Terveellisen ruokavalion tärkein tehtävä on turvata riittävä elintärkeiden ravintoaineiden saanti. Energiatiheillä ruuilla, rasvoilla ja sokereilla on oma paikkansa ruokavaliossa ja omat tehtävänsä kehomme toiminnassa. Säännöllinen, riittävä ja itselle mieluisa syöminen edesauttavat painonhallintaa sekä auttavat tunnistamaan nälän ja kylläisyyden tunteen.

Terveellistä ruokavaliota ei valita, se opitaan. Terveellinen ruokavalio ei sisällä kieltoja tai rajoituksia. Se on joustava ja salliva. Terveellistä ruokavaliota ei saavuteta nopeilla pikakonsteilla, se on oppimisen polku, joka aloitetaan jo lapsena.

Helpoin askelin kuntoon -webinaari 20.1.2024

Kiinnostuitko aiheesta? Järjestämme 20.1.2024 ilmaisen Helpoin askelin kuntoon -webinaarin. Webinaari sisältää asiantuntijoiden luennot motivaatiosta, liikunnasta, ravinnosta ja stressistä. Voit rekisteröityä webinaariin etusivuilla olevan linkin kautta.

Vuosi lähenee loppuaan ja monella tulee mieleen elämäntapamuutos ja oma kunnon parantaminen.

Tässä vaiheessa on myös hyvä miettiä miten tukea omia tavoitteita ja riittääkö oma osaaminen tavoitteiden saavuttamiseen. Mahdollisesti olisi kannattavaa harkita valmentaja palkkaamista kuka neuvoo alkuun mitä tehdä ja osaa suunnitella tavoitettasi palvelevan treeni ohjelma. Valmentajan kanssa raportoinnissa on monia mittareita millä kehitystä seurataan näitä ovat esim: kuvat, mitat kehosta, treenin progressio (Nousujohteisuus treenissä).                                                                    

Treeni ohjelmat rakennetaan yksilöllisesti asiakkaalle, joten treenin suorittaminen on turvallista, kun siinä on huomioitu asiakkaan sairaudet sekä vammat. Valmentajan lajitietämys kannattaa ottaa myös huomioon, jos harrastat aktiivisesti jo jotain lajia. Tällä varmistat usein paremman kehittymisen omassa lajissa. Testaukset valmennuksen alussa ovat tärkeät koska ne ovat hyviä mittareita oman kehittymisen kannalta. Testauksia on hyvä tehdä säännöllisesti noin 2-4krt/vuosi. Näin kehitystä näkee paremmin, kuin tiheästi tehdyissä testeissä.  Valmentaja kannattaa valita siten, että kommunikaatio olisi mahdollisimman sujuvaa sekä henkilö kemioiden olisi hyvä kohdata, jotta valmennus suhteesta saataisiin kaikki irti.

Valmentaja toimii hyvänä motivaattorina sekä raportointi valmentajalle auttaa saavuttamaan omat tavoitteet. Viikoittaiset yhteydenpidot tai tapaamiset edistävät harjoittelun jatkuvuutta ja erilaiset treeniärsykkeet kehittävät kuntoa. Valmentajan kanssa harjoittelu on hauskaa ja itsensä ylittäminen palkitsee joka kerta. Valmennuksia voi olla monenlaisia etäyhteydellä toimivia missä raportoidaan viikoittain valmentajalle, miten treenit ovat sujunut ja miten on tullut kehitystä tai vaihtoehtoisesti voi käydä treenaamassa valmentajan kanssa, jolloin saa varmasti enemmän irti omasta treenaamisesta. Valmentajasta on suuri apu painonhallintaan sekä elämäntaparemonttiin, joten valmentaja kannattaa palkata heti alussa mukaan. Näin tavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan helpompaa.

Vaikka valmentajan päättäisi hankkia tärkeintä on mennä oman aikataulun mukaan eikä koitta täyttää omaa kalenteria pelkästään treenillä vaan pitää hyvä tasapaino tekemisessä.

Kirjoittaja: Tino Takala, Hieroja ja personal trainer

Instagram: @TinoTakala

Miten palautumisvaje syntyy?

Palautumisvaje vaanii helposti tehokkuuteen pyrkivää nykyihmistä. Työ, harrastukset, perhe-elämä, ystävyyssuhteet, opiskelu ja muut elämän osa-alueet vaativat oman osuutensa ihmisen voimavaroista, ja vähitellen voi käydä niin, että fyysiselle ja psykologiselle palautumiselle jääkin arjen kokonaiskuormituksessa liian vähän huomiota ja aikaa. Jos tilanne kestää vain lyhyen aikaa, siitä ei välttämättä aiheudu suurta haittaa. Jos tilanne pitkittyy, ihmiselle voi kehittyä palautumisvaje. Tämä saattaa altistaa uupumukselle. 

Palautumisvaje on siitä hankala, että se kehittyy salakavalasti vähitellen. Se saattaa  myös olla vaikea tunnistaa, koska pitkään jatkuneeseen kuormitustilaan voi tottua. Palautumisvaje saattaa ilmetä käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvinä oireina tai fyysisinä, kehollisina oireina. Joskus palautumisvajeeseen voi liittyä kummankinlaisia oireita. 

Mikä avuksi, jos on huomannut itsellään palautumisvajetta?

Ensiavuksi palautumisvajeeseen voi kokeilla esimerkiksi seuraavia toimia:

1) nukkumista tuntia pidempään kuin yleensä

2) luontoympäristössä olemista 

3) viihteeseen uppoutumista.

Nukkuminen tuntia pidempään kuin yleensä voi auttaa paikkaamaan palautumisvajetta. Samalla voi saada arvokasta tietoa siitä, nukkuuko riittävästi. Jos tunnin pidemmät yöunet saavat olon tuntumaan selkeästi virkeämmältä, tämä viittaa siihen, että on yleensä nukkunut hiukan liian vähän. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon se, että hyvän yöunen rakentaminen alkaa itse asiassa jo aamusta: rauhallinen aamu tarjoaa paremmat mahdollisuudet tasapainoisempaan päivärytmiin. Näin voi välttää sen, ettei hermoston ylivireystila käynnisty jo aamulla. 

Luontoympäristö on tutkitusti tehokas apu palautumiseen, joten jos mahdollista, päivittäin kannattaa käydä jossakin luontoympäristössä. Jo 10 minuutin oleskelu luonnossa käynnistää palautumisprosessin ilman, että ihminen tekee itse aktiivisesti sen enempää. Yli 10 minuutin oleminen luonnossa aktivoi kehon puolustusjärjestelmän, ja 20 minuutin oleskelu luonnossa kohottaa mielialaa. Aina ei välttämättä tarvitse lähteä kauas metsän keskelle, vaan kaupungin puistokin voi tarjota mahdollisuuden luontoympäristön kokemiseen. Myös luontokuvien katselu rauhoittaa.

Itselleen mieluisaan viihteeseen uppoutuminen saattaa sekin auttaa palautumaan. Erilaisia palautumiskeinoja ei kannata arvottaa, koska ihmiset saattelevat aivonsa vapaalle hyvin erilaisin tavoin. Jo pelkästään palautumistarkoituksessa voi siis hyvin katsoa siirappisinta saippuaoopperaa tai syventyä siihen, miten osallistujat selviävät tietovisan kysymyksistä. 

