Severin tauti ja kantapääkivut ovat lapsilla sekä nuorilla yleisiä. Useimmiten kipua aiheuttaa juuri Severin tauti. Aikuisilla yleisin kantapääkivun aiheuttaja on vastaavasti kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeuma eli plantaarifaskiopatia. Severin tauti on arviolta toiseksi yleisin lasten ja nuorten rasitusvammoista. Yleisin kaikista kasvuikäisten rasitusperäisistä kiputiloista taas on Osgood-Schlatterin tauti, josta voit lukea lisää aiemmin kirjoitetustamme blogistamme. Severin tauti on usein rasitusvammoista varhaisimmassa vaiheessa eli noin 7-13-vuotialla esiintyvä rasitusvamma. Severin taudissa kipua esiintyy kantapäissä ja kosketusarkuutta voi ilmetä myös akillesjänteessä. Lääkäri saattaa määrätä hoidoksi liikuntakieltoa (Lue alempaa, mitä liikuntakiellon aikana voi ja kannattaa tehdä).
Apofyysit eli luiden päissä sijaitsevat kasvurustot ovat herkkiä rasitukselle yksitoikkoisessa kuormittamisessa. Severin taudissa kantaluun kasvurusto luun yläkärjessä kipeytyy ja tulehtuu saaden usein myös akillesjänteen kipeytymään. Vaivan syy piilee lähes aina ylirasituksessa, jonka seurauksena toistuva vetoärsytys kantaluun ja pohjelihaksen välisen jänne-luukudoksen alueella aiheuttaa pieniä avulsiomurtumia kantaluun yläkärjen alueelle.
Altistava toiminta Severin taudille ovat törmäykset, ponnistukset ja kantaluusta puristavien kenkien, luistimien tai monojen käyttö. Hyppiminen ja loikkiminen pahentavat vaivaa, samoin äkkijarrutukset ja – kiihdytykset. Kipu tuntuu aluksi harjoituksissa, mutta alkaa pahentuessaan kiusata harjoituksen jälkeenkin ja jalkaa saattaa joutua ontumaan. Severin tauti on tyypillinen voimistelijoilla, luistelijoilla ja jalkapalloilijoilla. Altistava toiminta tai harrastus ei yksin ole syyllinen kipuun. Terveellisten elämäntapojen merkityksestä nuorten rasitusvammoihin voit lukea aiemmin kirjoitetustamme Nuorten alaselkäkipu – blogistamme.
Vaiva on yleensä molemmissa alaraajoissa. Kantaluun sivuilla ilmenee turvotusta ja painettaessa arkuutta. Kipu on useimmiten pahinta liikunnan jälkeen. Allekirjoittaneen kokemuksella voi kipu ärtyä myös niin pahaksi, että seisominen ei onnistu kivuitta. Akuuttivaiheessa kaikista tärkeintä on lepo ja kivuttomuus. Aluksi suositellaan urheilua ja liikuntaa vähennettävän kivun hillitsemiseksi. Vapautus koululiikunnasta voi myös olla tarpeen määräajaksi. Kuitenkin kivutonta liikuntaa saa harrastaa ja suositellaankin, sillä kantapääkipu harvoin estää kokonaisvaltaisesti liikkumista. Esimerkiksi pyöräily ja uinti voivat olla kivuttomia liikuntamuotoja akuuttivaiheessa. Severin taudin aiheuttama liikuntatauko onkin hyvää aikaa kehittää niitä ominaisuuksia, jotka muuten lajiharjoittelussa saattavat jäädä vähemmälle. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa keskivartalon ja alaraajojen voima- ja hallinta sekä koordinaatio. Fysioterapeutin toteuttaman kuntoutuksen jälkeen nuori urheilija voikin palata oman lajinsa pariin entistä paremmilla ominaisuuksilla varustettuna eikä päinvastoin.
Sitten kun kipu on rauhoittunut on kaikista tärkeintä puuttua kuormitukseen joka kivun aiheutti. Kyse voi olla nilkkojen heikosta liikkuvuudesta, pronaatiohäiriöstä tai alaraajojen hallinnanpuutteesta. Fysioterapeutin vastaanotolla selvitetään yksilöllisesti miten vaivasta päästään lopullisesti eroon. Näin voidaan ennaltaehkäistä myös muita rasitusvammoja. Aluksi kivuttomuuteen voi pyrkiä fysioterapeutin ohjauksella kantakorotusta koittamalla, pohjelihaksen venyttämisellä ja yksilöllisiä tukipohjallisia kokeilemalla.
Pääsääntöisesti rasitusperäisten vammojen ennuste on hyvä, mutta ne voivat myös aiheuttaa pysyviä rakenteellisia muutoksia, mikäli oireiden ilmetessä kuormitukseen ei puututa. Pahimmillaan pitkään jatkunut Severin tauti voi johtaa kantaluun yläkärjen avulsiomurtumaan, jolloin edessä on leikkaushoito.
Severin taudin ennaltaehkäisy on aina tehokkaampaa ja vaivattomampaa kuin kuntouttaminen. Severin taudin ennaltaehkäisyssä keskiössä ovat nilkan hyvä liikkuvuus ja alaraajan hallinta urheilulajin tyypillisissä asennoissa ja liikkeissä.
Oli sitten kyse nuoren kantapääkivun kuntoutuksesta tai ennaltaehkäisystä varaa aika fysioterapiaan tästä itsellesi tai lapsellesi. Lue myös Nuoren urheiljan lihastasapainokartoituksesta.
Tekstin kirjoittanut fysioterapeutti opiskelija Nea Zins. Päivittänyt fysioterapeutti Arttu Peltola.
Lähteet:
Duodecim. 22.12.2016. Lasten alaraajoissa ilmenevät rasitusvammat ja vammojen ehkäisy. https://www.terveyskirjasto.fi/tju00336
Duodecim. 24..2020. Kantapääkipu, ”plantaarifaskiitti”. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01098
Lasten ja nuorten fysioterapia - orientaatio tule-aiheisiin. TAMK 2020.