Ehkä fiksuin lause, jonka olen kuullut ratsastajan kehonhuoltoon liittyen, on: ”Ratsastamme siinä kehossa jossa päivittäin elämme, emme voi ottaa kaapista mukaan ratsastuskehoa joka toimisi jotenkin paremmin” (Siekkinen 2015).
Tiedätkin varmaan, että elämän aikana tulee hankittua kaikenlaisia lihaskireyksiä. Nämä lihaskireydet ”vetävät” luitamme kuminauhan lailla pois ns. optimaalisista asennoista. Esimerkiksi jalkojen ja lantion alueen lihaskireydet ja -heikkoudet vaikuttavat selän ja lantion asentoon. Tämähän puolestaan luonnollisesti vaikuttaa asentoomme hevosen selässä ja tapaamme ratsastaa. (Siekkinen 2015.)
Istunta on yksi tärkeimmistä avuistamme vaikuttaa. Ratsastajan lantion asento vaikuttaa aina siihen, miten hevonen liikkuu. (Siekkinen 2015.) Istunta on väline, jolla hevoselle kerrotaan, miten sen halutaan liikkuvan. Istunnan keveys tai raskaus joko lisää tai vähentää hevosen halukkuutta liikkua. On sanomattakin selvää, että istuntavirheet vaikeuttavat hevosen liikkumista. (Wanless 2006.)
Tiesitkö, että ratsastajan ryhdin pyöristyminen on tyypillinen istuntavirhe? (Keskimmäinen kuva yllä). Tällöin kehon paino keskittyy pakaroille ja lantion takaosaan. Lanneselän ja rintarangan pyöristymisen seurauksena istuinluut kallistuvat eteenpäin, mikä voi lisäksi aiheuttaa ratsastajalle selkäkipuja. Tällöin paino ei myöskään laskeudu tasaisesti ratsastajan jaloille. Tämän seurauksena ratsastajan polvet nousevat ylöspäin, irtoavat satulasta ja ohjaavat reisiä ulkokiertoon. Ratsastaja tukeutuu tällöin herkästi ohjaan ja yrittää tasapainottaa asentoaan käsillä. (Wanless 2006.)
Suoliluulihaksen (iliacus) sekä ison lannelihaksen (psoas major, kuva alla) kiristyessä lanneselän notko puolestaan lisääntyy (vasemman puoleisin kuva ylhäällä). Tällöin istuinluut osoittavat taaksepäin. Tämän seurauksena selän syvien lihasten toiminta estyy ja lanneselän kuormitus lisääntyy. (Sandström & Ahonen 2011; Koistinen 2005.) Tällaisessa notkoasennossa istuessa jännitys koko kehossa kasvaa. Tämä heikentää tasapainonhallintaa ja aiheuttaa kontaktin menetyksen hevoseen istunnan kautta. (Sandström & Ahonen 2011; Wanless 2006.) Kuvassa alla on kuvattu psoas-lihaksen kiristymisestä aiheutuva alaselän notkon korostuminen.
Psoas-lihas. Vasemman puoleisessa kuvassa neutraali lantion asento. Oikean puoleisessa kuvassa kiristynyt psoas-lihas vetää selkää notkolle.
Alla pari tehokasta keinoa venyttä kireitä lonkankoukistajia istunnan parantamiseksi!
Asetu toispolviseisontaan kuten tavallisesti lonkankoukistajaa venyttäessäsi. Poista alaselän notko siten, että kippaat lantiotasi eteenpäin kuvitellen vetäväsi häntäluuta jalkojesi väliin ja lukitse lantiosi tähän asentoon. Hae venytyksen tunne lonkankoukistajassa. Tämän jälkeen lähde hallitusti taivuttamaan tukijalan (edessä olevan jalan) puoleisella kädellä tukijalan puolelta kohti venyvän puolen jalan (takana olevan jalan) nilkkaa. Kierrät siis vartaloasi korkkiruuville. Venytys lonkankoukistajassa lisääntyy. Muista hengittää! Älä päästä selkää karkaamaan notkolle liikkeen aikana! Lantion pitäisi pysyä tiiviisti paikallaan!
Tee kaikki muuten samoin kuin edellä, mutta pysy seisoma-asennossa. Tässä saat jo vähän haastaa kehonhallintaa!
Ota minuun rohkeasti yhteyttä!
Mira Nieminen, fysioterapeutti
Puh. 045 845 8458
mira@proximafinland.fi
Koistinen, J. 2005. Lanneranka - Kontrolloidun stabiliteetin kautta kivuttomaksi. Teoksessa Koistinen, J. (toim.) Selän rakenne, toiminta ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus.
Sandström, M. & Ahonen, J. 2011. Liikkuva ihminen: Aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK-Kustannus.
Siekkinen, S. 26.4.2015. Ratsastajan luut. [Verkkojulkaisu]. Nurmijärvi: Equstom. [Viitattu 13.3.2018]. Saatavana: http://www.equstom.fi/blog/2015/04/26/ratsastajan-luut/
Wanless, M. 2006. Mielekästä ratsastusta. Helsinki: Perhemediat Oy.
Välilevyn pullistuma on yksi alaselkäkivun aiheuttajista. Välilevyn pullistuman kuntoutumisennuste on erittäin hyvä, vaikka alkuvaiheessa oireet voivat olla haastavia.
Selkäkivun syynä on usein välilevyn pullistuma ja vaivana se invalidisoi nopeasti ja oireet voivat olla hyvin kivuliaita. Välilevyn pullistumassa ennusteet ovat kuitenkin hyvät ja yhä useampi välilevyn pullistuma hoidetaan konservatiivisesti eli fysioterapialla. Leikkaukseen päädytään vakavien selkäoireiden kohdalla, joita ovat pitkäaikainen voimakas kipu ja niin kutsuttu ratsupaikkaoireyhtymä eli kyvyttömyys pidättää virtsaa ja ulostetta.
Usein välilevyn pullistumat syntyvät pitkäaikaisen yksipuolisen kuormituksen seurauksena. Välilevyn pullistumassa (välilevytyrä) välilevyn rakenne heikentyy ja antaa periksi paineen ja kuormituksen seurauksena. Monesti selkäkivun selkeämmät oireet alkavat yllättäen, vaikka selkäkivun syyt olisivat olleet olemassa jo pidemmän aikaa. Viitteitä mahdollisista tulevista selkäoireista voidaan havaita fysioterapeuttisilla testauksilla.
Välilevyn pullistumassa välilevystä pursuaa kuplamainen uloke ja joka painautuu vasten läheisiä kudoksia heikentäen niiden aineenvaihduntaa. Välilevyn pullistumassa on useita kivun aiheuttajia. Kipua syntyy mekaanisesta paineesta ja aineenvaihdunnan heikkenemisen seurauksena solut kärsivät hapenpuutteesta, jolloin puhutaan iskeemisestä kivusta.
Välilevy voi myös revetä, jolloin välilevyn sisällä oleva erittäin hapan geelimäinen aines (nucleus pulposus) leviää lähialueelle aiheuttaen voimakkaan kemiallisen ärsykkeen ja tulehdusreaktion. Oireet voivat jatkua voimakkaina useiden viikkojen ajan. Voimakkaimmat kivut helpottavat yleensä, kun välilevy on tyhjentynyt nesteestä.
Välilevynpullistumalle on tyypillistä, että pystyasento pahentaa oireita. Seisoma- ja istuma-asennossa välilevyihin kohdistuva paine kasvaa, mikä aiheuttaa pullistuman suurentumisen. Lisäksi vartalon taivuttelu eri suuntiin lisää painetta välilevyissä ja saattaa provosoida oireita. Oireet voivat tuntua ristiselässä, SI-nivelen alueella tai säteillä pakaraa pitkin reiteen, sääreen ja jalkapöytään asti. Nikamaväli, jossa välilevyn pullistuma sijaitsee, vaikuttaa siihen missä oireita ilmenee.
Iskiasoireet ovat tyypillisiä välilevyn pullistumassa, mutta oireita voi tulla myös etureiden ja lähentäjien alueelle. Iskiasoireissa syy ei välttämättä ole itse iskiashermossa, vaan jokin rakenne kuten välilevyn pullistuma, kireä lihas tai liikkeen hallinnan ongelmat aiheuttavat iskiashermon ärsytystä.
Iskiashermon testi tehdään, jotta voidaan erotella onko hermoperäisiä oireita vai ei. Lisäksi testi on hyvä tehdä molemmille puolille, jotta saadaa selville mahdolliset puolierot ja pystytään seuraamaan ns. terveen ja kipeän puolen välistä eroa.
Selkäkivun pitkittyessä kivun syyn selvittäminen vaikeutuu. Kipu voi vaikuttaa kävely-, seisoma- ja istuma-asentoon. Muutokset kehon toiminnassa kuormittavat kehoa uudella tavalla, johon se ei ole tottunut. Kivun pitkittyessä ja kroonistuessa ja voi tulla esiin sekundäärisiä oireita. Esimerkiksi sinulla on välilevynpullistuma, joka säteilee oikealle pakaraan, takareiteen ja pohkeeseen. Tämä aiheuttaa kehontoiminnassa muutoksia niin, että muutamassa viikossa alkaa kipeymään vasemmalta pohje ja SI-nivelen alue. Nämä uudet oireet johtuvat kivusta, eikä siitä mikä on aiheuttanut alkuperäisen kivun. Lue fysioterapeuttimme Artun tarina hänen välilevyn pullistumasta.