Kuinka edistää palautumista arjessa?

Ensimmäinen askel palautumisen edistämiseen on omien arkisten toimintatapojen tutkailu. Jääkö arjessa riittävästi aikaa hengähtää, ja onko päivittäin mahdollisuus tehdä jotakin itselle mieluista? Omaa palautumistaan voi tarkastella vähän vaiheittain esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

→ Millaisen pienen asian voisi tehdä arkena päivittäin palautumista edistämään?

→ Millaisen pienen asian voisi tehdä viikonloppuna päivittäin palautumista edistämään?

→ Millaiset asiat ylipäätään palauttavat sinun mieltäsi ja kehoasi parhaiten? Entä mitkä asiat ovat sinulle merkkejä siitä, että olet palautunut?

Palautumisasioiden kanssakaan ei tarvitse taistella yksin. Apua ja tukea palautumiseen voi saada esimerkiksi stressinhallintavalmennuksesta. Alla on myös pari materiaalivinkkiä:

 -  Palautumiskoulu PROn sivut osoitteessa https://palautumiskoulupro.fi/

-  Virtanen, Anniina 2021: Psykologinen palautuminen. Tuuma-kustannus. Jyväskylä. Teos on saatavilla myös äänikirjana. 

Stressinhallinta valmentaja Jutta Helenius

Stressinhallintavalmentaja (Mind coach certified trainer, Suomen Mentoritiimi, 2022), sertifioitu palautumisen asiantuntija (Trainer4You, 2023)

Proxima Finland
Tampere, Tampellan toimipiste ja etänä koko Suomeen

puhelin: 050 354 1785
sähköposti: jutta@proximafinland.f

Terveydenhuoltoa eniten kuormittavat tekijät ovat mielenterveyssairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinvaivat. Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin yksi suurimpia syitä on liikkumattomuus. Liikkumattomuuden seurauksena lihavuus on lisääntynyt. Lihavuuden on myös tutkitusti osoitettu lisäävän riskiä mielenterveyden haasteille. Tällä hetkellä lihavuus on suuri kansanterveyden ongelma kaikkialla maailmassa.

Jokainen meistä tietää, miten pitäisi syödä. Lisää kasviksia, vältä sokeria ja rasvaisia ruokia… Netti on pullollaan erilaisia dieettivaihtoehtoja ja ravitsemusalan asiantuntijoita, jotka tarjoavat yksilöllisiä ravintovalmennuksia. Meidän ei tarvitse kuin valita, mikä meille sopii parhaiten.

Kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta suomalaiset ovat pohjoismaiden lihavin kansa. Suomalaisista lapsista ja teini-ikäisistä 19–29% on ylipainoisia, joista suurin osa on poikia.  Yli 30-vuotiaista ylipainoisia on naisista 63% ja miehistä 72%. Lihavuus näyttäisi siis lisääntyvän iän myötä.

Voidaanko lihavuutta selittää ikääntymisellä?

Lihomisen väitetään usein johtuvan hitaasta aineenvaihdunnasta. Todellisuudessa aineenvaihdunta hidastuu vasta noin kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen. Osittain lihominen johtuu geeneistä, jotka säätelevät ruokahalua. Ruokahalunsäätely taas on jokaisella ihmisellä erilainen ja riippuvainen ruokailutottumuksistamme.

Lihavuuden taustalla voi olla myös liian vähäinen lihasten aktiivisuus. Mitä passiivisempia olemme, sitä passiivisempia myös lihaksemme ovat, jolloin lihaskudos on heikko tai sitä on vähän. Tämän takia liikunnan merkitys painonhallinnassa korostuu.

Lihavuudesta puhuttaessa ei voida myöskään ohittaa psyykkistä hyvinvointia. Jos voimme psyykkisesti huonosti, emme jaksa panostaa liikuntaan tai ruokavalioon.

Miksi painonhallinta on haastavaa?

Haluamme usein tuloksia nopeasti, jolloin tartumme helppoihin ja nopeisiin ratkaisuihin. Yhteiskuntamme on myös suunniteltu tähän. Useimmissa kaupoissa perusarkiruuat löytyvät kaupan perältä, jotta joudumme ensin kulkemaan karkkihyllyjen välistä. Vielä kassalla voi napata suklaapatukan mukaan. Oikeastaan ei nykypäivänä tarvitse edes lähteä kauppaan, sillä kaikki tarvitsemansa palvelut saa ulko-oven taakse.

Yksi tapa yrittää säädellä ja hallita painoa on erilaiset dieetit. Dieetillä tarkoitetaan tiettyä ruokavaliota, jossa on rajoitettu jotakin ruoka-ainetta ja energiansaanti on laskettu minimiin. Tällöin laihtuminen on mahdollista ja tapahtuu nopeasti. Dieettien ongelmaksi usein nousee se, että niiden toimivuudesta ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa.

Voimme ottaa esimerkiksi karppauksen, vhh-ruokavalion, Atkinsin dieettin tai ketodieetin, joissa jokaisessa on sama periaate eli noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Tavoitteena on kehon ketoositila.

Ketoosi on elimistölle toinen tapa säädellä aineenvaihduntaa. Ketoosi saavutetaan, kun energiansaantia vähennetään vähentämällä hiilihydraatteja. Hiilihydraattien saannin vähentyessä elimistö alkaa käyttää rasvoja energianlähteenä. Rasvojen hajotessa elimistöön kertyy ketoaineita, jotka vähentävät ruokahalua ja nälän tunnetta. Ketoosin ei kuitenkaan kuuluisi jatkua pitkäkestoisesti, sillä se on elimistömme hätävarajärjestelmä.

Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden terveysvaikutuksia on tutkittu vähän. Kliinisiin kokeisiin on osallistunut pieni määrä ylipainoisia ja kokeet ovat olleet lyhytkestoisia, minkä takia ruokavalioiden turvallisuutta ei ole voitu luotettavasti arvioida. Myöskään dieettien pitkäaikaisvaikutuksia ei ole pystytty seuraamaan kontrolloiduissa kokeissa.

Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kreikassa tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin pystytty osoittamaan vähähiilihydraattisen ruokavalion lisäävän riskiä sydäntauteihin liittyvään kuolleisuuteen. Tämä johtunee siitä, että ruokavalion energiantarvetta oli korvattu eläinrasvalla ja lihalla. Hiilihydraattien vaihtaminen kasviperäisiin rasvoihin ja proteiinin lähteisiin sen sijaan pienensi riskiä sydänkuolleisuuteen.

Miksi ruokavaliosta ei kannata jättää mitään ravintoainetta pois?

Dieeteissä tyypillisesti saatetaan vältellä jotakin ruoka-ainetta tai korostaa sen terveellisyyttä. Mitään yksittäistä ruokaa ei kuitenkaan voida luokitella terveyden kannalta hyödyllisemmäksi tai vaarallisemmaksi kuin jotakin toista. Tärkeintä on kohtuus kaikessa sekä ruuan laatuun ja monipuolisuuteen panostaminen.

Hiilihydraatit ovat ruokavalion perusta ja elimistön tärkein energianlähde. Hiilihydraatit varastoituvat glykogeeninä maksaan ja lihaksiin. Glykogeenivarastot toimivat energianvarastoina. Jos ruokavaliosta vähennetään hiilihydraatteja, elimistö joutuu turvautumaan rasvoihin ja proteiineihin energianlähteenä. Jos rasvoja ja proteiineja käytetään energiantuottoon, elimistölle jää vähemmän rakennusaineita esim. kudosvaurioiden korjaamiseen ja immuunijärjestelmän toimintaan.

Proteiineja käytetään kudosten rakennusaineeksi ja uusiutumiseen sekä entsyymien ja hormonien toimintaan. Lisäksi proteiinit säätelevät neste- ja happoemästasapainoa, ylläpitävät puolustusjärjestelmää sekä kuljettavat tärkeitä molekyylejä elimistössä. Jos energiansaanti on liian vähäistä, proteiinia voidaan käyttää myös energianlähteenä.

Rasvoja tarvitaan hormonitoiminnan säätelyyn, sisäelinten suojaksi, energian varastoimiseen sekä immuunijärjestelmän ja hermoston toimintaan. Rasvat ovat myös aivojemme tärkein energianlähde.

Kuidut vaikuttavat ruuansulatukseen hidastamalla mahalaukun tyhjentymistä ja ruoan imeytymistä sekä alentamalla veren kolesterolipitoisuutta.

Jättämällä jonkin ravintoaineista pois, pyrkii elimistö hankkimaan tarvitsemansa energian jostakin muualta. Liian vähäinen hiilihydraattien saanti tyhjentää glykogeenivarastot ja aiheuttaa elimistöön kataboliaa. Tällöin suoritusteho laskee sekä ylikuormitusoireiden ja sairastumisen riski kasvaa.

Proteiineja vähentämällä kudosvauriot korjaantuvat hitaammin ja saatamme menettää lihasmassaa. Rasvojen vähentäminen vaikuttaa oleellisesti aivotoimintaan ja kuitujenpuute vaikuttaa negatiivisesti ruuansulatukseen.

Kuten alussa todettiin, terveydenhuoltoalaa eniten kuormittavat tekijät ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä mielenterveyssairaudet. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuva liikkumattomuus johtaa usein lihavuuteen, joka taas altistaa mielenterveyden haasteille. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedämme, että mielenterveyteen vaikuttavat myös fyysinen ja psyykkinen jaksaminen sekä aivojen ja suoliston terveys. Mikä taas vaikuttaa kaikkiin näihin edellä mainittuihin tekijöihin on riittävän monipuolinen ja laadukas ravitsemus.

Uni on ihmiselle tärkeää ja ehdoton välttämättömyys. Unesta ja unen merkityksestä sekä tämän tärkeydestä keskustellaan nykypäivänä enemmän kuin aiemmin. Uusimpaan UKK-instituutin liikuntasuositukseenkin uni on osallistettu mukaan. Tämän mukaan palauttavaa unta tulee olla riittävästi. Mikä on sitten riittävästi? Unen tarve on jokaiselle henkilökohtainen. Keskimäärin aikuinen tarvitsee unta seitsemästä-yhdeksään tuntia päivässä ja lapset vielä enemmän (Chaput ym. 2018). 

Me kaikki siis nukumme ja siksi ajatus/huoli unen riittävyydestä ja laadusta on noussut meidän kaikkien mieleen jossakin elämänvaiheessa. Yhtenä merkkinä unen riittävyydestä on se, että aamulla herää virkeänä tai ainakin useamman kerran viikossa herää virkeänä. Tämä on helpoin ja yksinkertaisin mittari johon ei tarvitse muuta kuin hieman ajatustyötä heti aamusta. Tästä ei kannata ottaa ylimääräistä stressiä, mutta suosittelen tarkastelemaan omaa virkeyttä aamuisin, niin päivätasolla kuin pidemmälläkin aikavälillä. 

Toisena merkkinä unen laadusta ja riittävyydestä on miten yö on mennyt. Jos olet nukkunut koko yön putkeen lainkaan heräämättä, on uni usein laadukasta. Myös jos oletkin sattumalta herännyt yön aikana, mutta silti saanut unen päästä nopeasti kiinni, povaa tämä laadukasta unta. Monet huonosti nukkuvat kuvaavatkin huonosti nukuttuja öitä sanoilla: "heräilin jatkuvasti" tai "pyörin yön pikkutunneilla sängyssä". Tätä asiaa on myös hyvä alkaa pohtia omassa arjessa. Kolmas asia, jota voi pohtia on kuinka nopeasti illalla nukahtaa. Nukahtaminen olisi hyvä tapahtua suhteellisen nopeasti nukkumaan mentäessä. Myös 30 minuutin aikarajaa on pidetty yhtenä viitteenä. Sänkyyn ei kannata jäädä pyörimään, sillä tämä usein lisää stressiä ja vaikeuttaa nukahtamista. Suosittelen nousemaan sängystä ja tekemään jotain rentouttavaa, kuten lukemista tai äänikirjan kuuntelua. Kun väsymys alkaa hivuta takaisin, on syytä laittaa kirja yöpöydälle tai äänikirja pois päältä ja asettaa pää takaisin tyynyyn.

Miksi uni on tärkeää?

Uni on ihmiselle välttämätöntä. Huomaamme heti jos olemme nukkuneet huonosti tai liian vähän. Olemme silloin väsyneempiä ja ärtyneempiä sekä keskittymiskykymme, tarkkaavaisuutemme ja reaktiomme heikkenevät. Nämä saattavat johtaa virheisiin ja jopa onnettomuuksiin. Terveytemme on myös koetuksella pitkään jatkuvan univajeen takia. Tämä lisää infektioiden sekä monien sairauksien riskiä. Tarvitsemme unta palautuakseemme, olimme sitten nuoria koululaisia, työssäkäyviä aikuisia tai huippu-urheilijoita. 

Kovinkin useasti olen törmännyt jotain tavoitetta kohti treenaavaan ihmiseen, jolla on unen kanssa ongelmia. Ei ole väliä onko treenattava kohde polven eturistisiteen jälkeinen kuntoutus tai urheilullinen vartalo. Uni on tärkeä peruspilari mikä pitää olla kunnossa jos tavoitteeseen haluaa päästä. Monesti apua ja tuloksia haetaan ensin kaiken maailman vippaskonstein.  

Miten voin itse vaikuttaa omaan uneeni?

Ensinnäkin nuku riittävästi! Unen tarve on henkilökohtaista. Jos nukut kahdeksan tuntia joka yö, mutta silti tekstissä aiemmin mainitut merkit riittämättömästä unesta esiintyvät, nuku lisää. Yksinkertaisin keino on lisätä unta 30-60 minuuttia ja tarkastella asiaa parin viikon päästä uudelleen. Unen optimointiin, vuorokausirytmiin ja nukahtamisen helpottamiseen löytyy myös muitakin keinoja, joista pidän luennon syyskuussa Palaudu ja jaksa paremmin - hyvinvointipäivänä Tampereella (lauantaina 2.9.2023). Kuuntelemaan minua ja muita asiantuntijoita pääsee paikanpäälle, mutta osallistua voi myös etävastaanottimien äärellä.