Välilevyn pullistumaan liittyvässä pitkittyneessä alaselkäkivussa itse välilevyn on todennäköisesti parantunut. Kehomme toimii niin, että se poistaa tai "syö" välilevypullistuman. Se ei aina tarkoita sitä, ettei oireita olisi. Vaikka itse pullistuma on pois, on todennäköisesti liikemalli tai alaseläntoiminnassa oleva häiriö, joka on aiheuttanut ensimmäisen välilevyn pullistuman, edelleen mukana liikkumisessasi.
Noidannuolityyppinen alaselkäkipu on hyvin yleinen ja johtuu usein jonkin alaselässä kipua aistivan rakenteen vauriosta. Noidannuolessa kivun aiheuttaja voi olla välilevyssä, nivelissä tai lihaksissa. Noidannuolelle on tyypillistä, että liike provosoi kipua ja voi säteillä pakaroihin ja reisiin. Noidannuolityyppistä kipua ei ole tarpeellista kuvata alkuvaiheessa. Jos kipu pitkittyy yli 4 viikon, voi röntgenkuvaus olla tarpeellinen. Termillä “noidannuoli” kuvataan oiretta, eikä se suoraan kerro kivun aiheuttajasta.
Vakava selkäkipu on suhteellisen harvinainen, mutta on hyvä tietää, milloin tarvitsee mennä mahdollisimman nopeasti lääkäriin. Vakavalle selkäkivulle on tyypillistä asteittain voimistuva selkäkipu, joka vaivaa myös levossa. Alaraajojen voimakas puutuminen, merkittävä lihasheikkous tai ratsupaikkaoireet ovat merkkejä vakavasta selkäkivusta. Sen aiheuttajana on usein tulehdus, kasvain tai murtuma, joihin saattaa usein liittyä yleiskunnon heikkenemistä. Myös nopea painon putoaminen on merkki vakavasta selkäkivusta. Onneksi vakavat selkäkivut ovat harvinaisia.
Yleinen hoitosuositus on, että selkää ei kuvata ellei esiinny vakavan selkäkivun oireita tai pitkittynyttä kipua. Se, milloin pääset pitkittyneen selkäkivun kanssa magneettikuvaan, vaihtelee suuresti ympäri Suomea. Syy, miksi selkää ei kuvata on se, että magneettikuvista tulevat löydökset eivät juurikaan muuta hoitoa. Ensisijaisena hoitona on konservatiivinen hoito, eli fysioterapia.
Kovan kivun takia voi joutua hetken aikaa olemaan levossa, mutta sitä ei suositella selkäkivun hoitokeinoksi. Suositukset ohjeistavat lähtemään liikkeelle ja palaamaan arjen askareisiin niin normaalisti kuin mahdollista. Kevyttä liikuntaa voi harrastaa heti, kun se on mahdollista. Jos selkäkipusi on pitkittynyt, suosittelen hakeutumaan fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutti voi myös arvioida, onko alaselän kuvaaminen tarpeellista ja voi tarvittaessa ohjata lääkärin konsultaatioon.
Tärkeää on opetella tunnistamaan, mikä kipua aiheuttaa. Akuutissa vaiheessa selkäkipu voi provosoitua viiden minuutin kävelystä lähikauppaan ja takaisin. Toisilla selkäkivun voi aiheuttaa pitkään paikallaan seisominen, esimerkiksi työpäivän aikana. Kivun aiheuttajan tunnistaminen voi monesti olla hyvinkin haastavaa. Fysioterapeutti voi auttaa sinua hallitsemaan kipua provosoivia tekijöitä. Tärkeintä kuitenkin on, että opit kuuntelemaan kehoasi ja opit myös toimimaan sen mukaisesti. Selkäkivuista kuntoutumisessa tarvitset ennen kaikkea malttia. Matkan varrella eteen voi tulla huonompia päiviä, jolloin on hyvä tehdä harjoituksia, jotka eivät pahenna kipua. Näiden oppimisessa voimme käyttää mm. kipupäiväkirjaa.
Välilevyn pullistuman kanssa ei kannata jäädä yksin. Jos selkäkipusi oireilee satunnaisesti, on se merkki siitä, että selkäkivun hallinta ei ole ihan kunnossa. Jos selkäkipu ja välilevynpullistuma lamauttaa estää tekemistä vaatii se kuntouttamista. Autan sinua pääsemään eroon selkäkivusta!
Fysioterapeutti ja yrittäjä
Olen lisäkouluttautunut mm. kipu- ja urheilufysioterapiaan.
arttu@proximafinland.fi
Lähteet:
Alaselkäkipu (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 21.11.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Saarelma, O. 2017. Iskias, välilevytyrä, välilevyn pullistuma. Terveyskirjasto. Kustannusyhtiö Duodecim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00236
Koistinen, Airaksinen, Grönlannin, Kangas, Kouri, Leminen, Lindgren, Mänttäri, Paatelainen, Pohjolainen, Siitonen ja Tapanainen. 2005. Selänrakenne, toiminta ja kuntoutus. VK-KUSTANNUS / Gummerus Kirjapaino Oy
Tunninen, M. 2010. Selkäkipujen tutkimus. Fysiatria.net. Fysioatrian erikoislääkäri. http://fysiatria.net/etusivu/artikkelit/selkakipujen-tutkimus/
Personal trainerina fysioterapeutti? Miksi se sopisi juuri minulle?
Onko jokin paikka tuntunut kipeältä tai ärtyneeltä harjoittelun jälkeen? Oletko kärsinyt rasitusvammoista, loukkaantumisista tai onko vaivasi vaatinut leikkaushoitoa? Mitä jos sinun personal trainerillasi tai valmentajallasi olisi kyky havaita kehosi liikkeestä, kun jokin osa ei toimi niin kuin sen pitäisi? Hän osaisi tarttua ajoissa vaivaan kiinni, jo ennen kuin oireet alkavat. Toipumisesi vamman tai leikkauksen jälkeen sujuisi nopeammin sekä kivuttomammin ja pystyisit palaamaan pian takaisin oman lajiharjoittelusi pariin ilman pelkoa vaivan välittömästä uusiutumisesta. Miksi hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle vasta siinä vaiheessa, kun tunnet kipua olkapäässäsi tai selässäsi?
Uskon jokaisen personal trainerin, fysioterapeutin ja liikunta-alan ammattilaisen olevan kanssani samoilla linjoilla oikeiden suoritustekniikoiden tärkeydestä. Mistä tiedät, mikä on juuri sinulle oikea suoritustapa tai -tekniikka esimerkiksi kyykyssä? Liikesuoritukseen vaikuttavat oleellisesti yksilölliset tavoitteet ja ominaisuudet sekä mahdolliset eroavaisuudet esimerkiksi liikkeen hallinnassa sekä kyvyssä tunnistaa oman kehon asentoa ja liikettä. Miksi ohjata asiakasta tekemään syväkyykkyä jos suorituksesta on selvästi nähtävissä, ettei hänellä ole edellytyksiä suorittaa kyseistä liikettä oikein ja turvallisesti? Lähtökohta tulisi olla harjoittelussa, jossa asiakkaan yksilölliset ominaisuudet ja erityistarpeet on otettu huomioon ja harjoittelu etenee progressiivisesti helpommasta vaikeampaan hallinnan sekä kehon asentotunnon kehittyessä.
Me Proximalla haluamme auttaa asiakkaitamme tunnistamaan oman kehonsa asentoa sekä liikettä ja kiinnittämään enemmän huomiota omaan liikkumiseensa. Kun pystyt hallitsemaan selkääsi, sekä paikallaan että liikkeessä, ja tunnistat, missä asennossa se kulloinkin on, pystyt helpommin siirtämään tämän myös muihin tehtäviin ja liikesuorituksiin. Vähitellen oikeaoppinen tekniikka siirtyy osaksi kaikkea liikkumistasi ja pystyt tekemään liikkeet turvallisesti.
Liikunta- ja terveysala on pullollaan mainoslauseita henkilökohtaisista ohjelmista, tehokkaista liikkeistä ja harjoittelun monipuolisuudesta sekä sen optimoimisesta. Kuinka moni ammattilainen todellisuudessa selittää, mitä niillä käytännössä tarkoitetaan? Minultakin kysytään usein, mitä liikkeitä voisi tehdä helpottaakseen olkapääkipua tai mikä on tehokkain tapa aktivoida pakaralihasta? Sen minäkin haluaisin tietää. Pyrin olemaan antamatta vastauksia ennen kuin olen nähnyt asiakkaani liikkuvan ja pystynyt havainnoimaan hänen liikkumistaan kokonaisvaltaisesti. Mielestäni on ammatillista epävarmuutta antaa asiakkaalle ohjeita tutkimatta ensin vaivan aiheuttajaa ja alkuperää tai ohjata asiakkaalle “vuosisadan paras superliike, joka korjaa kaikki hänen ongelmansa”. Tähän syyllistyvät niin personal trainerit kuin fysioterapeutitkin. Mistä tiedät sopiiko tämä ns. superliike kyseisellä asiakkaalle, eikä se esimerkiksi provosoi kipua ja entisestään pahenna tilannetta? Pystyykö asiakas suorittamaan liikkeen oikealla tekniikalla myös itsenäisesti?
Kipu vaikuttaa kykyyn tunnistaa kehon eri osien asentoa ja liikettä. Mitä voimakkaampaa kipu on, sitä enemmän se häiritsee liikekontrollia. Jos jokin liike tuottaa kipua, se ei kuitenkaan tarkoita, että kyseisen liikkeen tekeminen pitäisi lopettaa kokonaan. Tuolloin tarvitsee vain löytää kyseiselle henkilölle parhaiten sopiva tapa ja suoritusmäärät liikkeen suorittamiseen. Kyllä, tässä kohtaa on seuraavan kliseisen sanonnan vuoro: “Liike on lääke, mutta sitä tarvitsee annostella sopivasti.”
“Urheilija ei tervettä päivää nää”
Olen kuullut edellä mainitun sanonnan useasti. Sen turvin pienille vammoille ja kivuille on helppo vähän naureskella. Lausahduksesta saa herkästi virheellisen kuvan siitä, että kipu olisi normaali olotila, vaikka sitä se ei todellakaan ole. Kipu on aina yksilöllinen kokemus. Sen, minkä joku tuntee kipuna, saattaa toiselle olla “arkipäivää”. Tärkeintä olisi pystyä erottamaan haitallinen kipu, joka syntyy kudosten vaurioituessa ja esimerkiksi kovemman harjoituksen jälkeen seuraavana päivänä tuntuva harmiton lihasarkuus.
“Treeni on mennyt hyvin perille”
On totta, että etenkin kilpaurheilussa harjoitellaan useasti ylirasituksen tai loukkaantumisen rajalla lajista riippumatta. Riskien ottaminen lisääntyy urheilussa etenkin silloin, kun kyseessä on raha ja toimeentulo, mutta se on hyvin yleistä myös tavallisten kuntoilijoiden ja kehittyvien nuorten urheilijoiden keskuudessa. Toisaalta riskien ottaminen kuuluu urheiluun, sillä jos niitä ei ota, ei myöskään saavuta mitään. Mahdollisia riskejä on helpompi ennakoida ja hallita, kun ne tehdään tiedostetusti ja tarkoituksella.
Olen katsonut usein tv:stä erilaisia urheilukisoja, joissa urheilijan nostaessa suoritustasoaan selvästi aikaisempiin vuosiin nähden, toimittajat palavat halusta selvittää tämän parannuksen taustalla olevan “salaisuuden”. Mikä teki siitä mahdollista? Ja varsin usein heidän saamansa vastaus on, että “Olen pystynyt harjoittelemaan terveenä ilman loukkaantumisia.” Varmasti meistä jokainen haluaisi harjoitella terveenä ja kehittyä, eikö?
“Last set - best set”
Nykyään tuntuu vallalla olevan ajatus siitä, että harjoituksissa itsensä aivan loppuun vetäminen on se, mikä kehittää kaikista eniten. Haluaisin jonkun kertovan, että miten kukaan voi kehittyä jos kaikki harjoitukset vedetään 110% lasissa aivan viimeiseen saakka. Se saattaa pitää paikkaansa, jos asiaa ajatellaan puhtaasti pelkän lihaskasvun näkökulmasta. Väsymisen huomaa ensimmäiseksi tekniikan epäpuhtautena, vaikka itse liikettä suorittavat lihakset jaksaisivat tehdä työtä hyvin.
“Kun viimeinen sarja on paras sarja - se kehittää!”
Mikä tässä on taustalla? Moni varmasti tietää suorituskyvyn laskevan harjoittelun aikana. Kehon palautuessa suorituskyky nousee vähitellen harjoitusta edeltäneelle tasolle ja sen yli. Tämä tunnetaan niin sanottuna superkompensaationa. Mietitäänpä harjoittelua hetki hermoston kannalta, eikä niinkään lihasten näkökulmasta. Mitä luulet liikkeen hallinnalle, kontrollille ja hermoston toiminnalle tapahtuvan jos harjoitukset ja toistot tehdään aina väsymykseen saakka? Mitä jos tulevaa harjoitusta suunniteltaessa pysähdyttäisiin hetkeksi miettimään. Miten harjoittelen niin, että kehoni myös palautuu mahdollisimman hyvin ja jaksan tehdä seuraavankin harjoituksen turvallisesti ja tehokkaasti?
Tarkoittaako se sitä, että jokainen harjoitus tehdään täysillä ja 110 prosenttisesti? Sitä, että kaikissa harjoituksissa sarjat tehdään viimeiseen asti, kunnes ei enää pystytä tekemään enempää? Sitä, että jokaisen harjoituksen jälkeen oksennus lentää ja suussa on verenmaku? Miten saat harjoittelustasi kaiken hyödyn irti? Mietitkö tulevia harjoituksia suunnitellessasi, miten hyvin olet palautunut edellisestä treenistä? Oletko istunut koko päivän luennoilla, autossa tai työpöydän ääressä, jolloin lämmitellessä voisi olla hyvä “herätellä” kehoa normaalia enemmän? Oletko nukkunut riittävästi? Onko töissä tai kotona niin paljon stressiä, että hieman kevyempi harjoitus olisi tarpeellista? Oletko syönyt päivän aikana riittävästi, jotta energiaa riittää koko harjoituksen ajaksi.
Se mitä itse harjoituksissa tapahtuu on tärkeää, mutta loppujen lopuksi kokonaisuus on se, mikä ratkaisee. Jos harjoitusten ulkopuolella tapahtuva toiminta ei tue ja tasapainota harjoittelua, ei sillä kauhean pitkälle päästä. Kaikkea ei pidä laittaa kuntoon kerralla. Valmentajana haluaisi kertoa asiakkaalle kyseisestä aiheesta kaiken, mutta koska jokainen oppi asioita eri tavoin, se mikä toimii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle. Pitää osata myös lukea asiakasta ja löytää hänen tapansa oppia ja sisäistää asioita. Näin hän pystyy omakohtaisen kokemuksen kautta soveltamaan oppimaansa paremmin käytäntöön myös tulevaisuudessa. Vasta sitten voidaan harjoittelussa siirtyä seuraavaan kehityskohteeseen.
Monet luottavat ajoittain turhankin sokeasti valmentajaansa. Tehdään kaikki mitä valmentaja on käskenyt tai kirjoittanut harjoitusohjelmaan. Tällöin jos jokin menee pieleen, vastuu on valmentajalla ja voi itse rauhassa keskittyä harjoitteluun. Valmentajan tärkeimpänä tehtävänä on ohjata, tukea ja ennen kaikkea opettaa valmennettavaa tekemään oman liikkumisensa kannalta järkeviä valintoja. Kyseenalaista valmentajasi. Jos et tiedä, miksi jotakin harjoitusta tehdään, pyydä häntä perustelemaan. Jos valmentajasi ei ole valmis perustelemaan tekemiään valintoja, onko hän silloin tehnyt sinulle yksilöllisen harjoitusohjelman?
Epäonnistuminen kuuluu liikkumiseen ja uuden opetteluun, eikä sitä saisi pelätä liikaa. Et voi oppia oikeaa kyykkytekniikkaa, kuperkeikkaa tai käsilläseisontaa ennen kuin olet niitä kokeillut. Harva meistä onnistuu täydellisesti ensimmäisellä kerralla. Ja jos onnistuu, niin pystyykö hän toistamaan saman suorituksen uudestaan? Tekniikoiden opetteleminen ja hiominen ovat oleellinen osa jokaista harjoitusta. Meidänkin asiakkaille tulee joskus rasitusvammoja ja paikat saattavat kipeytyä harjoittelusta, mutta tärkeintä on puuttua niihin mahdollisimman nopeasti ennen kuin ongelmia ilmenee.
Harvoin polku kohti tavoitetta etenee niin kuin on etukäteen suunniteltu. Matkan varrella eteen tulevat pienet mutkat kuuluvat asiaan. Me haluamme tehdä matkastasi hieman tasaisemman ja auttaa sinua pääsemään yli eteen tulevista esteistä. Jokainen etsii oman reittinsä kohti tavoitteita. Aloittaminen tuntuu aina vaikealta, etenkin jos takana on useita epäonnistumisia. Meillä epäonnistumiset kuuluvat asiaan, eikä niitä tarvitse pelätä liikaa. Olemme mukanasi ohjaamassa, auttamassa ja haastamassa, jotta sinä onnituisit tavoitteidesi saavuttamisessa ja pystyisit ylittämään itsesi epäonnistumisista välittämättä. Vauhtiin päästessäsi opit paremmin ennakoimaan eteen tulevia esteitä ja pystyt saavuttamaan tavoitteesi nopeammin kuin uskotkaan.
Mukavia treenihetkiä!
Kirjoittanut:
Arttu Peltola
Fysioterapeutti ja urheiluhieroja
Olen pätevöitynyt mm. kipu- ja urheilufysioterapiaan.
Oletko kiinnostunut personal trainingistä? Täytä yhteydenottolomake ja olemme sinuun yhteydessä:
Onko sinulla polvikipuja tai polven rasitusvamma? Oletko saanut selvyyden siihen mistä nämä kivut johtuvat? Polvivammat ovat yksi tyypillisimmistä urheiluvammoista, etenkin lajeissa, jotka sisältävät paljon juoksemista, hyppimistä ja nopeita suunnanvaihtoja. Polven urheiluvammat voidaankin jakaa kahteen pääryhmään; rasitusvammoihin, jotka kehittyvät hiljalleen harjoittelun intesiteetin tai määrän lisääntyessä, sekä äkillisiin vammoihin, kuten revähdyksiin, sijoiltaanmenoihin ja murtumiin.
Tässä artikkelissa olemme koonneet yhteen tietoa hyppääjän ja juoksijan polvivammoista. Molemmat näistä ovat monille tutun kuuloisia vaivoja ja nyt haluammekin selventää, mitä eroja ja yhteneväisyyksiä näillä kahdella ongelmalla on.