Jos kiinnostuit klikkaa painiketta ja lue lisää!

Palaudu ja jaksa paremmin -hyvinvointi tapahtuma järjestetään 2.9.2023 Tampereella

Fysioterapeutti Jami Tapaninen

Löydät minut Proxima Finlandilta Hämeenkyrön toimipisteeltä.

Puh. 041 313 2080

jami@proximafinland.fi

Järjestimme syyskuussa 2023 hyvinvointipäivän ja nyt sinulla on mahdollisuus ostaa luennot verkkokurssina itsellesi. Lähes 3 tuntia luentoja!

Hinta 39€

Haluatko jaksaa paremmin arjessa? Palaudutko tarpeeksi hyvin? Hyvinvointipäivä antaa konkreettisia työkaluja stressin, palautumisen, liikunnan, unen ja ravinnon tasapainottamiseen arjessasi. Osallistu päivään paikan päällä tai etänä, ja palaudu sekä jaksa paremmin!

Asiakkaan kommentti:

Mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita käsiteltiin. Materiaalit monipuolisia ja "esiintyjät" tekivät päivästä nopeasti etenevän, ei ollut tylsää tai pitkäveteistä.

Vaikka useat luentoaiheet olivat tuttuja juttuja, niin luennot toivat uutta puhtia omaan toimintaan.

Olisiko tässä hyvä työhyvinvointi tapahtuma sinun työporukallesi? Ota yhteyttä arttu@proximafinland.fi tai soita 0447266033.

Luentojen aiheet:

Kuinka tukea hyvää unta ja nukahtamista?

Lue blogiteksti aiheesta.

Liikunnan aloittamisen haasteet - Mistä lähteä liikkeelle?

Miten palautua työpäivän aikana?

Lue blogiteksti aiheesta

Kestävyys- ja voimaharjoittelun merkitys arjessa ja työssä jaksamiselle

Lue blogiteksti aiheesta

Mitä älykello seuraa? Ja mitä sinun kannattaa seurata?

Stressin varoitusmerkit

Yli- ja alivireyden tunnistaminen ja säätely

Lue blogiteksti aiheesta

Seniori - Miten lihasvoima vaikuttaa liikkumiseen?

Lihasvoimaa tarvitaan useissa jokapäiväisissä toiminnoissa, kuten istumasta seisomaan noustessa, kävellessä ja tavaroita nostellessa tai vaikka kantaessa ruokatarvikkeita kaupasta kotiin. Toimintakyvyn, itsenäisen liikkumisen ja arjen askareista selviytymisen kannalta tärkeimmässä osassa on jalkojen lihasvoima. Jalkojen lihasvoimalla on suuri merkitys muun muassa liikkumisen sujuvuuteen ja tasapainon ylläpitämiseen. Usein juuri jalkojen lihasvoima heikkenee iän lisääntyessä voimakkaimmin, johon yhtenä syynä saattaa olla sairauksien lisääntyminen sekä liikunnan ja yleisen aktiivisuuden väheneminen. Lisäksi myös istuminen ja muu paikallaan oleminen lisääntyy selvästi iän karttuessa, mikä voi osaltaan lisätä kaatumisen todennäköisyyttä.

seniori-kävely-liikkuminen-turvallisuus

Aktiivisuuden lisäämisessä ensiaskel voi olla esimerkiksi hyötyliikunnan lisääminen. Lyhyiden matkojen kulkemisen autolla tai bussilla voi korvata kävelemällä tai pyöräilemällä ja kulkea mahdollisuuksien mukaan portaita pitkin hissin sijasta.

Jokaisen yksilöllinen aktiivisuuden taso vaikuttaa lihasvoiman heikkenemiseen. Aktiivisilla henkilöillä heikkeneminen on selvästi hitaampaa kuin passiivisilla ja vähän (tai ei ollenkaan) liikkuvilla henkilöillä. Myös sairaudet, aikaisemmat vammat tai loukkaantumiset saattavat nopeuttaa lihasvoiman heikkenemistä. Säännöllisen lihasvoimaharjoittelun on todettu hidastavan ikääntyessä tapahtuvaa lihaskatoa, ylläpitävän ja riittävän usein toteutuessaan myös kehittävän lihasvoimaa. Lihasvoimassa tapahtuva kehitys helpottaa selviytymistä päivittäisistä toimista sekä vähentää ulkopuolisen avun tarvetta. Kun lihasvoima kehittyy ei tuolilta ylös nouseminen tai portaiden kiipeäminen vaadi yhtä suuria ponnisteluita.

Miten heikko lihasvoima näkyy arjessa?

Lihasvoima jää usein sivuosaan toimintakykyä ja yleistä terveyttä arvioitaessa. Monesti kyllä hoidetaan sairauksia ja muita mahdollisesti aiheutuvia kipuja, mutta lihasvoimaan ei juuri kiinnitetä huomiota, vaikka sitä kehittämällä voisi saada huomattavia muutoksia aikaan niin toimintakyvyssä kuin sairauksien ja erinäisten vaivojen hoidossa ja jopa ennaltaehkäistä uusien vaivojen syntymistä. Lihasvoimaan suhtaudutaan usein itsestäänselvyytenä ja kuvitellaan, että esimerkiksi päivittäinen kävelylenkki riittää ylläpitämään lihasvoimaa. Näin asia ei kuitenkaan ole. Lihasvoiman heikentyminen huomataan usein vasta siinä vaiheessa, kun liikkumiskyky heikkenee huomattavasti esimerkiksi sairaalajakson jälkeen. Ennen sairastumistaan kyseinen henkilö on voinut kävellä varsin hyvin rollaattorin tai kepin avulla, mutta kahden viikon sairaana olon jälkeen jo tuolista nouseminen tai rappusten käveleminen aiheuttaa vaikeuksia. Aikaisemmin mitättömiltä tuntuneet arkiaskareet eivät enää onnistukaan ilman hengähdystaukoja ja vähitellen huomaat joutuvasi yhä useammin turvautumaan läheistesi apun selviytyäksesi päivittäisistä askareista tai kauppareissuista.

seniori-liikunta-ryhmä

Jo pienelläkin liikunnan lisäämisellä ja pitkään jatkuvan yhtämittaisen istumisen ja paikallaanolon vähentämisellä on mahdollista saada aikaan positiivisia muutoksia jaksamisessa ja toimintakyvyssä seniori-ikäisenäkin.

Lihasvoiman ja liikkumiskyvyn heikkeneminen on nähtävissä usein pienemmässä mittakaavassa jo kauan ennen varsinaisten toiminnanvajavuuksien ilmaantumista. Se saattaa ilmetä esimerkiksi sosiaalisen elämän vähentymisenä. Alat jättää väliin teatteriesityksiä tai muita tapahtumia, koska siellä on kulkeminen tuntuu vaikealta tai pelottavalta. Hylkäät pitkään ajatuksissasi olleen lomamatkan, koska et usko pystyväsi raahaamaan matkulaukkua tai pelkäät ettet selviä ilman apua ympäristössä, jossa on paljon portaita tai ylämäkiä.

Miksi vanhempana kaatuu herkemmin?

Suurimpia kaatumisen riskitekijöitä ovat muun muassa heikentynyt alaraajojen lihasvoima, tasapainon huonontuminen (etenkin liikkeellä ollessa), alentunut yleinen toimintakyky sekä kaatumisen pelko ja monesti edellä mainittujen seikkojen johdosta hidastunut ja epävarmaksi muuttuva kävely. Tasapainon säilyminen ikääntyessä perustuu hyvään fyysiseen kuntoon ja lihasvoimaan sekä koordinaatioon. Jokaiselle meistä ei varmastikaan ensimmäisenä tulisi mieleen, että lihasvoimalla ja kaatumisella on jokin yhteys, nehän ovat kaksi täysin eri asiaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ikääntyessä tasapaino heikkenee elimistön luonnollisen vanhenemisen seurauksena, minkä lisäksi tasapainon ylläpitämiseen vaikuttavat myös aisteissa ja hermostossa tapahtuvat muutokset sekä esimerkiksi reaktioajan piteneminen.

Seniori-iässä yleistyvästä luiden haurastumisesta johtuen kaatumiset saattavat ikääntyneillä johtaa nuorempia useammin sairaalahoitoa vaativiin luunmurtumiin. Aikaisemmat kaatumiset ja loukkaantumiset voivat myös lisätä kaatumisen pelkoa ja tehdä liikkumisesta entistä varovaisempaa. Kaatumista pelkäävän askelluksesta tulee lyhyempää ja koko hänen olemuksensa muuttuu jännittyneeksi, etenkin pimeällä ja liukkaalla liikuttaessa. Nämä kävelyssä ulospäin näkyvät muutokset vain lisäävät entisestään kaatumisriskiä ja saattavat pitkään jatkuessaan aiheuttaa lisääntyvää jännitystä ja kipua lihaksistossa ja heikentää nivelten liikkuvuutta. Fyysisen kunnon, lihasvoiman ja koordinaation kehittyminen mahdollistavat turvallisemman kävelyn ja ehkäisevät kaatumisia sekä niiden aiheuttamia murtumia. Näiden tekijöiden kehittyessä ulkoisten ja näkyvien muutosten (esim. liikkumiskyvyn ja jaksamisen) lisäksi myös yksilön ajattelutapa muuttuu oleellisesti. Parantuneen lihaskunnon ja tasapainon seurauksena myös liikkumisvarmuus ja -nopeus kasvavat, mikä vaikuttaa positiivisesti mm. kaatumisen pelkoon.

Voimaharjoittelua varten ei tarvitse välttämättä mennä kuntosalille, vaan kotioloissa saat varsin hyvin tehtyä lihasvoima- ja tasapainoharjoitteita esimerkiksi pienten apuvälineiden kanssa tai muiden arkiaskareiden yhteydessä.

Onko voimaharjoittelu turvallista senioreille?

Säännöllisen lihasvoimaharjoittelun on todettu hidastavan ikääntyessä tapahtuvaa lihaskatoa, ylläpitävän ja riittävän usein toteutuessaan myös kehittävän lihasvoimaa. Lihasvoimassa tapahtuva kehitys helpottaa selviytymistä päivittäisistä toimista sekä vähentää ulkopuolisen avun tarvetta. Kun lihasvoima kehittyy ei tuolilta ylösnouseminen tai portaiden kiipeäminen vaadi yhtä suuria ponnisteluita. Henkilön iällä ei lihasvoiman kehittymisen kannalta ole merkitystä, vaan vastusharjoittelun vaikutukset ja siitä saatavat hyödyt ovat samanlaisia sekä nuorilla että vanhoilla. Parhaat tulokset ja vaikutukset saadaan, kun lihasvoiman kehittäminen ja ylläpitäminen aloitetaan ennen varsinaisten toiminnanvajavuuksien alkamista, jolloin niiltä voidaan välttyä kokonaan. Lihasvoimaharjoittelu myös ylläpitää ja voi jopa lisätä luun lujuutta ja ehkäistä osteoporoosia sekä miehillä että naisilla ja sen myötä vähentää riskiä luun murtumille.

Sovellettuna ja yksilölliset eroavaisuudet huomioiden lihasvoimaharjoittelu on täysin turvallista myös hyvin seniorille tai heikkokuntoisille ihmisille. Tärkeintä on kiinnittää erityisesti huomiota liikkeiden oikeaoppisiin suoritustekniikoihin ja siihen, että liikkeet suoritetaan hallitusti, rauhallisesti ja ilman, että ne aiheuttaisivat voimakasta kipua harjoittelun aikana tai viivästyneesti sen jälkeen. Säännöllisen liikunnan avulla on myös mahdollista ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia, helpottaa omaa jaksamistaan, vähentää loukkaantumisia sekä parantaa ja ylläpitää liikkumiskykyä.


FYSIO -liikuntaryhmä on edullinen ja helppo tapa aloittaa viikoittainen harjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Ryhmään osallistuminen ei vaadi pitkää sitoutumista vaan voit tulla mukaan silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Ryhmässä harjoitetaan monipuolisesti eri osa-alueita lihasvoimasta tasapainoon ja kehonhallintaan, mikä auttaa sinua pääsemään eroon kivuistasi ja helpottaa liikkumistasi sekä arjessa jaksamista.

12 harjoituskertaa fysioterapeutin kanssa - 195€

Lue lisää fysioterapiapaketeista.


seniori-liikkuminen-fysioterapia-tampere

Liikuntapiirakka yli 65-vuotiaille. 2017. Ukk-instituutti.

Mistä lähteä liikkeelle?

UKK-instituutin (2017) laatima liikuntasuositus yli 65-vuotiaille korostaa lihasvoiman, tasapainon ja notkeuden merkitystä toimintakyvyn ylläpidossa. Erityisen tärkeää tasapainoharjoittelu on yli 80-vuotiaille ja henkilöille, joilla on jo vaikeuksia liikkumisen kanssa tai jotka ovat kaatuilleet. Liikkumisen aloittaminen ei tarkoita, että sitä tulisi tehdä useita tunteja päivittäin. Jo lyhyillä 10-15 minuutin pituisilla liikuntatuokioilla on mahdollista aikaansaada terveyden kannalta positiivisia vaikutuksia. Tärkeintä terveyden edistämisen kannalta on liikunnan säännöllisyys ja maltillinen liikkeelle lähteminen, etenkin jos liikkumisesta on ollut pidempään taukoa.