Hyppääjän polvessa kipu tuntuu polven etuosassa, polvilumpion alapuolella. Kipua esiintyy yleensä polvea ojennettaessa esimerkiksi hypyn ponnistusvaiheessa tai kyykätessä. Vaiva lukeutuu rasitusvammoihin, joten kipu ilmaantuu aluksi harvemmin yksittäisissä toistoissa. Kun rasitusta jatketaan tai intensiteettiä lisätään ilman, että kudokset pääsevät palautumaan, ilmaantuu kipu useammin ja aikasemmin.
Kivun taustalla on patellajänteen vaurioituminen. Patellajänne yhdistää polvilumpion ja sääriluun toisiinsa sijaiten polven etuosassa, polvilumpion alapuolella. Patellajänne työskentelee yhdessä etureiden kanssa ja sen tehtävänä on polven ojentaminen. Mitä enemmän polvi koukistuu tai työntyy vartalon etupuolelle esimerkiksi kyykätessä, sitä enemmän patellajänne ja etureisi joutuvat käyttämään voimaa ojennuksen tekemiseen. Kipu johtuu patellajänteen kudosvaurioista ja tulehduksesta. Jos rasitusta jatketaan kivusta huolimatta, voi vaiva pitkittyä.
Juoksijan polvessa kipua esiintyy polven ulkosyrjässä ja alueella saattaa myös ilmetä turvotusta. Kipua esiintyy yleensä äkillisesti pitkän juoksemisen aikana. Epätasainen alusta sekä ylä- ja alamäet voivat myös provosoida kipua. Myös juoksijan polvessa kipu ilmaantuu aluksi harvemmin, mutta rasituksen jatkuessa tai lisääntyessä oireita esiintyy useammin ja aikaisemmassa harjoittelun vaiheessa.
Kipu johtuu reiden ulkosivussa sijaitsevan IT-jänteen tulehduksesta. IT- jänne yhdistää reiden ja säären ulkosyrjät toisiina. Jänne lähtee lantioilta, kaventuen polven kohdalla ja kiinnittyen sääriluuhun. Jänteeseen vaikuttavat lihakset ovat iso pakaralihas sekä peitinkalvon jännittäjälihas (tensor fascia latae=TFL). Kipu johtuu IT-jänteen hankautumisesta luisiin rakenteisiin polven ulkosyrjän kohdalla. Hankautuminen voi johtua IT-jänteen ja siihen vaikuttavien lihasten kireydestä tai esimerkiksi vääränlaisesta juoksutekniikasta.
Molemmissa vammoissa keskitytään hoidon alkuvaiheessa kuormituksen vähentämiseen ja vaurioituneen kudoksen palautumiseen. Vaurioituineilla jänteillä on kyky korjata itsensä palautumisen kautta. Jos kudos ei pääse palautumaan kunnolla, ei korjausta ehdi tapahtua ennen uutta rasitusta, jolloin tilanne monesti pahenee. Ensihoitona vaivan toteamisen jälkeen suositellaankin lepoa. Tärkeä on kuitenkin muistaa ettei lepo tarkoita vuodelepoa, vaan kipeytyneen alueen lepoa. Muuta harjoittelua saa suorittaa vapaasti, mikäli se ei rasita polvea. Tulehdusta ja turvotusta voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä sekä kylmähoidolla.
Kun pahin tulehdusvaihe on saatu rauhoittumaan, on tärkeä pitää huolta ettei vaiva pääse uusiutumaan. Tällöin harjoittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota suoritustekniikoihin, hyppääjän polvessa hyppy- ja kyykkytekniikkaan ja juoksijan polvessa juoksutekniikkaan. Tekniikkaan voi perehtyä paremmin esimerkiksi videoimalla suorituksia ja seuraamalla, mitä kipua aiheuttavassa jänteessä tapahtuu liikkeen aikana. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota välineisiin sekä ympäristöön. Ovatko esimerkiksi jalkineet sellaiset, jotka auttavat suorittamaan liikkeen oikein vai provosoivatko ne väärää liikemallia?
Molemmissa vaivoissa on tekniikan lisäksi hyvä kiinnittää huomiota lihasvoimaan, lihaskireyteen ja liikkuvuuteen. Hyvällä alaraajojen lihasvoimalla ja hallinnalla tuetaan polvea oikeaan asentoon ja liikemalleihin. Jos alaraajoissa esiintyy lihaskireyksiä, voivat lihakset ikäänkuin "vetää" polven väärään asentoon. Venyttelyn lisäksi kireyden vähentämiseen voi käyttää putkirullia, palloja tai hierontaa. Etenkin reiden ulkosivua on monesti hankala venyttää, jolloin apuvälineistä voi olla paljon hyötyä.
Rasitusvammat uusiutuvat helposti. Ihmisen rakenteelliset ominaisuudet voivat altistaa tietyille vammoille, jota ympäristö ja vääränlainen suoritustekniikka korostavat. Jos oireita aiheuttaviin tekijöihin ei puututa ja samanlaista rasitusta jatketaan saattaa vaiva uusiutua. Rasitusvammoja ja niiden aiheuttajia tulisi aina arvioida yksilöllisesti, sillä oireiden aiheuttajat voivat vaihdella paljon eri ihmisten välillä. Tärkeää onkin löytää ja tunnistaa mahdolliset vaivan aiheuttajat kyseisellä henkilöllä.
Toinen tärkeä seikka aiheuttajan löytämisen lisäksi on palautuminen ja levon tarpeen tunnistaminen. Liian usein rasitusvammat pääsevät pitkittymään, kun liikkumista jatketaan kivusta huolimatta. Kipu on yleensä merkki siitä, että kaikki ei ole kohdallaan. Tähän kannattaakin kiinnittää huomiota ja miettiä, mistä kipu voi johtua ja antaa kipeytyvän alueen levätä tarpeeksi ennen harjoittelun jatkamista. Rasitusvammojen syntyyn vaikuttaa myös oleellisesti harjoittelun tehon tai määrän äkillinen lisääminen. Tällöin kudos ei välttämättä ole valmis uudenlaiseen rasitukseen, mikä aiheuttaa oireita. Tärkeää onkin kuunnella kehoa ja sen tarpeita. Kehosi kertoo kyllä jos olet lisännyt rasitusta liikaa tai liian nopeasti.
Polven rasitusvammojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Lääkärin vastaanotolla saat vahvistusta diagnoosille ja mahdollisesti lääkitystä kipuun. Jos olet epävarma suoritustekniikoistasi tai muista rakenteellisista tekijöistä voit hakeutua asiaan perehtyneen ammattilaisen, kuten fysioterapeutin vastaanotolle. Asiantuntija auttaa sinua hoidon suunnittelussa ja ongelman tunnistamisessa sekä korjaamisessa. Lihaskireyksien hoitoon voidaan hyödyntää myös hierontaa. On hyvä muistaa, että näihinkin vaivoihin on apua ja tukea saatavilla. Kun vaiva hoidetaan kerralla hyvin, on uusiutuminen epätodennäköisempää ja voit taas nauttia liikkumisesta ilman kipua.
Juoksutekniikka-analyysin avulla voidaan löytää juoksusta polvea kuormittavat tekijät. Esimerkiksi pettääkö polvi askelkontaktissa tai tuleeko jalasta ylimääräistä kiertoa. Juoksutekniikka-analyysi voidaan toteuttaa hieman laajempana myös eri palloilu lajien pelaajille. Polvikipujen lisäksi juoksutekniikkassa voidaan kehittää liikkumista pelitilanteissa paremmaksi.
Olen lisäkouluttautunut urheilu- ja kipufysioterapiaan. Olen hoitanut erilaisia polvivaivoja kuntoilijoista ammattiurheilijoihin. Pääset lähivastaanotolleni Tampereelle ja etänä autan ympäri Suomen.
Selkäkipu ja tarina - On kesä 2015. Ensimmäiset selkäkivut tulivat aamulla, kun olimme juhlistamassa siskoni syntymäpäiviä. Olimme menossa kävelylle metsään ja nuotiolle paistamaan lohta. Venyttelin ja jumppasin selkää noin tunnin, että sain kivun haltuun. Pääsin muiden mukana metsään, eikä selkä vaivannut enää sinä päivänä.
Seuraavalla viikolla heräsin aamulla ja menin käymään vessassa. Palatessani makuuhuoneeseen, jokin iski selkään ja piti ottaa tukea pöydästä, että pysyin jaloillani. Siitä alkoi noin kuusi kuukautta kestänyt epätietoisuus.
2.7. Acuta, Akuuttiselkäkipu
En pystynyt aamulla kävelemään kunnolla, enkä pukeutumaan. Kipu oli VAS 9-10. En muista koska olisin itkenyt kivusta, silloin itkin. Olin yksin kotona ja soitin ensiksi ambulanssin ja lopulta kiireettömänä taksilla Acutaan. Minulle tehtiin selän epäspesifit testaukset, ei oireita vakavasta selkäsairaudesta. Sain kipulääkettä, ja kun kipu helpotti hieman, pääsin apteekin kautta kotiin.
Lääkemääräys:
BURANA 800 mg tabletti, kalvopäällysteinen 1X100 kpl
PARA-TABS 1 g tabletti, kalvopäällysteinen 1X100 kpl
SIRDALUD 4 mg tabletti 1X30
VOLTAREN RAPID 50 mg tabletti
Selkäkivusta oli tullut osa elämääni. Pystyin satunnaisesti kävelemään pidempiä matkoja(noin 1km). Mutta suurin osa päivistä oli sellaisia, että sain olla iloinen siitä, kun jaksoin kävellä 50 metriä ja pääsin aurinkoisena kesäpäivänä ulos takapihalle aurinkoon. En pystynyt kunnolla istumaan, pystyasennosta puhumattakaan. Söin noin kahden kuukauden ajan ruokani lattialta, koska istuminen pitkiä aikoja ei onnistunut. Öisin heräilin muutaman tunnin välein vaihtamaan asentoa.
6.7. Tammelakeskuksen terveysasema, Selkäkipu
“Selkäkipu paheni aamulla. Annetaan nyt Voltaren- sekä Norflex-piikit, jatketaan samalla kipulääkityksellä ja painotetaan potilaalle selkäsairauden hyvänlaatuisuutta ja sitä että vaivan paranemisessa voi mennä runsaastikin aikaa. Norflex ja Voltaren im. Lääkitys jatkuu samana.” -Ote lääkärin kirjauksesta
Kävin muutaman viikon kipuilun jälkeen apuvälinekeskuksesta hakemassa kyynärsauvat, jotta pystyisin kävelemään hieman pidempiä matkoja. Silloin pystyin olemaan pystyasennossa noin viisi minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen oli löydettävä istumapaikka, jossa hieman levähtää. Se ei ollut kauhean herkkua, olen kuitenkin aina liikkunut paljon. Mutta 500 metriä on jo kymmenen kertaa enemmän kuin 50 metriä.
29.7. Tammelakeskuksen terveysasema, Selkäkipu
Selkäkipu jatkui eivätkä lääkkeet enää auttaneet kipuun.
Lääkemääräys:
PANACOD 500/30 mg
Panadolin tilalle, parasetamoli max. annos 3 g/pvä
Tuntuu, että monella meidän alan ammattilaisella, niin lääkäreillä kuin fysioterapeuteillakin, on tarve määritellä ja löytää joku syy, vaikka mitään tarkempia testejä ei olisi lainkaan tehty. Se on hyvä asia ja kumpuaa varmasti aidosta halusta auttaa asiakasta tai potilasta. Mutta uskon, että osittain siinä on myös kyse epävarmuudesta omaa ammattitaitoaan kohtaan ja uskalluksesta sanoa ääneen ettei tiedä mikä kivun aiheuttaa. Itsekin haluaisin antaa aina asiakkaalle tarkan diagnoosin ja ohjeet, joilla kivun saa varmasti helpottamaan, mutta kenelläkään ei ole röntgenkatsetta ja harvalla fysioterapeutin tekemällä testillä saadaan aikaiseksi 100% luotettavaa diagnoosia. Yksi asia, mikä varmasti paineistaa ammattilaisia tekemään jonkin diagnoosin, on se, että moni asiakas sitä vaatii. Mutta jos ei pysty antamaan asiakkaalle luotettavaa vastausta, niin silloin tulisi olla myös uskallusta ja ammattitaitoa kertoa se ja ohjata asiakas toiselle ammattilaiselle.
Lista mahdollisista diagnooseista:
“Vaikuttaa hyvänlaatuiselta, pitäs mennä muutamassa viikossa ohi, mutta voi kestää kuukauden tai kaksi.”
“Sulla on SI-nivel lukossa.”
“Onko se välilevyn pullistuma?”
“Sukupuolitaudit voi joskus oireilla selkäkipuna”
“Selkärankareuma oireilee kanssa noin”
Olen käynyt monen kaverin kanssa keskusteluja siitä, mikä selkääni voisi vaivata. Keskustelut olivat minulle henkisesti erittäin tärkeitä, ja haluan antaa ison kiitoksen kaikille, jotka jaksoivat minua kuunnella. Oli mahtavaa, että niin moni halusi auttaa minua selvittämään ongelmaa. Siinä alkoi olla itsekin aika sekaisin siitä, mikä minua vaivaa. Esimerkiksi tuo selkärankareuma oli tapetilla pitkään. Minulta testattiin reumatekijät(joka oli negatiivinen) ja selän kuvaukseen ei päädytty, koska selkäkipuni helpottuivat selvästi tulehduskipulääkkeen avulla reilun 2,5 kuukauden kipuilun jälkeen. Jos kivut olisivat kestäneet yli kolme kuukautta olisi minut voitu lähettää selän magneettikuvaukseen. Mietin pitkään itsekseni, ilman todettua syytä magneettikuvaukseen, että menenkö ja maksan itse, kalliista hinnasta huolimatta. En mennyt.
Olin tuolloin jo melkein valmis fysioterapeutti ja minun pitäisi tietää, miten hoitaa selkäkipua. Periaatteessa kyllä. Olen aina ajatellut, että jokainen tuntee oman kehonsa parhaiten, mutta sillä hetkellä en kyennyt siihen. Minä en tuntenut kuin kipua. Hain apua, koska en itse pystynyt silloin auttamaan itseäni.
Pyysin lääkäriltä lähetteen fysioterapiaan. Ensimmäisellä kerralla menin fysioterapiaan kyynärsauvojen kanssa ja viiden kuuden kerran jälkeen olin pystyin luopumaan kyynärsauvoista. Fysioterapia oli tärkeää vaikka en siltikään varsinaista vastausta selkävaivoihin saanut. Fysioterapian merkitys siinä vaiheessa oli se, että sain helpotusta kipuihin ja kävelin pystymmässä muutaman päivän sen jälkeen. Minulla oli silloin ollut kipuja jo puolitoista kuukautta ja minulle alkoi tulla sekundäärisiä oireita, eli vaivoja, jotka johtuivat selkäkivusta.
15.8.Nurmijärvi TK, Akuutti selkäkipu
Selkäkipu paheni kylpylässä ja en yön aikana ollut nukkunut kuin muutaman tunnin kovien kipujen takia panacod ja burana eivät auttaneet. Sain Tramalia ja Norflexia lihakseen.
Lääkemääräys:
DOLAN 35/450 mg tabletti 1X30 kpl
TRAMAL RETARD 100 mg depottabletti
Tramal on keskushermostoon vaikuttava opioidien ryhmään kuuluva kipulääke. Dolanilla on lihaskouristuksia laukaiseva vaikutus, joka johtunee lääkeaineen kyvystä salvata välineuroneja ja estää polysynaptisia refleksejä selkäytimen tasolla. Lääkkeet veivät kivusta lähinnä terävimmän kärjen pois. En tykännyt yhtään syödä kyseisiä lääkkeitä ja varasin ajan minua hoitaneelle lääkärille.
17.8. Opiskelijaterveydenhuolto, Selkäkipu/huoli lääkityksestä
Olin aika huolissani Tramalin ja Dolanin käyttämisestä. En halunnut syödä niin vahvoja lääkkeitä. Tramal ja Dolan otettiin pois ja tilalle Naproxen.
Lääkemääräys:
NAPROXEN MYLAN 500 mg tabletti
Onneksi minun ei tarvinnut syödä pitkään kyseisiä lääkkeitä. Olin siinä mielessä edullisessa asemassa, että sain onneksi lääkärini vaihtamaan lääkkeen. Sain tilalle Naproxenin, joka on reuman ja nivelrikon hoidossa käytettävä tulehduskipulääke. Naprokseenin avulla kipuni alkoivat helpottua 2-3 viikon aikana. Pystyin istumaan paremmin ja luopumaan kyynärsauvoista vähitellen. Pystyin käymään koulussa ja tekemään töitä.
Selkäni oli pikkuhiljaa parempi. Jouduin yhä satunnaisesti syömään tulehduskipulääkkeitä. Liikkuminen ei tosin ollut järin hyvää. Pystyin kyllä kävelemään ja pyöräilemään, mutta selkäni tuntui todella jäykältä. Pyrin lisäämään liikkumistani vähitellen ja pystyin käymään noin 3-5 kilometrin kävelylenkeillä. Välillä selkäni ärtyi kävelylenkeistä, laatikoiden nostelusta ja istumisesta. Parantuminen oli todella hidasta ja turhauttavaa. En voinut tehdä asioita, mitä olin tottunut tekemään ja aina, kun nostelin laatikoita tai menin lenkille, piti miettiä montako nostoa tällä kertaa pystyn tekemään tai kuinka pitkälle voin kävellä. Milloin alkaa tuntua tietynlainen paine selässä, mikä ennakoi selkäkivun alkamista. Yleensä jos selkää ärsytti päivän aikana, pari seuraavaa päivää olivat huonommat ja saatoin joutua syömään tulehduskipulääkkeitä. Tätä jatkui monta kuukautta.
Olimme Tammikuussa messuilla ja viikonloppu sisälsi paljon tavaroiden kantamista. Sunnuntaina selkä tuntui lähinnä väsyneeltä, mutta oli hienoa, kun oli jaksanut niin hyvin viikonlopun. Tiistaina olimme toimistolla ja olin lähdössä päivän jälkeen kotiin. Nousin ylös ja otin muutaman askeleen. Oli pakko ottaa tukea pöydästä, että pysyin pystyssä. Pääsin pienellä avustuksella onneksi kotiin saakka. Keskiviikkoaamuna kipu oli edelleen paha ja yritin saada aikaa terveyskeskuksesta, mutta päivystysajat olivat jo menneet. Päätin hakeutua yksityiselle.
Torstaina aamupäivällä lääkäri soitti ja kertoi magneettikuvan tulokset.
“Kookas sentraalinen pullistuma, joka on kosketuksissa selkäytimen jatkeeseen...”
Keskustelimme lääkärin kanssa, miten tästä eteenpäin jatkettaisiin. Hänen mielestään tilanne ei vaatinut akuutisti leikkausta, vaan fysioterapiaa ja aktiviista kuntoutusta. Jos kipu pitkittyy ja on erityisen kovaa, silloin voidaan harkita leikkausta. Ja jos joku päivä tulee vakavia selkäkivun oireita eli paskat tulee housuun, pitää leikkaukseen päästä kahdeksan tunnin sisällä, jotta vältytään pysyviltä vaurioilta. En halunnut leikkausta, joten otin taas kuurin tulehduskipulääkettä, maksoin yli 500 €:n lääkärikäynti- ja magneettikuvauslaskun ja pyrin jatkamaan kuntoutusta. Pikkuhiljaa.
Sain magneettikuvien tulokset tasan vuosi sitten 20.1.2016. Silloin olin tilanteessa, jossa en pystynyt kunnolla kävelemään.
Tieto siitä, mistä selkäkipu oikeasti johtuu, helpotti minua valtavasti henkisesti ja auttoi arvioimaan, mitä minä voin oikeasti tehdä. Tiesin nyt, että pystyasennossa oleminen ja suurien taakkojen kantaminen provosoi oireita, oikeasti. Selkävaivojen oirepiikit tulevat usein vähän jälkikäteen, etenkin jos niihin liittyy tulehdusta. Minun piti opetella sitä, että jos kävelen tänään kolmen kilometrin lenkin tai nostan 5 kertaa 24 kiloa painavaa laatikkoa ja olen parina seuraavana päivänä oireeton, silloin tiedän, että sitä voin turvallisesti tehdä. En tosin tiennyt ennen kuin olin kokeillut, että onko se liikaa vai ei.
Kipu pelotti ja pelottaa. En enää koskaan halua kokea sellaista kipua, mitä reilu vuosi sitten koin. Selkäkipu opetti minulle kuitenkin hyvin paljon ja teki minusta myös paremman omassa ammatissani. Selkäkivun kuntouttaminen vaatii aikaa ja rohkeutta kävellä ensimmäinen muutaman sadan metrin lenkki. Riskejä on otettava, koska ei voi tietää oliko se 200 metriä liikaa ennen kuin sen on oikeasti kokeillut. On pysyttävä kartalla siitä, mitä pystyy tekemään ja mikä kannattaa jättää sillä kerralla väliin.
Välillä mietin ajassa taaksepäin, mitä muistan siitä, kun selkäni oli kipeä. Ainoa, mitä kunnolla muistan, on kipu. Se oli jokaisessa tilanteessa mukana. Mihinkään ei pystynyt keskittymään sataprosenttisesti, vaan aina piti keskittyä siihen, että jollain tapaa hallitsee tai sietää kipua, jotta suoriutuu tavallisista arkipäiväisistä asioista, ruoanlaitosta, kaupassa tai vessakäynnistä.
Viimeisen vuoden aikana olen pystynyt pidentämään muutaman kilometrin kävelylenkit kahden tunnin kävelyiksi ja reilun tunnin hölkkä- ja kävelylenkeiksi. Uusi kyykkyennätykseni on 100 kiloa ja raaka rinnalleveto on nyt 50 kiloa. Selkäkipu ei vaivaa enää ja pienet alkavat kireydet ja jäykkyydet viestittävät, että "muista kaveri aktivoida, palauttaa ja huoltaa kroppaa". Kun olin lähes puolivuotta paikallaan painoni nousi 95 kiloon. Viimeisen vuoden aikana painoni on pudonnut alle 90 kilon ja lihakset ovat tulleet vähitellen takaisin.
Pystyn tekemään töitä ilman, että minun tarvitsee varoa, että selkään sattuu. Mietin edelleen, kun teen uusia asioita, missä asennossa selkäni on. “Selkäjumppaani” olen pystynyt kehittämään niin, että olen voinut lisätä liikkeiden haastavuutta. Teen edelleen paljon perusharjoitteita, joilla pyrin aktivoimaan selkää tukevia lihaksia, mutta olennaista on, miten ne toimivat oikein myös juostessa tai kyykätessä. Selkää tarvitsee kuntouttaa edelleen päivittäin, mutta enää minun ei tarvitse miettiä koko ajan, missä asennossa selkäni on, vaan pystyn arjessani tekemään asioita, jotka tekevät selästäni vahvemman ja kivuttomamman.
Ensimmäinen tavoite on se, että pystyn liikkumaan joka päivä, näkemään kavereita ja tekemään töitä.
Ennen kuin selkäni alkoi oireilla, olin juossut paljon ja tavoitteenani oli juosta puolimaraton alle puolentoista tunnin. Olin päässyt 3 minuutin päähän. Nyt ensi kesänä on tavoitteenani juosta seuraava puolimaraton. Vaikka ajatus vähän jännittääkin, uskon, että pystyn juoksemaan sen hyvin ilman kipuja.
Kirjoitin tämän tekstin, jotta voisin jakaa ajatuksiani siitä, mitä koin kärsiessäni selkäkivusta. Toivottavasti tämä herättää myös keskustelua siitä, miten itse ammattilaisena toimit vastaanotolla. Onko ensimmäinen tavoite selvittää asiakkaan vaiva vai kohdata asiakas? Lopulta sain itselleni diagnoosin, jonka avulla minun oli helpompi miettiä, mikä minut tekee kipeäksi. Mutta lääkärillä oli kaikki tutkimusmahdollisuudet käytössä, koska maksoin ne itse. Mutta erityisesti toivon, että tarinani auttaa luomaan uskoa siitä, että selkäkivut on mahdollista ottaa haltuun. Kun selkäkivut olivat pahimmillaan, en osannut edes haaveilla juoksevani taas puolimaratonia, nyt se on seuraava tavoitteeni!
Halusin päivittää hieman kuulumisia, miten minulla menee selkäni kanssa tänä päivänä. Puolimaraton tuli juostua ilman selkäkipuja 2018 ja liikkuminen on ollut mukavaa myös sen jälkeen. Käytännössä minulla ei ole ollut selkäkipuja useampaan vuoteen. Selkä tuntuu välillä jumiselta, jos olen tehnyt jotain sellaista, mitä en ole hetkeen tehnyt. Esimerkiksi pidempien juoksulenkkien tai hiihtolenkkien jälkeen. Voimaharjoittelu on tärkeässä roolissa, että saan pidettyä selkäni kunnossa myös jatkossa.
Olen päässyt auttamaan monia selkäkipuisia vuosien aikana, on ollut hienoa huomata, miten ihmiset ovat saaneet apua. Tärkeimpiä asioita fysioterapiaprosessissa ovat olleet, että asiakas on löytänyt itselleen oman tavoitteen ja hän tietää, mitä häneltä vaaditaan, että hän pääsee harrastusten pariin ja nauttimaan elämästä ilman kipuja. Kun asiakkaani ovat huomanneet asiat, jotka ovat aiheuttaneet kipua, oppineet itse säätämään arkeaan ja tekemisiä niin, että arjesta muodostuu kivutonta. Selkäkivun hoitoon kannattaa suhtautua prosessina ja toisilla se voi viedä enemmän aikaa kuin toisilla. Mitä pidemmäksi avun hakemista lykkäät, monesti ongelmasta muodostuu myös moninaisempi ja haastavampi. Hae siis nopeasti ammattilaisen apua!
Mahdollisuudet selkäkivun hoitamiseen ovat laajentuneet entisestään, ihmisille on tullut etätyökalut tutuiksi. Etäfysioterapiassa pystymme samalla tavalla ohjaamaan sinulle kivunhallintakeinoja, tutkimaan liikkumistasi ja liikkeitäsi, vahvistamaan heikkoja lihaksia sekä rentouttamaan selkääsi jne.
- Fysioterapeutti Arttu Peltola
Onko lääkärisi sanonut sinulle, että kannattaisi aloittaa liikkuminen, jotta sairautesi helpottuisi ja vaivasi vähenisivät? Haluaisitko aloittaa uuden liikuntaharrastuksen, mutta et tiedä mistä kannattaisi aloittaa? Uuden kokeileminen saattaa usein epäilyttää tai aiheuttaa ylimääräistä jännitystä. Entä jos polveni alkaa jälleen särkemään tai kipuilemaan? Mitä jos en pysykään muiden mukana?
Liikuntaa aloittaessa sekä tauon jälkeen liikunnan pariin palatessa olisi hyvä konsultoida terveysalan ammattilaista (fysioterapeutti, lääkäri tms.), varsinkin jos taustalla on leikkauksia, vammoja tai muita toimintakykyyn vaikuttavia seikkoja. He osaavat auttaa sinua sopivan rasitustason löytämisessä ja neuvoa oikeissa suoritustekniikoissa, jotta vältyt kipujen uusiutumiselta ja pääset turvallisesti alkuun liikuntaharrastuksessasi. He osaavat myös huomioida liikuntaa suunnitellessaan mahdolliset liikkumiskykyyn vaikuttavat vammat tai sairaudet ja opastavat sinua sopivien liikuntamuotojen valinnassa. Näin saat arvokasta tietoa ja opastusta, vältät turhat loukkaantumiset ja kiputilat ja pystyt nauttimaan liikunnasta terveenä ilman kipuja.
Ei ole kovinkaan harvinaista, että jossain vaiheessa elämää tulee eteen asioita, jotka vievät huomion pois omasta hyvinvoinnista. Työelämän haasteiden tai perheen perustamisen lomassa niin sanottu “oma aika” saattaa usein jäädä vähemmälle. Tilanteeseen ei välttämättä kiinnitä juurikaan huomiota, ennen kuin huomaakin tuttujen rappusten kävelyn tuntuvan selvästi aikaisempaa raskaammalta tai kun ei enää jaksakaan leikkiä lasten kanssa, niin paljoa kuin haluaisi. Se, mikä kunkin saa havahtumaan oman henkisen ja fyysisen kunnon muutoksiin vaihtelee yksilöllisesti. Kaikista tärkeintä on se, että tähän havahtuu ja että haluaa vaikuttaa positiivisesti omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinsa.
Etenkin alkuvaiheessa, tai pitkän tauon jälkeen, voi alkuun pääseminen ja liikkeelle lähteminen tuntua erittäin vaikealta. Häpeän tunne omaa fyysistä olemusta kohtaan tai hämmennys heikentyneestä fyysisestä kunnosta voi “lyödä vasten kasvoja” ensimmäistä kertaa lenkille lähtiessä tai salille mennessä. Mielesi saattaa myös vallata ajatus siitä, että “Olen joskus pystynyt tekemään tämän, miksi se tuntuu nyt niin pahalta/vaikealta?”.
Uuden harrastuksen aloittamiseen liittyy monesti erilaisia pelkoja, mutta yhtä usein myös onnistumisen mahdollisuuksia ja niistä iloitsemista. Liikuntaa aloittaessa on tärkeää ensin selvittää sen hetkinen kuntotaso sekä luoda selkeät ja realistiset tavoitteet, jotka toimivat kannustimena kaikelle tekemiselle. Uuden vuoden lähestyessä aletaan usein miettimään kuumeisesti “uuden elämän aloittamista” eli usein liikunnan lisäämistä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamista. Monet uuden vuoden lupauksen tehneet voivat mainiosti jaksaa ylläpitää uudistunutta aktiivista elämäänsä jopa kuukausien ajan, mutta valitettavan usein innostus laantuu tai lopahtaa kokonaan ensimmäisten kipujen tai muiden ongelmien ilmaantuessa.
Hyvin usein “elämäntaparemontti” aloitetaan kiihdyttämällä samantien nollasta sataan ilman sen suurempaa miettimistä. Otat itseltäsi luulot pois heti kättelyssä ja ajattelet, että tämä on nyt rangaistus siitä aikaisemmasta lorvimisesta ja liikkumattomuudesta. Ihminen saattaa jaksaa tällaisella rytmillä hyvin jonkin aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin tulee seinä vastaan, kun kroppa (tai korvien väli) ei yksinkertaisesti pysty enää tekemään yhtään enempää. Joka puolelle koskee ja alussa niin hyvältä tuntunut polvi on alkanut jälleen kipeytymään ja rajoittamaan liikkumista, heräät ehkä öisin suonenvetoon jalassasi. Kuulostaako tutulta? Osaatko sanoa, mitä kehittymisen ja jaksamisen kannalta hyvinkin oleellista tästä kaavasta puuttuu? Aivan. Lepo ja palautuminen.
Ennen kuin löydät itsesi tällaisesta tilanteesta olisi suositeltavaa konsultoida alan ammattilaista, joka osaa ottaa mahdolliset vaivasi tai ongelmakohtasi sekä jaksamisesi huomioon ja suunnitella sinulle parhaiten sopivan ratkaisun. Tällä tavoin varmistetaan myös se, että asiat tehdään oikein heti alusta saakka, jaksat huomattavasti pidempään, kun et haukkaa heti liian suurta palaa ja mikä tärkeintä, pysyt terveenä ja pystyt nauttimaan liikkumisesta ilman kipuja tai turhia loukkaantumisia. Kyseessä ei ole mikään sprintti tai yksittäinen nopea suoritus, vaan pitkäaikainen muutos. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta se myös palkitsee. Tärkeintä olisi löytää sinulle sellainen liikuntamuoto, minkä parissa viihdyt ja mistä nautit, vain siten liikunnasta on mahdollista tehdä osa jokapäiväistä elämäntapaa ja pitää yllä motivaatiota. Miksi tehdä jotain, mitä vihaat, kun voit tehdä jotain mistä nautit.
FysioValmennuksessa toimimme kanssasi tiiviissä yhteistyössä kehitystäsi säännöllisesti seuraten, jotta voimme tarvittaessa puuttua nopeasti mahdollisiin ongelmiin sekä tehdä tarvittavia muutoksia ohjelmaasi. FysioValmennus on suunniteltu henkilöille, jotka taistelevat erinäisten vaivojen tai sairauksien kanssa, mutta se tarjoaa myös muille liikuntaa harrastaville loistavan tilaisuuden hyödyntää fysioterapeuttiemme osaamista ja ammatitaitoa. Olemme tukenasi koko valmennuksen ajan. Tarkoituksemme on auttaa sinua pääsemään eroon kivuistasi ja vaivoistasi sekä nauttimaan liikunnasta ilman kipuja tai loukkaantumisia. Mahdolliset eteen tulevat ongelmat, liittyivät ne sitten harjoitusohjelmaan, ruokavalioon tai yleiseen jaksamiseen, ratkaisemme yhdessä sinun toimintakykysi huomioiden. Sillä ei ole merkitystä, oletko vasta-alkaja, joka harkitsee liikunnan aloittamista tai uuteen lajiin tutustumista vai jo pidempään liikuntaa tai jotakin tiettyä lajia harrastanut konkari. Tulemme mukaasi sinne, missä liikut (kuntosalille tai juoksupolulle) ja tarjoamme ammattitaitomme kokonaisuudessaan käyttöösi. Halusit sitten apua oikeissa suoritustekniikoissa, sopivien rasitustasojen löytämisessä tai tukea ja turvaa liikunnan aloittamiseen, niin me autamme sinua kehittymään ja saavuttamaan tavoitteesi.
Voit varata ajan ilmaiseen valmennuksen aloituskeskusteluun tai täyttää yhteydenottolomakkeen tästä.
Olethan muistanut, että isänpäivä on ensi sunnuntaina 13.11.!
Voit muistaa isää esimerkiksi hierontalahjakortilla!
Isänpäivän kunniaksi tarjoamme lahjakortin ostajalle FysioValmennuksen alkukartoituksen (39€) kaupan päälle! Voit käyttää alkukartoituksen itse tai antaa sen lahjaksi.
Lahjakortit voit hankkia suoraan verkkokaupastamme www.proximafinland.fi/store tai paikan päältä tiloistamme Tampellassa!
SELKÄRYHMÄ TIISTAISIN KLO 17:00
HIGHROLLER WORKSHOP, torstaina 1.12 KLO 17:00
FYSIO 60+
fysioterapeutti Jesse Asikainen, jesse@proximafinland.fi tai 040 727 5503
Hyvää alkanutta syksyä toivottaa Proximan väki!
Ps. Tässä hieman informaatiota FysioValmennuksesta
FYSIOVALMENNUS
Haluatko helpottaa liikkumistasi?
Pelottaako liikkeelle lähteminen sinua?
Tarvitsetko apua leikkauksesta tai vammasta toipumiseen?
ME AUTAMME!
FysioValmennus sopii sinulle, joka tavoittelet parempaa kuntoa, turvallista painonhallintaa tai haluat helpottaa arjessa jaksamista ja nauttia liikkumisesta. FysioValmennuksessa keskityt harjoittelemaan turvallisesti ja tehokkaasti fysioterapeuttimme asiantuntevassa ohjauksessa.
Valmennukseen sisältyy aina alkukartoitus, joka koostuu fysioterapeuttisesta tutkimuksesta sekä tavoitteiden asettamisesta sinun toiveidesi perusteella, mahdolliset vaivasi huomioon ottaen. Terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuutta ja kehitystä seurataan säännöllisin väliajoin toteutettavien väli- ja loppututkimusten avulla.
Lue lisää https://www.proximafinland.fi/fysiovalmennus
Seuraa meitä:
Facebook: https://www.facebook.com/proximafinland/
Instagram: https://www.instagram.com/proximafinland/
Raskaus ja hieronta - Voiko raskaana mennä hierontaan? Tämä on yleinen kysymys, jota mietitään kun raskauden aikana alkaa niskat jumittumaan ja alaselkää jomottamaan. Raskauden aikana hierontaan voit tulla kaikille hierojillemme ja fysioterapeuteillemme. Hieronta-aikaa varatessa kannattaa ilmoittaa, millä viikoilla olet, niin voimme ottaa sen hieronnassa huomioon. Raskauden alkuvaiheessa voi olla hieronnassa vielä vatsamakuulla. Vatsan kasvaessa kylkimakuuasennossa raskausajan hieronta on rentouttavaa ja miellyttävää. Lisäksi hieronta on mahdollista tehdä niin, että olet istuma-asennossa.
Raskauden aikana naisen keho muuttuu paljon. Seurauksena on monenlaisia oireita ja kiputiloja. Monet odottavat äidit miettivät, mikä tähän voisi auttaa, ja voivatko he esimerkiksi mennä hierontaan. Jokainen kokee ja aistii kehonsa muutoksia eri tavoin. Jokaista on kohdeltava yksilöllisesti ja pyrittävä vastaamaan juurin hänen tavoitteisiinsa.
Raskaus jaetaan kolmeen vaiheeseen, joissa jokaisessa on tyypilliset oireensa, jotka tulisi ottaa huomioon hieronnassa.
Tyypillisimpiä tuntemuksia tai oireita alkuraskauden aikana ovat pahoinvointi, väsymys, palelu, huimaus, rintojen arkuus, tihentynyt virtsaamistarve ja vihlaisut alavatsassa, nivustaipeissa, lonkissa ja häpyluuliitoksessa.
Alkuraskauden aikana näkyvät fyysiset muutokset eivät ole niin isoja kuin kahden jälkimmäisen vaiheen aikana. Hormonaaliset vaikutukset alkavat jo alkuraskaudessa, jolloin keho alkaa valmistautua sikiön kasvuun ja synnytykseen. Raskauden alkuvaiheessa keskenmenon riski on suurempi, minkä takia tulisi hieronnassa välttää liiallista voimankäyttöä ja pyrkiä välttämään synnytystä käynnistäviä akupisteitä.
Asiakasta voidaan alkuraskauden aikana hieroa vielä niin, että hän on vatsallaan, kyljellään tai istuen. Tärkeintä on löytää sellainen asento, missä hän kokee olonsa mukavaksi. Alkuraskauden aikana hieronnan ensisijainen tarkoitus on pyrkiä rentouttamaan ja antaa hänelle ohjeita, millä keinoin hän itse pystyy parantamaan omaa fyysistä kuntoaan ja toimintakykyään myös raskauden aikana. Tärkeää on kannustaa ja ohjata asiakasta liikkumaan. Etenkin vatsa- ja selkälihasten vahvistaminen on alkuraskaudessa tärkeää, sillä raskauden edetessä se ei ole enää niin helppoa. Hyvä fyysinen kunto auttaa selviytymään paremmin raskausajasta ja synnytyksestä ja nopeuttaa palautumista synnytyksen jälkeen.
Tämä on yleensä raskauden energisintä aikaa. Keskiraskauden aikana hemoglobiini laskee ja asiakasta saattaa huimata helposti. Etenkin hierontapöydältä noustessa on varmistettava, että asiakas pysyy pystyssä. Sikiö kasvaa voimakkaasti keskiraskauden aikana, jolloin sikiön aiheuttama paine lannerangan ja lantion alueelle heikentää jalkojen verenkiertoa. Oireina ovat selkäkipu, suonenvedot, jalkojen turvotus ja suonikohjut. Keskiraskauden aikana hieronta on kevyttä ja rentouttavaa. Jalkojen alueelle voidaan tehdä kevyttä hierontaa jalkojen turvotuksen vähentämiseksi. Keskiraskauden aikana huomioita vaativia alueita ovat hartiat, selkä, pakarat ja jalat. Hieronta voidaan suorittaa niin, että asiakas istuu tai on kylkimakuulla. Pienokaisen kehittyessä iho alkaa myös venymään. On tärkeää huolehtia ihon kosteuttamisesta erilaisin rasvoin ja voitein. Hieronnalla voidaan lisätä ihon verenkiertoa ja elastisuutta, jolloin ei synny niin helposti arpikudosta.
Asiakasta on hyvä kannustaa liikkumaan, jotta lihaksisto pysyy paremmassa kunnossa synnytystä varten. Uinti, vesijuoksu ja erilaiset jumpat ovat hyviä liikuntamuotoja.
Loppuraskauden aikana sikiön paine vatsa- ja rintaonteloon aiheuttaa suoliston toiminnan hidastumista, virtsaamisen tarpeen lisääntymistä, närästystä, hengenahdistusta ja nopeampaa hengästymistä fyysisissä suorituksissa, kun kohtu nousee ylös kylkikaareen. Kehon painopiste on muuttunut eteen- ja alaspäin, jolloin etenkin lannerangan luonnollinen kaari voimistuu. Selkä- ja häpyluuliitoskivut ovat loppuvaiheessa pahimmillaan, jolloin alaselän hieronta entistä tärkeämpää. Lantion ja selän mobilisointia tulee kuitenkin välttää, löystyneiden nivelsiteiden takia. Turvotus käsissä, jaloissa ja kasvoissa lisääntyy ja kädet saattavat myös puutuilla. Raajojen alueelle kannattaa tehdä lymfaattista ja nestekiertoa parantavaa hierontaa vähentämään turvotusta.
Lämpöhoitoa voi käyttää alavatsaan, selkään ja hartiaseudulle lisäämään verenkiertoa. Kylmähoitoa voi käyttää jalkoihin ja käsiin vähentämään turvotusta. Lämpö- ja kylmähoidon kanssa kannattaa olla maltillinen. Asiakkaan tarkkailu lämpö- ja kylmähoidon aikana erityisen tärkeää.
Ruokaa ei kannata syödä muutamaan tuntiin ennen hierontaan tuloa, ettei tule pahan olon tunnetta. Helpoin hieronta-asento on istualtaan, mutta kylkimakuukin käy. Alavatsa kannattaa tukea hyvin muutamalla tyynyllä. Hieronnalla voi helpottaa synnytyksen käynnistyessä selkäkipuja.
Hieronta on turvallinen hoitomuoto raskauden aikana. Jos olet epävarma hieronnan suhteen, niin kannattaa keskustella oman lääkärisin kanssa ja soittaa paikallisille hierojille ja kysyä, miten hyvin he ovat perehtyneet raskaana olevien hierontaan. Raskauden aikana voi hyötyä erilaisista tukivöistä, joten kysy rohkeasti apua niiden valintaan. Hieronnan lisäksi ohjeistamme sinua, miten pystyt itse vaikuttamaan mahdollisiin vaivoihin. Autamme sinua myös lähtemään liikkelle raskauden jälkeen ja palautumaan raskauden aiheuttamista muutoksista.
Kinesioteippiä käytetään erilaisten kiputilojen hoidossa ja kinesioteipin tarkoitus on mahdollistaa liikkiminen liikkuminen kivusta huolimatta, vähentään kipua ja parantaa aineen vaihduntaan. Kinesioteippi sopii erityisen hyvin lapsille ja nuorille erilaisten rasituskipujen hoitoon. Esimerkiksi Osgood-schlatterin tauti, Severin tauti, alaselän rasitusmurtumat ovat tilanteita, joissa kinesioteippaus on erinomainen työkalu.
Kinesioteippaus on noussut fysioterapeuttien ja urheiluhierojien yhdeksi työkaluksi vuoden 2008 Pekingin olympialaisten jälkeen, jossa se ensimmäistä kertaa herätti huomiota isomman yleisön keskuudessa. Kinesioteipin kehitti jo 70-luvulla japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase. Hän tutki tuolloin, voiko ihoa liikuttamalla lisätä nivelten liikkuvuutta, vähentää kipua, parantaa aineenvaihduntaa ja lisätä lihasvoimaa. Hän kehitti teipin, jolla ihon liikuttamisesta saatava vaikutus pystytään säilyttämään pidempään.
Kinesioteipin perusajatus on ihokudoksen kohottaminen. Kun ihokudosta nostetaan ylöspäin, hermoreseptoreille ei synny yhtä paljon ärsykkeitä, kiputuntemukset vähenevät ja imuneste- sekä verenkierto vilkastuvat saadessaan lisää tilaa. Tämä nopeuttaa elimistön oman paranemisprosessin käynnistymistä ja toimii hyvänä hoitoa tukevana menetelmänä muun muassa erilaisten tulehdustilojen yhteydessä. Ihossa kiinni olevan teipin voi aistia alitajuntaisesti koko ajan, vaikka siihen ei kiinnittäisi erityistä huomiota. Tämän syntyvän aistimuksen kautta lihaksesi aktivoituvat voimakkaammin, mikä parantaa niiden antamaa tukea.
Kinesioteippauksen tavoitteena on vähentää kipua tai jopa mahdollistaa liikkuminen täysin ilman kipuja. Sanonta kuuluu, että "liike on lääke ja kipu on viestintuoja". Kinesioteippauksen avulla pystytään tehostamaan kuntoutusta ja nopeuttamaan paranemista. Teippaus voidaan toteuttaa tarpeen vaatiessa uudestaan useita kertoja, mutta perimmäisenä tavoitteena on pyrkimys liikkumaan ilman teippauksen tuomaa apua.
Teipin käyttöaiheet ovat hyvin laajat. Alla on lueteltuna muutamia aihealueita ja esimerkkejä. Vastaanotolla terapeutin tulisi aina ensin asiakasta haastattelemalla ja tutkimalla arvioida kinesioteippauksen tarpeellisuus. Testaus tapahtuu ihoa manuaalisesti liikuttamalla. Jos ihon liikuttaminen vaikuttaisi helpottavan kipua, on teippaaminen perusteltua asiakkaan hoidon kannalta.
Kannattaa keskustella ensin ammattilaisen kanssa vaivastasi, jolloin hän voi arvioida, onko teippauksesta mahdollisesti sinulle hyötyä.
Youtube on pullollaan erilaisia tekniikoita, joita voi hyödyntää esimerkiksi polven tai olkapään kiputilojen yhteydessä. Kyseiset tekniikat toimivat varmasti osalle ihmisistä, mutta kaikki eivät saa niistä haluamaansa apua. Ammattilainen osaa luotettavasti haastattelun ja tutkimisen perusteella arvioida, voiko kinesioteippauksesta löytää avun juuri sinun vaivaasi. Testaaminen tapahtuu käsin ihoa liikuttamalla, samalla tavalla kuin mihin teippauksella pyritään. Samalla terapeutti pystyy testaamaan eri teippaustekniikoiden toimivuutta kyseisessä kipukohdassa tai vaivassa, mikä mahdollistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Me Proximalla opastamme asiakasta tekemään teippaukset itse tai halutessaan vastaanotolle voi tulla myös puolison, huoltajan tai vanhemman kanssa, jolle opastamme teippauksen.
Parhaan hyödyn kinesioteippauksesta saat, kun vaivasi syy tutkitaan. Kinesioteippaus auttaa monesti tekemään harjoitteita ja siten vahvistamaan myös vammakohtaa nopeammin. Fysioterapeuttimme auttavat sinua mielellään!
Kinesioteippauskseen pääset Tampereella, Nokialla ja Hämeenkyrössä.
© 2026