Jos et ole aktiivisesti harrastanut liikuntaa aikaisemmin tai edellisestä liikuntakerrastasi on vierähtänyt jo pidemmän aikaa, olisi ennen lihasvoimaharjoittelun tai rasittavan liikunnan aloittamista suositeltavaa konsultoida lääkäriä, fysioterapeuttia tai muuta terveysalan ammattilaista oikeiden suoritustekniikoiden läpikäymiseksi ja oman terveydentilan kartoittamiseksi. Erityisen tärkeää tämä on sellaisille henkilöille, joilla on jokin terveydellinen ongelma tai pitkäaikaissairaus. Fysioterapeutin vastaanotolla selvitämme alkukartoituksen avulla juuri sinulle sopivimmat liikuntamuodot, opastamme oikeissa suoritustekniikoissa, laadimme sinulle yksilöllisen harjoitusohjelman ja määritämme sopivan rasitustason.

Liikuntaa ja harjoittelun aloittamista suunnitellessa otetaan aina huomioon sinun terveystilanteesi sekä mahdolliset sairaudet tai vaivat, jotka voivat vaikuttaa liikkumiseesi. Sairaudet tai vaivat eivät koskaan ole syy lopettaa tai pelätä liikkumista vaan tärkeintä on löytää jokaiselle yksilöllisesti sopivat toimintatavat ja liikuntamuodot. Fysioterapeuttimme suunnittelevat liikuntaohjelman sinulle sopivaksi ja auttavat alkuun liikuntaharrastuksessasi. FysioValmennuksemme sopii hyvin aktiiviselle liikkujalle, joka haluaa ennaltaehkäistä vaivoja, pysyä terveenä ja nauttia liikkumisesta ilman pelkoa äkillisestä kivusta. Fysioterapeutti on mukanasi alusta saakka tukemassa sinua ja ohjaamassa oikeissa suoritustekniikoissa sekä pitämässä huolta sinun hyvinvoinnistasi. Voit aina kääntyä puoleemme sinua askarruttavissa kysymyksissä tai ongelmien ilmaantuessa.

 

Jesse Asikainen

Fysioterapeutti, Urheiluhieroja

Olen kiinnostunut ikääntyneiden liikunnasta, toimintakyvystä sekä kuntoutuksesta ja tarkoituksenani on tulevaisuudessa erikoistua ikääntyneiden fysioterapiaan. Vastaan mielelläni mielstäsi askarruttaviin ksysymyksiin ja autan sinua pääsemään alkuun liikunaharrastuksessasi vaivasi ja toimintakykysi huomioonottaen. Parhaan avun saat varaamalla ajan fysioterapiaan, jossa voimme kasvotusten keskustella tilanteestasi ja suunnitella sinulle sopivat harjoitteet. Ajavaraukseen pääset allaolevasta linkistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoa fysioterapiasta ja ajanvarauksemme löydät tästä linkistä tai soittamalla numeroon 044 7266 033.

Palvelemme sinua joustavasti niin arkisin kuin viikonloppuisinkin!

[btn text="Varaa aika Fysioterapiaan!" tcolor=#FFF bcolor=0d72b3 thovercolor=#FFF bhovercolor=#FFA500 link="https://www.proximafinland.fi/ajanvaraus/" target="_blank"]

 

 

LÄHTEET:

Liikunta on lääkettä. 2017. Liikuntasuositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00077

Voimaharjoittelu - ohje keski-ikäisille ja vanhemmille. 2017. Liikuntasuositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01079

http://www.julkari.fi/handle/10024/126296

Suositukset istumisen vähentämiseen. 2016. Tietoa terveysliikunnasta. Ukk-instituutti.

http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumattomuus/suositukset-istumisen-vahentamiseen

Viikoittainen Liikuntapiirakka yli 65-vuotiaille. 2017. Ukk-instituutti.

http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka/liikuntapiirakka_yli_65-vuotiaille

[columns] [span4]

Jesse Asikainen on fysioterapeutti ja koulutettu hieroja. Hän vastaa Proxima Finlandilla ikääntyneille suunnattujen ja kotiin vietävien palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä.

[/span4][span8]

Mikä minua kiinnostaa? Mikä minua motivoi pyrkimään eteenpäin ja kehittymään? Millaisessa ympäristössä haluaisin työskennellä? Missä ammatissa mielenkiinto pysyisi yllä ja voisin toteuttaa itseäni ja tavoitella unelmiani?

Liikunta ja hyvinvointi ovat olleet tärkeitä ja sydäntäni lähellä olevia asioita jo pienestä saakka. Olen aina kokenut olevani parhaimmillani ihmisten parissa toimiessani ja saadessani auttaa heitä voimaan paremmin. Vähitellen fysioterapia-opintojeni edetessä aloin kiinnostua yhä enemmän ikääntyneiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Tuolloin aloin myös mahdollisuuksien mukaan suunnata mielenkiintoani ja opintojani yhä enemmän kohti ikääntyneiden fysioterapiaa ja kuntoutusta. Olen miettinyt useasti jälkikäteen syitä tälle päätökselle ja tullut siihen tulokseen, että omilla isovanhemmillani on ollut siihen suuri merkitys. Heidän elämäänsä hyvin pitkään läheltä seuranneena olen nähnyt kuinka vähitellen iän lisääntyessä, osittain kipujen ja vaivojen pahenemisen seurauksena, liikkuminen vähenee ja muuttuu hankalaksi. Olen nähnyt kuinka heidän voimansa ehtyvät vuosi vuodelta ja väsymys valtaa kiihtyvään tahtiin yhä enemmän tilaa arjesta. Olen aina pyrkinyt auttamaan heitä parhaani mukaan ja neuvonut, mitä voisi auttaa ja helpottaa oloa. Yritin usein puhua heille liikkumisen merkityksestä ja siitä, kuinka jo lyhyellä kävelyllä tai ulkoilulla voisi olla kipuja vähentävä vaikutus. Siitäkin huolimatta olen ajoittain kokenut suurta voimattomuuden ja avuttomuuden tunnetta, kun en tuolloin pystynyt heitä auttamaan paremmin.

[/span8][/columns]

 

“En voi liikkua, koska polviin sattuu.”

Olen kuullut lukuisia kertoja lauseen: ”En pysty tekemään tai jaksa tehdä tuota, koska olen jo niin vanha.” Joka kerta tämän kuullessani mieleni täyttää liuta kysymyksiä: Miksi et pysty? Haluaisitko pystyä tekemään niin? Mistä tämä ajattelutapa on peräisin? Onko joku sanonut sinulle, ettet saa/pysty/voi tehdä sitä?  Oletko koskaan kokeillut? Jos polveen sattuu niin, paraneeko tilanne sillä että vältät rasittamasta sitä ollenkaan vai voisiko liike auttaa vähentämään kipua? Enkä tarkoita tällä nyt sitä, että esimerkiksi murtuneella jalalla pitäisi samantien lähteä hyppimään tasajalkaa eteenpäin.

Ikä ei saisi koskaan olla esteenä liikkumiselle tai liikunnasta ja elämästä nauttimiselle. Positiivisten muutosten aikaansaaminen ja liikkumisen sekä kipujen helpottaminen on mahdollista myös vanhana, mutta valitettavasti se ei tapahdu ilman omaa halua ja aktiivisuutta. Se vaatii säännöllisyyttä ja tavoitteellista toimintaa. Se ei edellytä sitä, että pitäisi jatkuvasti harrastaa voimakkaasti hengästyttävää “hikiliikuntaa” tai käydä kuntosalilla viikon jokaisena päivänä. Valitettavan usein iän lisääntyessä myös liikkuminen vähenee. Aikaisemmin pyörällä tai kävellen tehdyt lyhyetkin matkat vaihtuvat bussissa tai autossa istumiseen. Tämä saattaa äkkiseltään tuntua varsin pieneltä seikalta, mutta pitkään jatkuessa ne voivat olla ratkaiseva tekijä siinä, selviytyykö arjen askareista ilman muiden apua ja voi asua kotona vai joutuuko hakeutumaan ulkopuolisen hoidon piiriin? Sen tulisi viimeistään herättää halu liikkua ja vaikuttaa omaa hyvinvointiinsa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa!

Vai onko vika sittenkin meissä muissa? Läheisissä, jotka haluavat vain auttaa, mutta saattavat tiedostetusti tai tiedostamatta alkaa holhoamaan ikääntynyttä, koska hän on jo niin vanha eikä ”pysty tekemään tuota”. He saattavat tarttua kiinni käsivarteen joka kerta kuin ikääntynyt nousee ylös tuolista tai astuu portaalle, koska ”iäkkäät tarvitsevat apua”. Vai voisiko vielä yli 80-vuotiaana nousta omin avuin ylös seisomaan, kuten kotona asuvat tekevät päivän aikana useita kertoja yksin ollessaan? En tarkoita tällä, että jokainen ikääntynyt tulisi jättää oman onnensa nojaan tai seurata vierestä heidän kaatuessaan. Haluan vain herättää ajattelua sitä, että voisiko sillä, että ikääntyneen antaa nousta itsenäisesti ilman tukea seisomaan vaikuttaa positiivisesti hänen toimintakykyynsä, vaikka liike ei olisikaan enää yhtä vauhdikasta ja sujuvaa kuin nuoremmilla. Miten oma ajattelusi muuttuisi jos joku sanoisi sinulle joka päivä, ettet saa tai pysty tekemään jotain. ”Älä rasita itseäsi!”, ”Anna, kun minä teen sen, koska olet jo niin vanha.” Auttamisen halu saattaa tällöin vaikuttaa negatiivisesti ikääntyneen toimintaan ja vähitellen hän hyväksyy sen, että asiat tehdään hänen puolestaan. Onko se tuolloin mikään ihme, jos kyseinen asia ei enää onnistukaan kuten joskus ennen?

[columns] [span8]

“Ei kukko käskien laula”

Vaikka kuinka paljon haluaisit auttaa toista ihmistä, niin se ei ole mahdollista ilman hänen omaa tahtoaan ja motivaatiotaan. Tästä syystä olenkin nykyisessä ammatissani alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota asiakkaisiin yksilöinä, joita kaikkia motivoi eri asiat. Ei ole löydettävissä yhtä ja samaa seikkaa, jolla koko ryhmän saisi motivoitumaan liikkumisesta ja oman hyvinvointinsa parantamisesta, vaan tulee aina pyrkiä löytämään ne yksilölliset tekijät, jotka saavat yksittäisen ihmisen toimimaan.

[/span8][span4]

[/span4][/columns]

Toivoisin pääseväni toimimaan ikääntyneiden parissa yhä enemmän, sillä olen kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen positiiviseen seikkaan, että he ovat yhä lisääntyvissä määrin kiinnostuneita omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. He haluavat saada lisää tietoa, kyselevät ja kyseenalaistavat asioita pitkän elämänkokemuksen mukanaan tuomalla varmuudella. En ole myöskään tähän päivään mennessä törmännyt toiseen vastaavanlaiseen ikäryhmään, joka olisi yhtä kiitollinen siitä, että heitä autetaan, heidän vaivansa huomioidaan ja heidän huolensa otetaan todesta.

Vaikka työhistoriani fysioterapeuttina on vielä verraten lyhyt, olen äärimmäisen iloinen siitä, että olen ikääntyneiden parissa toimiessani saanut kunnian tutustua niin moniin mukaviin ja aitoihin ihmisiin. Iän lisääntyessä heillä ei ole enää tarvetta esittää mitään, vaan voit luottaa siihen, että he ovat aina aidosti juuri sellaisia kuin ovat. Ikä on todellakin vain ja ainoastaan numeroita. Ihmisen henkilökohtainen persoona säilyy ja näkyy toiminnassa läpi koko elämän. Olen ihaillen seurannut oman “Pappani” ikääntymistä, sillä vaikka 90 vuotta jo lähestyy, on hän yhä se sama lämminhenkinen ja huumorintajuinen persoona, joka on opettanut minulle paljon ja, jonka kanssa olen saanut kunnian kasvaa.

Haluan omalta osaltani olla mukana auttamassa ja tehdä parhaani parantaakseni ikääntyneiden hyvinvointia sekä arjessa jaksamista. He ovat jokainen, kukin omalla omalaatuisella tavallaan mahtavia ihmisiä, jotka ovat tehneet paljon hyvää meidän nuorempien sukupolvien hyväksi ja ansaitsevat siitä kiitosta ja kunnioitusta.

 

Jesse Asikainen

Yrittäjä, Proxima Finland

Fysioterapeutti, urheiluhieroja


Liikuntaharrastuksen aloittaminen

Onko lääkärisi sanonut sinulle, että kannattaisi aloittaa liikkuminen, jotta sairautesi helpottuisi ja vaivasi vähenisivät? Haluaisitko aloittaa uuden liikuntaharrastuksen, mutta et tiedä mistä kannattaisi aloittaa? Uuden kokeileminen saattaa usein epäilyttää tai aiheuttaa ylimääräistä jännitystä. Entä jos polveni alkaa jälleen särkemään tai kipuilemaan? Mitä jos en pysykään muiden mukana?

Liikuntaa aloittaessa sekä tauon jälkeen liikunnan pariin palatessa olisi hyvä konsultoida terveysalan ammattilaista (fysioterapeutti, lääkäri tms.), varsinkin jos taustalla on leikkauksia, vammoja tai muita toimintakykyyn vaikuttavia seikkoja. He osaavat auttaa sinua sopivan rasitustason löytämisessä ja neuvoa oikeissa suoritustekniikoissa, jotta vältyt kipujen uusiutumiselta ja pääset turvallisesti alkuun liikuntaharrastuksessasi. He osaavat myös huomioida liikuntaa suunnitellessaan mahdolliset liikkumiskykyyn vaikuttavat vammat tai sairaudet ja opastavat sinua sopivien liikuntamuotojen valinnassa. Näin saat arvokasta tietoa ja opastusta, vältät turhat loukkaantumiset ja kiputilat ja pystyt nauttimaan liikunnasta terveenä ilman kipuja.

fysioterapia_tavoite_tampere_proximafinland_liikunta_hyvinvointi
Aloittaessa yksinkertaisetkin haasteet voivat tuntua ylivoimaisilta.

Taukoa liikkumisesta?

Ei ole kovinkaan harvinaista, että jossain vaiheessa elämää tulee eteen asioita, jotka vievät huomion pois omasta hyvinvoinnista. Työelämän haasteiden tai perheen perustamisen lomassa niin sanottu “oma aika” saattaa usein jäädä vähemmälle. Tilanteeseen ei välttämättä kiinnitä juurikaan huomiota, ennen kuin huomaakin tuttujen rappusten kävelyn tuntuvan selvästi aikaisempaa raskaammalta tai kun ei enää jaksakaan leikkiä lasten kanssa, niin paljoa kuin haluaisi. Se, mikä kunkin saa havahtumaan oman henkisen ja fyysisen kunnon muutoksiin vaihtelee yksilöllisesti. Kaikista tärkeintä on se, että tähän havahtuu ja että haluaa vaikuttaa positiivisesti omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinsa.

Etenkin alkuvaiheessa, tai pitkän tauon jälkeen, voi alkuun pääseminen ja liikkeelle lähteminen tuntua erittäin vaikealta. Häpeän tunne omaa fyysistä olemusta kohtaan tai hämmennys heikentyneestä fyysisestä kunnosta voi “lyödä vasten kasvoja” ensimmäistä kertaa lenkille lähtiessä tai salille mennessä. Mielesi saattaa myös vallata ajatus siitä, että “Olen joskus pystynyt tekemään tämän, miksi se tuntuu nyt niin pahalta/vaikealta?”.

 

Onnistumisia ja kehitystä

fysioterapia_tampere_proximafinland_liikunta_hyvinvointi

Alussa pitää tehdä päätös ja vetää lenkkarit jalkaan.

Uuden harrastuksen aloittamiseen liittyy monesti erilaisia pelkoja, mutta yhtä usein myös onnistumisen mahdollisuuksia ja niistä iloitsemista. Liikuntaa aloittaessa on tärkeää ensin selvittää sen hetkinen kuntotaso sekä luoda selkeät ja realistiset tavoitteet, jotka toimivat kannustimena kaikelle tekemiselle. Uuden vuoden lähestyessä aletaan usein miettimään kuumeisesti “uuden elämän aloittamista” eli usein liikunnan lisäämistä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamista. Monet uuden vuoden lupauksen tehneet voivat mainiosti jaksaa ylläpitää uudistunutta aktiivista elämäänsä jopa kuukausien ajan, mutta valitettavan usein innostus laantuu tai lopahtaa kokonaan ensimmäisten kipujen tai muiden ongelmien ilmaantuessa.

Hyvin usein “elämäntaparemontti” aloitetaan kiihdyttämällä samantien nollasta sataan ilman sen suurempaa miettimistä. Otat itseltäsi luulot pois heti kättelyssä ja ajattelet, että tämä on nyt rangaistus siitä aikaisemmasta lorvimisesta ja liikkumattomuudesta. Ihminen saattaa jaksaa tällaisella rytmillä hyvin jonkin aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin tulee seinä vastaan, kun kroppa (tai korvien väli) ei yksinkertaisesti pysty enää tekemään yhtään enempää. Joka puolelle koskee ja alussa niin hyvältä tuntunut polvi on alkanut jälleen kipeytymään ja rajoittamaan liikkumista, heräät ehkä öisin suonenvetoon jalassasi. Kuulostaako tutulta? Osaatko sanoa, mitä kehittymisen ja jaksamisen kannalta hyvinkin oleellista tästä kaavasta puuttuu? Aivan. Lepo ja palautuminen.

apu-fysioterapia-personaltraining-fysiovalmennus-tampere-proximafinland
Kaikkien ei tarvitse harrastaa extreme-lajeja, mutta yhdessä isompienkin esteiden ylittäminen on helpompaa

Ammattilaisen avustuksella liikkeelle

Ennen kuin löydät itsesi tällaisesta tilanteesta olisi suositeltavaa konsultoida alan ammattilaista, joka osaa ottaa mahdolliset vaivasi tai ongelmakohtasi sekä jaksamisesi huomioon ja suunnitella sinulle parhaiten sopivan ratkaisun. Tällä tavoin varmistetaan myös se, että asiat tehdään oikein heti alusta saakka, jaksat huomattavasti pidempään, kun et haukkaa heti liian suurta palaa ja mikä tärkeintä, pysyt terveenä ja pystyt nauttimaan liikkumisesta ilman kipuja tai turhia loukkaantumisia. Kyseessä ei ole mikään sprintti tai yksittäinen nopea suoritus, vaan pitkäaikainen muutos. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta se myös palkitsee. Tärkeintä olisi löytää sinulle sellainen liikuntamuoto, minkä parissa viihdyt ja mistä nautit, vain siten liikunnasta on mahdollista tehdä osa jokapäiväistä elämäntapaa ja pitää yllä motivaatiota. Miksi tehdä jotain, mitä vihaat, kun voit tehdä jotain mistä nautit.

FysioValmennuksessa toimimme kanssasi tiiviissä yhteistyössä kehitystäsi säännöllisesti seuraten, jotta voimme tarvittaessa puuttua nopeasti mahdollisiin ongelmiin sekä tehdä tarvittavia muutoksia ohjelmaasi. FysioValmennus on suunniteltu henkilöille, jotka taistelevat erinäisten vaivojen tai sairauksien kanssa, mutta se tarjoaa myös muille liikuntaa harrastaville loistavan tilaisuuden hyödyntää fysioterapeuttiemme osaamista ja ammatitaitoa. Olemme tukenasi  koko valmennuksen ajan. Tarkoituksemme on auttaa sinua pääsemään eroon kivuistasi ja vaivoistasi sekä nauttimaan liikunnasta ilman kipuja tai loukkaantumisia. Mahdolliset eteen tulevat ongelmat, liittyivät ne sitten harjoitusohjelmaan, ruokavalioon tai yleiseen jaksamiseen, ratkaisemme yhdessä sinun toimintakykysi huomioiden. Sillä ei ole merkitystä, oletko vasta-alkaja, joka harkitsee liikunnan aloittamista tai uuteen lajiin tutustumista vai jo pidempään liikuntaa tai jotakin tiettyä lajia harrastanut konkari. Tulemme mukaasi sinne, missä liikut (kuntosalille tai juoksupolulle) ja tarjoamme ammattitaitomme kokonaisuudessaan käyttöösi. Halusit sitten apua oikeissa suoritustekniikoissa, sopivien rasitustasojen löytämisessä tai tukea ja turvaa liikunnan aloittamiseen, niin me autamme sinua kehittymään ja saavuttamaan tavoitteesi.

 Varaa aika ilmaiseen valmennuksen aloituskeskusteluun!

Voit varata ajan ilmaiseen valmennuksen aloituskeskusteluun tai täyttää yhteydenottolomakkeen tästä.

katse-tavoite-fysiovalmennus-personaltraining-tampere-fysioterapia-proximafinland-kipu
Ohjaamme sinua kohti tavoitetta, vaikka tavoite ei sinulle selkeänä alussa näkyisikään

Fysioterapiaa 24 tunnin sisällä!

VARAA AIKA
© 2026
Proxima Finland / Optimal Human Movement Oy
y-tunnus: 2748793-9
crosslist linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram