Nuorten alaselkäkipu - Alaselkäkipu on kasvaville nuorille usein viimeinen kasvusta johtuva kipu. Raajojen kasvu etenee ääreisosista keskiosiin ja täten alaselkä on aivan murrosiän viimeisessä vaiheessa kuormitukselle herkkä. Alaselkäkipu esiintyy todennäköisin 12-18-vuotiailla. Alaselkäkivulle esiintymisikäisillä altistava toiminta ovat nostot, loikat ja toistuvat ääriliikkeet kuten selän ojennus. Esimerkki urheilulajeja ovat jalkapallo, voimistelu ja taitoluistelu. Syy ei kuitenkaan piile useinkaan yksin lajissa vaan yksitoikkoisella kuormituksella yhdistettynä vähäiseen liikkumiseen urheiluharrastuksen ulkopuolella, vähättelemättä muita terveydelle epäedullisia tapoja arjessa.
Karkeasti voidaan jakaa nuorten alaselkäkipu neljään ryhmään: epäspesifiin, ylirasitusperäiseen, tapaturmasta johtuvaan ja spesifiin kipuun. Epäspesifejä alselkäkipuja ovat tyypillisesti lihas väsymyksestä johtuvat kiputilat joita ei voida paikantaa ja jotka paranevat nopeasti. Ylirasitusperäisessä vammassa voi olla kyse lihaksen tai lihaskalvon hiljattainen vaurioituminen tai rasitusmurtuma. Tapaturmassa voi esimerkiksi venähtää jokin pehmytkudos tai murtua luu. Nuorilla alaselkäkipu on yleinen, mutta harvoin kyseessä on vakava spesifi vaiva.
Nuoren henkilön selkäkivun syynä voi olla muun muassa suuriasteinen spondylolisteesi, vakava infektio tai kasvain, ja siksi pidetään pitkittyneen kivun spesifisen syyn selvittämistä erikoispoliklinikoissa perustellusti aiheellisena. On kuitenkin merkittävä määrä tutkimustuloksia joissa on tehty löydöksiä kivuttomista selistä. Toisin sanoen ihmisen selkäranka on monimutkainen sekä sopeutuva eikä esimerkiksi kuvantamislöydökset aina ole kivun aiheuttajia. On siis tärkeää ymmärtää kivun mekanismi ja se, että kipu aistitaan aina aivoissa. Karkeasti esimerkiksi selkärangassa voi olla poikkeava nikaman rakenne, mutta kipu tulee samanalueen ylirasittuneesta lihaksesta kuormittavan liikemallin johdosta. Aivot eivät osaa tulkita tuleeko kipu luu- vai lihaskudoksesta. Suurin osa kivuista johtuu siis epäspesifeistä syistä, joihin ei saada vastauksia kliinisistä tutkimuksista.
Useimmiten on siis nuorten alaselkäkivussa syynä jokin toistuva liikemalli, jota on toistettu liian monta kertaa. Tämä selittää miksi urheilijoilla on useammin alaselkäkipuja, sillä kun jonkin lajisuorituksen tekee päivästä ja viikosta toiseen kuormittaen yksittäistä kehon aluetta tarpeettomalla tavalla tulee väkisinkin kipua. Kivun tehtävä on ilmoittaa ihmiselle, että nyt on kyseisen toiminnan loputtava. Aina ei vain voi itse huomata, mikä kuormitusta aiheuttava liike on omalle keholle epäsopiva. Tähän parhaimman avun tuo fysioterapeutti, joka osaa analysoida yksilöllisesti, mikä on kipua aiheuttava liike, joka toistuu huomaamatta päivittäin useita kertoja. Voidaan puhua liikekontrollin häiriöistä ja alaselän osalta niitä voidaan testata fysioterapeutin vastaanotolla, joidenka avulla opetellaan monipuolisesti erilaisia tapoja korvata totuttu liikemalli.
Oli kyse sitten minkälaisesta alaselän kivun kuntoutuksesta kyse hyvänsä, on liike parasta lääkettä ja fysioterapeutti on asiantuntijoista paras ohjaamaan sitä turvallisesti ja kuntouttavin ottein. Vuodelepoa ei selkäkivun hoidoksi suositella, vaikka selkäpotilas voikin ankaran kivun takia joutua olemaan jonkin aikaa levossa.
Mielialalla on iso vaikutus nuoren alaselän kipuun. Hyvä mieliala voi lieventää ja ehkäistä kipua. Psykosomaattisia kipuoireita ilmenee silloin kun kuormittavat tapahtumat ylittävät psyykkisen kestokyvyn. Masennusoireilla ja käytösongelmilla on yhteys laaja-alaiseen kipuun. Myös alaselän kipu voi aiheuttaa mielialaoireita.
Unirytmin tulisi olla tasainen, säännöllinen ja riittävä. Unen tarve on yksilöllistä. Unirytmin ongelmat ja päiväväsymys liittyvät laaja-alaisiin kipuihin. Päiväväsymys lisää liikuntavammojen riskiä.
Vaikka päihteiden käyttö on kiellettyä alaikäisiltä, niiden käytöllä on monien vakavien haittojen lisäksi yhteys selkäkipuihin. Tupakka edesauttaa välilevyjen rappeutumista ja lisää niska-hartia- sekä selkäkivun ilmaantumisen todennäköisyyttä.
Vajaaravitsemus altistaa kuukautisten poisjäännille ja osteoporoosille, se lisää rasitusmurtumien riskiä ja sillä on vaikutus selkäkipuun. Ylipaino sen sijaan lisää hieman selkäkivun todennäköisyyttä ja vaikeasti ylipainoisilla on enemmän tuki- ja liikuntaelinoireita, erityisesti polvikipua ja murtumia.
Yli 6 h viikossa urheilevilla lapsilla on enemmän selkäkipua kuin ei-urheilevilla. Runsaasti paikallaan olevilla on enemmän alaselkäkipua ja erityisesti istuminen pahentaa alaselkäkipua.
Alaselkäkipu on vaivana sen tyyppinen, että sitä pystyy tehokkaimmin ennaltaehkäistä liikunnalla, sillä se vahvistaa kasvuiässä tuki- ja liikuntaelimistöä. Liikunta lisää lihasten kasvua ja voimaa, luustomassaa ja sen tiheyttä, nivelrustojen kestävyyttä ja vahvistaa nivelsiteitä, jänteitä ja nivelkapseleita. Urheilu- tai liikuntavammoja on huomattavasti helpompi ehkäistä kuin hoitaa!
Kasvuikäisellä terveellisen liikunnan lähtökohtana on aina monipuolinen, kaikkia elinjärjestelmiä kehittävä liikunta. Keskeistä on myös pitää huolta oikeista suoritustekniikoista ja monipuolisista liikemalleista.
Ylirasitusperäisiä alaselkäkipuja on yhä enemmän ja yhä nuoremmilla lisääntyneen paikalla olon takia ja yksipuolistuneen liikkumisen johdosta. Urheiluharrastus ei tulisi missään nimessä olla ainoa liikuntasuoritus nuoren arjessa, sillä silloin monialaiset kivut ovat hyvin todennäköisiä.
Nuoren alaselkäkipua ennalta ehkäistäessä on huomioitava hyvä ryhti, mikä tarkoittaa selkärangan luonnollisten kaarien sallimista, muttei niiden korostamista. Tässä isossa roolissa on alaselän ja lantion hallinta sekä paikalla ollessa että liikkuessa. Liikunta yhdistettynä terveellisiin elämäntapoihin ennaltaehkäisee alaselkäkipua nuorilla ja fysioterapeutti voi osaltaan tehdä merkittävän työn ennaltaehkäisyssä tekemällä yhteistyötä urheiluseurojen kanssa sekä ryhmä- että yksilötoimintana.
Oli sitten kyse alaselän kuntoutuksesta tai ennalta ehkäisystä varaa aika fysioterapiaan tästä itsellesi tai lapsellesi.
Tämän blogitekstin on kirjoittanut fysioterapiaopiskelija Neea Zins. Neea suorittaa työharjoitteluaan Nokian toimipisteessämme 8.3.-9.4.2021. Neean erityisosaamista on fysioterapian hyödyntäminen niin fyysisesti kuin psyykkisesti liikkuvan ihmisen suorituksen maksimoimiseen. Urheiluvammoista Neeaa kiinnostaa niiden ennaltaehkäisy ja hoitaminen. Neean taustat ovat vahvasti taitoluistelussa ja yleisurheilussa. Nuorten alaselkäkipu on helposti hoidettavissa.
Lähteet:
Lasten ja nuorten fysioterapia - orientaatio tule-aiheisiin. TAMK 2020.
Alaselkäkipu. Duodecim 2014. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00002
Nuoren selkävaivojen yleisyys ja taustat. Duodecim 1999. https://www.duodecimlehti.fi/duo90427
Ergonomia koostuu monesta eri tekijästä. Monesti se ajatellaan ryhtinä siihen, miten sinä olet, mutta ergonomiaan sisältyy myös missä, millaisilla prosesseilla ja millaisissa olosuhteissa sinä teet työtä. Työvaatetuksella, työympäristöllä, lämpötilalla, työtuolleilla ja -pöydillä on oma vaikutus työergonomiaan.
Tärkein ja asia johon ergonomiassa pystyt vaikuttamaan on sinä itse. Se miten sinun keho ja mieli kestää ja sopeutuu arjessa tulevaan kuormitukseen. Tässä tekstissä käymme läpi, miten voit kehittää itseäsi ergonomiassasi.
Oman ergonomian kehittäminen mielletään ryhtiin liittyviksi asioiksi. Missä asennossa työpöytä ja työtuoli ovat. Meillä Proxima Finlandilla on hieman laajempi katsontakanta ergonomian kehittämiseen yksilötasolla. Kaikki lähtee liikkeille arvoista.
Arvot ohjaavat meidän toimintaamme ja valintojamme arjessa. Monesti valitsemme ammatin, työpaikan ja puolison arvojen perusteella. Arvoja on kuitenkin hyvä tarkastaa tasaisin väliajoin. Jos hartiat meneejumiin ja selkää alkaa kolotta sen takia, että elämässä on selkeä arvoristiriita, ei työpöydän säätäminen silloin auta vaivaan. Arvo ristiriita voi tulla esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että työ alkaa ottamaan liian suurta roolia arjesta. Muut arvot esimerkiksi perhe, liikunta ja ystävien näkeminen joutuvat sivuun. Tällaisessa tilanteessa on hyvä avata keskustelua esimiehen kanssa.
Arjen voimavarat liittyvät vahvasti arvoihin ja niitä on hyvä alkaa työstämään arvojen kiteyttämisen jälkeen. Voimavaraharjoituksillä konkretisoidaan se mihin asioihin sinulla arjessa menee aika ja mihin sinä haluaisit, että se menee. Millaisilla muutoksilla pystyt jakamaan voimavaroja tasaisemmin tai syökö, jokin arjen elementti voimavarat muista sinulle tärkeistä asioista.
Tavoitteet ohjaavat työarkea ja niitä pystyy myös hyvin käyttämään osana motivointia. Mutta tukeeko sinun arki tavotteiden saavuttamista ja mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä? Esimerkiksi päänsärky voi vaikuttaa selvästi työtehoon. Mutta monesti se vaikuttaa sinulla arjessa sinulle paljon tärkeämpiinkin asioihin.
Kipu on monesti ikävä asia ja se usein rajoittaa liikkumista. Sitä kutsutaan liikkumisen peloksi. Se tarkoittaa liikkumistapojen, liikuntatottumusten ja liikkumisen muuttamista pelon takia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että alkaa välttämään istuitumista tietyllä tavalla, koska arvelluttaa sattuuko se selkään. Voit esimerkiksi joutua ottamaan tukea kaiteesta noustessasi portaita tai pahimmillaan vältät, jonkin liikkeet tekemistä kokonaan tai se alkaa rajoittaa liikkumistasi käytännön tasolla.
Miten ravinto liittyy ergonomiaan? Säännöllinen ateriarytmi on tärkeä osa työssä ja arjessa jaksamista. Esimerkiksi päänsärky voi johtua alhaisesta verensokerista. Silloin ei hieronta tai fysioterapiakaan auta. Hyvällä energialla jaksaa päivän aikana kannatella itseään paremmin ja energiaa riittää muuhunkin.
Uni on tärkein tapa palautua työn ja arjen rasituksesta. Nukutko yössä tarpeeksi? Oletko aamulla virkeä? Millaiset unirutiinit sinulla on? Kaatuuko maailmasi, jos sinulla on yksi huonosti nukuttu yö?
Yllä olevat kysymykset voivat jo ohjata sinua tekemään parempia valintoja arjessa, jotta hyvä uni ja palautuminen mahdollistuu. Hyvä palautuminen on edelletys myös energiselle päivälle.
Stressiin vaikuttaa moni asia työpaikalla. Johtaminen, työkaverit, yleinen ilmapiiri ja asenteet. Stressin hallinnassa yksilötasolla tärkeintä on niin fyysinen kuin henkinenkin vahvuus. Käytännössä tämä tarkoittaa valmiuksia kommikointiin työyhteisössä, kykyä purkaa stressiä, kykyä analysoida stressikuormitusta ja ottaa tarvittaessa myös kevyemmin sekä kykyä ilmaista tarve ottaa kevyemmin.
Se miksi ergonomiaa on tarpeellista tarkastella näin laajasti johtuu siitä, että moni asia, joka tulkiitaan johtuvaksi heikosta erkonomiasta, kuten niskakipu, ei välttämättä johdu huonosta työtuolista tai hiirestä. Muutoksen tekeminen elämässä vaatii merkityksen. Muutoksella on oltava jotain merkitystä sinulle ja sinun arkeen. Merkityksen löytäminen voi olla haastavaa ja siksi meillä on ammattilaisemme auttamassa sinua.
Yksilöllisyys on tärkeää työergonomian kehittämisessä. Fysioterapeuttimme käyttävät MINÄ-opasta apuna ergonomisessa ohjauksessa. Tärkeimmät aiheet voidaan valita yksilön tarpeiden perusteella ja ergonomiaa voidaan kehittää etä- ja lähitapaamisissa.
Etätyö on nostanut päätään koronatilanteen takia. Kotitoimistoissa ergonomia voi olla haasteellista hallita ja löytää sopivia työskentely paikkoja ja asentoja. Keho ja mieli ei ole välttämättä tottunut uusiin työskentelytapoihin. Etätyössä esimerkiksi taukojen pitäminen on haastavampaa, koska ei ole ryhmän tuomaa painetta lähteä kahvi tauolle tms. Työn ergonomia on paljon myös asenne kysymys ja kuinka laajana käsitteenä ergonomian käsittää. Jos huono ergonomia on syynä esimerkiksi niska- tai päänsärkyihin, pystyy niihin itse vaikuttamaan. Katso seuraava video ja ota kopit seuraavasta kolmesta asiasta.
Ergonomia on yksi näkökulma työhyvinvointiin. Tästä voit lukea, miten kipu vaikuttaa työhön ja mitä teimme asiakasyrityksessämme, jotta työntekö tehostuu. Sitä kannattaa laajentaa ja ottaa osaksi kokonaisuutta. Jos kiinnostuit työergonomian ja työhyvinvoinin kehittämisestä. Voit olla suoraan yhteydessä fysioterapeutti Arttu Peltolaan. Hän auttaa teitä mielellään löytämään teidän yrityksellenne sopivat ergonomian ja työhyvinvoinin kehittämistavat.
Lisää ergonomiasta:
Fysioterapiassa sinua autetaan toimimaan arjessa paremmin ja nauttimaan arjestasi enemmän.
Voit luottaa siihen, että tunnet aina olevasi tervetullut puhtaisiin ja viihtyisiin tiloihimme. Saat apua, tukea ja neuvoja kasvokkain ja etäyhteyden avulla useasta toimipisteestämme.
Asiantuntijoidemme vakuuttavassa ja Sinulle räätälöidyssä otteessa toteutuvat niin kuntoutus- ja valmennusprosessisi kuin muutkin prosessit.
Kerromme mistä vaivasi johtuu ja miten sinä voit siihen toiminnallasi vaikuttaa. Voit kysyä matalalla kynnyksellä mieltäsi askarruttavista asioista, ja annamme varmasti ymmärrettävän vastauksen. Luotettavana ammattilaisena fysioterapeutti on rinnallasi koko fysioterapia-, kuntoutus- ja valmennusmatkan, mikä lisää toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta.
Saat aina kannustavaa palautetta sekä tukea haasteellisimmissakin tilanteissa esimerkiksi sairauden, vamman tai leikkauksen yhteydessä. Ammattilaistemme tukemana opit näkemään aina enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia, ja rohkaistut vähitellen ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistasi. Myönteinen mieliala tutkitusti motivoi ja tukee toipumista.
Fysioterapiassa saat avun vaivoihin ja kipuun. Jos arjessa ei onnistu kyykkyyn meneminen kipeän polven takia, kynän nostaminen lattialta kipeän selän takia tai pyykkien narulle laittaminen kipeän olkapään takia, kannattaa silloin varata aika fysioterapiaan. Oli kyse juuri tulleesta tai pidempään olleesta vaivasta, tuemme sinua kuntoutumisessa ja kivun hoidossa.
Fysioterapia on parhaimmillaan muutakin kuin fyysistä kuntouttamista: se on henkinen prosessi, kokemus uuden oppimisesta, keskustelua ja yhteistyötä. Hyvin suunniteltu prosessi takaa sinulle parhaan palvelun.
Emme hoida vain kipuasi, vaan autamme sinua huolehtimaan kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnistasi. Sinä olet oman elämäsi asiantuntija. Me toimimme mentoreina ja oppaina matkallasi kohti parempaa kuntoa, terveyttä ja kivutonta arkea.
30 min 58 €
45 min 73 €
60 min 83 €
90 min 118€
*Fysioterapian hinta voi vaihdella fysioterapeutin erityisosaamisesta riippuen.
Palvelemme etäyhteydellä koko Suomen alueelle ja toimipisteemme löytyvät Tampereelta, Nokialta ja Hämeenkyröstä.
Takaamme hoitoon pääsyn 24h sisällä!
Etäfysioterapia sopii sinulle, kun haluat päästä nopeasti ammattilaisen pakeille kauempaakin. Etäfysioterapiassa tutkiminen, testaaminen ja harjoitusten ohjaaminen onnistuu, kuten lähiterapiassakin, suojatun videoyhteyden välityksellä.Lue Lisää!
Urheilufysioterapeutti on urheilijan valmennuksen tuki. Hän auttaa kartoittamaan kehosi vahvuudet, heikkoudet ja valmiudet lajisuoritukseesi sekä auttaa sinua kehittymään monipuolisena urheilijana.Lue Lisää!
Äitiysfysioterapia auttaa sinua raskauteen synnytykseen ja lantionpohjanlihaksiin
liittyvissä vaivoissa. Raskauden aikana voit tehdä paljon helpottaaksesi loppuraskauden ja synnytyksen kuormaa. Synnytyksen jälkeen äitiysfysioterapeutti auttaa sinua palaamaan harrastuksiin ja arkeen nopeammin.
Lue Lisää
Lantionpohjan fysioterapia auttaa esimerkiksi virtsan pidätykseen liittyvissa ongelmissa, kohdun-, ja emättiminen seinämien laskeumissa. EMG-laitteella pystymme mittamaan ja sinä opit harjoittamaan oikein lantionpohjan lihaksia.
Lue Lisää
Ikääntyneen fysioterapia ottaa huomioon iän tuomat muutokset, sairaudet, sen hetkisen toimintakyvyn ja pelot liikkumista kohtaan sekä arjen vaatimukset. Autamme myös ennen leukkausta ja leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa.
Lue Lisää
TMD-fysioterapia on purentalihasten fysioterapiaa. Kun kärsit päänsärystä, niskojen kiristyksestä, hampaiden öisestä narskuttamisesta, huimauksesta, leukanivelen lukkiutumisesta tai sinulla on äänen tuoton kanssa ongelmia, voi pentalihasten tutmisesta ja hoitamisesta löyty apu vaivoihisi.
Työntekijä on yrityksen tärkein osa. Siitä kannattaa pitää mahdollisimman hyvää huolta. Jos haluat välttää turhat poissaolot ja lisätä työntekijöidesi tehokkuutta ja hyvinvointia tutustu lisää yrityksille suunnatuista palveluista.
Lue Lisää!
MINÄ-opas on kokonaisvaltaisen fysioterapian työkalu. Se sisältö koostuu mm. arvojen määrittämisestä, tavoitteiden luomisesta, motivaatiosta, arjen voimavarojen määrittämisestä, kipu-, fysioterapia ja ravintopäiväkirjasta. Aihealueet ovat siis hyvin laajat ja asiakkaat voivat valita itselleen tarpeellisia kohtia, joita heidän olisi hyvä käsitellä sillä hetkellä. Esimerkiksi alaselkäkipu koetaan monesti hyvin yksinkertaiseksi hoitaa, mutta sen taustalla voi olla myös stressiä tai uupumusta, jotka taas vaikuttavat voimavaroihin kuntouttaa vaivaa. Kuntoutusprosessi kulkee harvoin suoraa linjaa suunnitelman mukaan kohti tavoitetta, vaan tulee alamäkiä ja isompia onnistumisia matkan varrella. MINÄ-opas on tarkoitettu juuri tämän matkan tueksi, jotta opit itsestäsi ja vaivastasi enemmän.
Kela-korvauksen voit saada lääkärin lähetteellä. Lääkäri arvioi vastaanotolla fysioterapian tarpeen ja kirjoittaa lähetteen. Kela-korvauksen saat suoraan vastaanotolla maksaessasi ja sinun ei tarvitse hakea sitä itse jälkeenpäin Kelasta. Lähete on voimassa 12 kuukautta määräämispäivästä. Lähetteelle voi käyntikertoja saada 3-15.
Fysioterapiasta voit lukea lisää Suomen fysioterapeutit Ry:n kotisivuilta.
Read about Physiotherapy in english!
Tässä sinulle niskakivun ensiapupaketti! Videolla kerromme, miksi niskaan ja päähän alkaa koskea sekä mitä asialle pystyy tekemään.
Niskakivun taustalla on hyvin moninainen kokonaisuus, joka koostuu arjestasi, mielestäsi sekä ajatuksistasi, voimakapasiteetista, arjen kuormittavuudesta jne. Niska-hartiavaiva kanssa ei kannata jäädä yksin. Me autamme sinua selvittämään vaivasi syyn ja autamme sinua pääsemään siitä eroon, pysyvästi.
Jos kärsit äkillisestä toispuoleisesta niskakivusta, lue lisää tästä.
Jos kärsit päänsärystä, lue lisää tästä.
Jos kärsit migreenistä, lue lisää tästä.
Palvelemme sinua etäyhteydellä koko Suomeen. Toimipisteemme löytyvät Tampereelta, Nokialta ja Hämeenkyröstä.
Fysioterapiassa saat avun vaivoihin ja kipuun. Jos arjessa ei onnistu kyykkyyn meneminen kipeän polven takia, kynän nostaminen lattialta kipeän selän takia tai pyykkien narulle laittaminen kipeän olkapään takia, kannattaa silloin varata aika fysioterapiaan. Oli kyse juuri tulleesta tai pidempään olleesta vaivasta, tuemme sinua kuntoutumisessa ja kivun hoidossa. Niskakivun ensiapupaketti auttaa sinua pääsemään alkuun. Fysioterapiassa terapeutin kanssa pureudutaan sinun arkeesi ja autetaan sinua vaivasi kanssa.
Fysioterapia on parhaimmillaan muutakin kuin fyysistä kuntouttamista: se on henkinen prosessi, kokemus uuden oppimisesta, keskustelua ja yhteistyötä. Hyvin suunniteltu prosessi takaa sinulle parhaan palvelun.
Emme hoida vain kipuasi, vaan autamme sinua huolehtimaan kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnistasi. Sinä olet oman elämäsi asiantuntija. Me toimimme mentoreina ja oppaina matkallasi kohti parempaa kuntoa, terveyttä ja kivutonta arkea.
Niskakipu on yleinen vaiva yhä nuoremmilla ja nuoremmilla. Onneksi niska-hartiakivuista suurin osa on toiminnallisia eli pystymme itse toiminnallamme vaikuttamaan kipuihin ja särkyihin. Särkyihin vaikuttaa se mitä teemme arjessa ja miten käytämme kehoamme. Tässä neljä tärkeintä syytä, jotka vaikuttavat niskakipuihin.
Olet sitten toimistotyössä, ajat autoa tai kaupan kassalla. Pyri rikkomaan päivääsi ja lisäämään siihen liikunta hetkiä.
Suurin osa niskahartia säryistä on iskeemistä kipua eli hapenpuutteesta johtuvaa. Hierontakin monesti helpottaa juuri tällaista kipua. Jos haluaa pitkäaikaisesti päästä eroon vaivoista, vaatii se lihasten vahvistamista ja/ tai kuormituksen muuttamista. Pää painaa keskimäärin 5 kiloa - 4 kilon kahvakuulan kannattelu pystyssä on haastavaa kädellä. Saati sitten kun sama tarvitsee tehdä 8-10 tuntia päivässä.
Lihakset vaativat dynaamista työtä - Kun lihas tekee pitkään staattista työtä, sen verenkierto heikkenee. Liika jäpittäminen vain pahentaa oireita.
Kokeile kannatella 4-5kg painoa kädessäsi. Kauan pystyt pitämään painoa kädessä?
Olit sitten kotona pienten lasten kanssa, rakennustyömaalla tai kodinkonekaupan varastossa siirtämässä kodinkoneita. Pidä huoli, että sinulla on tarpeeksi voimaa.
Monella on arjessa samoja toistuvia liikkeitä. Vanhempi nostaa 15kg lasta useamman kerran päivässä syliin, ja kertoja voi olla satoja. Raksatyöntekijä voi joutua pitämään naulapyssyä ylhäällä 8 tuntia päivässä tai varastomies nostaa satoja kertoja kymmenien kilojen painoisia tavaroita.
Jokaisella on maksimivoimakapasiteetti suorituksiin. Jos lapsen nostaminen syliin on esimerkiksi 70% sinun maksimaalisesta suorituksesta, et jaksa sitä päivän aikana montaa kertaa tehdä. Mutta jos se on vain 35% maksimaalisesta suorituksesta. Jaksaa arkisen liikkeen tehdä paljon useammin.
Monesti arjessa emme juurikaan pysty määrittämään kuinka monta kertaa meidän pitää tiettyjä liikkeitä tehdä. Kun lapsi haluaa syliin on se nostettava tai kun rakennustyömaalla aletaan asentamaan kattopaneelia, sitä saa tehdä viikon putkeen 8 tuntia päivässä. Kuormitus kasvaa päivän aikana ja vähitellen kuorma menee kuormituskynnyksen yli. Tästä seuraa jumeja, kiristystä ja särkyjä.
Mikä on arjesi liike? Tai missä sinulla tulee särkyä?
Testaa maksimivoimasi. Onko se lähellä sitä liikeettä, jota joudut toistamaan useita kertoja päivässä?
Paheneeko säryt viikon aika? Alkuviikko menee hyvin ja loppuviikosta alkaa jumit puskemaan päälle. Viikonloppu auttaa vähän palautumaan. Sitten kun arjessa tulee vähän kiireisempi vaihe, viikonloppu ei enää riitä palautumiseen ja kuormituskynnys ylittyy, kun kuormitus kasaantuu pidemmällä aika välillä.
Toimistotyöläisellä ja raksatyöntekijällä voi olla sama vaiva, mutta syyt sille on hyvin erilaiset. Toisella syy voi olla ylikuormitus, toisella taas paikallaan oleminen tai näiden yhdistelmä. Syyhyn vaikuttaa jokaisen oma kunto ja voimatasot.
Stressi voi vaikuttaa niskaan monen eri tekijän kauatta:
Niskakivun taustalla on hyvin moninainen kokonaisuus, joka koostuu arjestasi, mielestäsi sekä ajatuksistasi, voimakapasiteetista, arjen kuormittavuudesta jne. Niska-hartiavaiva kanssa ei kannata jäädä yksin. Me autamme sinua selvittämään vaivasi syyn ja autamme sinua pääsemään siitä eroon, pysyvästi.
Jos kärsit äkillisestä toispuoleisesta niskakivusta, lue lisää tästä.
Palvelemme sinua etäyhteydellä koko Suomeen. Toimipisteemme löytyvät Tampereelta ja Hämeenkyröstä.
Niskatulehdus - Voiko niska tulehtua? Niskan lihakset voivat tulehtua. Tulehduksen kliinisiä oireita ovat punoitus, turvotus, kuumoitus ja kipu. Särky voi olla myös jomottavaa ja säteillä päähän sekä käsivarsiin.
Niskatulehdus on seurausta pitkään paikallaan olemisesta, liiallisesta kuormittamisesta, liiallisesta voimaharjoittelusta, stressistä ja arjen kuormitustekijöiden epätasapainosta. Jos olet ollut esimerkiksi onnettomuudessa, kaatunut tai muuten lyönyt pääsi ja niskat ovat sen jäljiltä kireät ja jäykät. Hakeudu omanterveyden huollon piiriin tarkempia jatkotutkimuksia varten.
Tärkein on selvittää, miksi niska on tulehtunut ja onko kyseessä tulehduksellinen kipu. Niskakipuun vaikutta, mitä teet arjessasi ja miten olet totuttanut kehoasi siihen.
Äkillinen toispuoleinen niskakipu voi tulla, kun jokin näistä tekijöistä ei ole tasapainossa tai olet kuormittanut sitä tavallista enemmän. Niskakivun oireena voi olla kipu, pään liikkeiden rajoittuminen, säteily ja puutumisoireet käsiin, huimaus ja päänsärky.
Niskatulehdukseen hieronta auttaa heikosti. Hieronta voi lisätä tulehdusta ja pahentaa oireita. Jos hieronnasta on apua, se on usein lyhytaikainen. Hieronta voi parantaa alueen aineenvaihduntaa ja sitä kautta nopeuttaa palautumista ja helpottaa harjoitteiden tekimistä.
Fysioterapiasta on tutkitusti apua niskakivun hoidossa. Fysioterapeutti auttaa sinua löytämään ne tekijät arjessasi, jotka vaikuttavat kipuun. Vahvistavilla harjoitteilla ja liikkumisen ohjaamisella pystytään tarttumaan niskatulehduksen syihin ja auttamaan oireista eroon.
Jos kivussa ei ole tulehduskomponenttia tulehduskipulääke ei auta kipuun. Lääkkeet eivät myöskään poista vaivan syytä, ne voivat olla tulehduksellisessa kivussa alkuun tukena ja mahdollistaa kivuttoman liikkumisen.
Liiallista tulehduskipulääkkeiden syöntiä kannattaa välttää. Suomalaiset syövät keskimäärin liikaa tulehduskipulääkkeitä ja osittain myös turhaan. Tulehduskipulääkkeiden käytöstä on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa.
Tärkeintä on vaikuttaa niskakivun syyhyn ja arjessa oleviin tekijöihin.
Fysioterapiassa haastatellaan kattavasti, mistä sinun arki koostuu; työ, harrastukset, perhetilanne, sairaudet jne. Näistä muodostetaan kehys, jonka sisälle lähdetään rakentamaan kuvaa siitä, miten kehoasi käytät. Tutkimalla selvitetään, mitkä asiat kehossasi ovat vahvuuksia ja mitkä kehitettäviä kohteita.
Vahvistamalla alueita, jotka kuormittuvat arjessa kuormituskynnys nousee ja niska ei kipeydy. Olit sitten kotona pienten lasten kanssa, rakennustyömaalla tai kodinkonekaupan varastossa siirtämässä kodinkoneita. Pidä huoli, että sinulla on tarpeeksi voimaa.
Monella on arjessa samoja toistuvia liikkeitä. Vanhempi nostaa 15kg lasta useamman kerran päivässä syliin, ja kertoja voi olla satoja. Raksatyöntekijä voi joutua pitämään naulapyssyä ylhäällä 8 tuntia päivässä tai varastomies nostaa satoja kertoja kymmenien kilojen painoisia tavaroita.
Jokaisella on maksimivoimakapasiteetti suorituksiin. Jos lapsen nostaminen syliin on esimerkiksi 70% sinun maksimaalisesta suorituksesta, et jaksa sitä päivän aikana montaa kertaa tehdä. Mutta jos se on vain 35% maksimaalisesta suorituksesta. Jaksaa arkisen liikkeen tehdä paljon useammin.
Niskatulehdus voi olla haastava vaiva, älä siis jää sen kanssa yksin!
Palvelemme sinua etäyhteydellä koko Suomeen. Toimipisteemme löytyvät Tampereelta, Nokialta ja Hämeenkyröstä.
Tässä jaksossa paneidumme hiihtotekniikan perusteisiin, tyypillispiin tekniikkavirheisiin ja korjaamiseen. Apua myös hiihtäjälle tyypillisiin vaivoihin. Äänessä jälleen fysioterapeutit Arttu “tekniikkatohtori” Peltola ja Joel “temporeisi” Jokinen.
Jakso kuunneltavissa myös AppleCastissa, Deezerissä ja SoundCloudissa
Molemmissa, vapaan ja perinteisen tekniikoissa on paljon samoja osa-alueita. Kaksi tärkeintä niistä on liuku ja tasatyöntö. Perinteisessä puolestaan potku tehdään suoraan taakse ja vapaassa hiihtotekniikassa puristaen sivulle.
LIUKU - Liuku on ensimmäinen asia, joka kannattaa harjoitella kunnolla. Liuku on perinteisen tekniikassa edelletys sille, että suksi saadaan pitämään. Pitkä liuku on myös taloudellisen hiihdon perusta. Hyvässä liu’ussa painopiste saadaan korkealle, josta se voidaan tuoda alas ja samalla painetaan pitoalue latuun. Vapaassa hiihtotekniikassa liukuminen mahdollistaa taloudellisen hiihtämisen. Kun suksu liukuu koko, pohjallaan on sen luisto ja kitka myös vähäisempi. Suksen päältä on myös helpompi lähteä tekemään seuraavaan ponnistusta, kuten perinteisen hiidossakin. Mitä parempia tasapaino ja liuku ovat sitä suorempaan liukuva suksi voidaan asettaa. Monella jalkaterä kipeytyy sen takia, ettei painoa saada koko suksen päälle ja suksi kulkee hieman lappeellaan.
TASATYÖNTÖ - Tasatyöntö on hyvä etenemistapa tasaisilla ja loivissa alamäissä. Tasatyöntö vaatii kesto voima ominaisuuksia. Perinteisessä ohjeistuksessa tasatyönnössä sommat tuodaan noin siteiden tai monon kärjen kohdalle. Kyynärnivelet ovat pienessä kulmassa. Työntö lähtee keskivartalosta ja kädet pidetään tiukkoina. Kun käsivarret ohittavat työnnössä jalat, tehdään käsillä lopputyöntö. Tämä tekniikka sopii edelleen hyvin rauhallisempaan hiihtoon. Nykytekniikka on muuttunut niin, että työnnön alussa painopiste pyritään nostamaan korkealle eteen. Esimerkiksi spirttihiidossa noustaan varpaille tai jopa “hypätään” sauvojen päälle. Kun paino piste on korkealla se voidaan pudottaa nopeasti alas. Osalla kyynärvarret ovat aivan koukussa toisilla noin 90 asteen kulmassa. Yläraajojen ja ylävartalon pitää olla tarpeeksi vahva kestääkseen työnnön impulssi, ettei työnnön voima mene ns. harakoille. Riippuen tasatyönnön intensiteetistä käsivarret ojentavat työnnön lopuksi. Mitä nopeampaan pyritään menemään sitä vähemmän käsien ojentamiselle on aikaa. Vapaassa hiihtotekniikassa tasatyöntö on käytännössä samanlainen. Ainoa ero tulee sauvojen pituuden kautta.
Voisin kaksi asiaa antaa tähän. Ensimmäinen on voimaharjoittelu ja toinen on lajivoima ladulla.
Voimaharjoittelu - Monesti ajatellaan että tasatyöntö on ojentaja laji, mutta suurimmassa roolissa on vatsa ja leveä selkälihas. Ojentajan rooli lähinnä työnnön loppuvaiheessa. Voimaharjoittelulla saadaan rakennettua tarpeeksi voimakapasitettia tasatyöntöä varten. Lisäksi alaselän voimakapasiteetti on tärkeä. Alaselkä vaivat ovat hyvin yleisiä aktiivi hiihtäjillä.
PONNISTUS - VAPAA - Vapaan hiihdon ponnistus on ns. puristava. Hiihtäjän pitää pystyä ojentamaan koko jalka pohkun aikana, myös nilkka. Hyvän ponnistuksen perusta on hyvä liuku. Hyvän liu’un avulla painopiste saadaan mahdollisimman kokealle. Ennen ponnostusta toteutetaan pieni kevennys, joka varastoi alaraajan lihaksiin samalla elastista energiaa. Hyvässä tasapainossa oleva liuku helpottaa ponnistuksen suuntaamista. Potkua kannattaa harjoitella tekeemään eri ylävartalon asennoissa. Esimerkiksi ylämäkitekniikka kuokassa ylävartalon asento on pystymmässä kuin esimerkiksi sauvoittain luistelussa.
PONNISTUS - PERINTEINEN - Perinteisen hiihtotekniikan ponnistuksen tärkein edellytys on pitävä suksi. Kuten vapaassa tekniikassa, myös perinteisessä ponnistukseen valmistaudutaan liu’un kautta. Liu’ussa on tärkeä tuoda jalka mahdollisimman eteen ja ennen ponnistusta voidaan tehdä nopea alaraajan ojennus. Tämän jälkeen esikevennyksen avulla suksen pito sadaan tarraamaan ladun pohjaan. Varmalta pidolta on hyvä lähteä suuntaamaan ponnistusta suoraan taaksepäin.
Sauvoitta hiihto on hyvä tapa kehittää potkua, koska se pakottaa hakemaan pidon oikeasti. Harjoittelu on hyvä aloittaa loivalla ja tasaisella. Taidon karttuessa siirtyä jyrkempiin ylämäkiin. Sauvoitta voi harjoitella sekä vuorohiihtoa, että yksipotkuista.
Samoin vapaalla sauvoitta luistelu pakottaa hakemaan liu’un suksen päälle, jotta tehokas potku onnistuu. Kun osaat liukua kunnolla, niin tehokas potku on helpompi.
PERINTEINEN TEKNIIKKA - Perinteinen hiihtotekniikka koostuu haaranousu(ankka), vuorohiidosta, yksipotkuisesta tasatyönnöstä, tasatyönnöstä ja laskuasennosta. Vuorohiihto on tapa, jolla edetään loivia ylämäkiä. Perinteisessä tekniikka näyttelee ylämäessä suurta roolia. Voitelun lisäksi tekniikalla on iso merkitys siihen kuinka jyrkkää mäkeä vuorohiihdolla voi nousta. Haaranousua käyttävät kokeneetkin hiihtäjät kevyillä lenkeillä tai kun latu on niin jyrkkä, että vuorohiihto on mahdotonta. Yksipotkuista tasatyöntöä käytetään tasasilla ja loivissa ylämäissä, kun tasatyöntöön tarvitaan hieman lisää tehokkuutta. Monesti se on nopeampi tapa edetä kuin vuorohiihto. Yksipotkuinen on kuin tasatyöntö, jossa on lisäksi potku vaiheessa, jossa yläraajat tuodaan takaisin eteen. Tasatyöntö on nopein tapa edetä perinteisellä hiihtotavalla. Laskutekniikkaa ei usein näetä osana hiidon tekniikkaharjoittelua, mutta se on tärkeä osa sitä. Perinteisellä hiihdettäessä suksen pitoalue on hyvä pitää mahdollisimman ylhäällä, jotta se ei tartu esimerkiksi askeltaessa mutkassa. Pitoaluetta saa nostettua ladusta viemällä painoa taakse. Toiset käyttävät ladulla laskiessaan suksen kanttaamista pienentämällä näin suksen ja ladun välissä olevaa kitkapinta-alaa. Kelistä ja ladun kovuudesta riippuen alamäkeä laskettaessa kannattaa laskulinja valita huolellisesti.
VAPAA TEKNIIKKA - Vapaa hiihtotekniikka koostuu haaranoususta, kuokasta, vasperista, mogreenista, sauvoitta hiihdosta ja laskuasennosta. Haaranousua vapaalla näkee lähinnä Tuor de Skiin loppunousussa. Koukka on tekniikkana pääasiallinen ylämäkitekniikka, jossa sauvat ja toinen suksi tuodaan samanaikaisesti maahan. Työnnön ja liu’un jälkeen paino siirretään toiselle jalalle, josta taas uudelleen työntöön ja toisen jalan askellukseen.. Koukka on hyvä opetella tekemään molemmille puolille. Se jakaa kuormitusta ja sitä voi käyttää hyödyksi eri maastonkohdissa. Esimerkiksi vasemmalle kääntyvässä mutkassa tehdään työntö vasemmalle jalalle ja oikealle kääntyvässä oikealle. Vasperissa työntö tehdään jokaiselle liu’ulle. Tämä tekniikka vaatii hyvää tasapainoa. “Vassu” sopii hyvin tasaisille ja loiviin ylämäkiin. Mogreenissa työntö tehdään jokatoiselle liu’ulle. Myös mogreenissa on hyvä opetella työntö tekemään molemmille puolille. Se helpottaa hiihdon rytmittämistä esimerkiksi siirtymistä vasperista mogreeniin. Mogreen on paras tekniikka tasaisille ja loiviin alamäkiin. Sauvoitta hiihto toimii silloin kun vauhti nousee niin kovaksi, että ei pysty enää työntämään, mutta luistelu vielä onnistuu. Sauvoitta hiihto alamäessä vaatii hyvää tasapainoa ja suksen hallintaa.
Kaikissa vapaan hiihtotavan tekniikoissa työntö on lähes tasatyönnön kaltainen. Tasatyöntö kannattaa siis harjoitella kunnolla. Yksi tärkeimmistä osa-alueista vapaan hiihtotavan tekniikassa on askeltaminen ja painon saaminen suksen saaminen kehon alle. Askelluksella voidaan esimerkiksi ylämäessä jokaisella liu’ulla tärkeitä senttejä hyödyksi. Ylämäkitekniikka kuokkaa voidaan myös rytmittää ns. loikkaamalla. Se on tehokkaampi tapa edetä, mutta kuluttaa myös energiaa. Vapaalla alamäki lasku on hieman helpompaa jäykemmän monon ja liukkaamman suksen ansioista. Vauhti tuo myös mukanaan enemmän haastetta. Vapaalla on hyvä harjoittella askeltaminen mutkissa.
Hiihto tuntuu raskaalta, vaikea saada rentoutta hiihtämiseen vaikka kunto hyvä. Missä vika?
Vaikka hiihto ajatellaan kestävyyslajiksi se vaatii erittäin paljon voimaa sekä kehon kannatteluun, että ponnistusten ja työntöjen tekemiseen. Lisäksi kestovoimaominaisuudet ovat tärkeitä. Hyvän tekniikan edelletys on hyvä voimataso, tehokkaan kevyen hiihdon edellytys on hyvä tekniikka. Eli voimatasot tarvitsee olla tarpeeksi korkealla, jotta keho jaksaa kannatella itseään suksen päällää.
Entäs kun perusvauhtinen hiihto sujuu (esim. mulla itselläni) mutta kun yrittää lisätä vauhtia niin syke kyllä nousee mutta vauhti ei. Onko olemassa tyypillisiä tekniikkavirheitä jotka ovat rajoitteina kovatehoiselle hiihdolle?
Varmasti henkilökohtaista, mutta asioita joita voi tarkastella on:
Hiihdosta aiheutuvat, tai hiihtäjän tyypillisimmät rasitusvammat? Mikä rooli tekniikkavirheillä tässä?
Rasitusvammoista varmasti yleisimpiä ovat jalkaterän alueen vammat. Nämä johtuvat kuormituksesta joka tulee kun suksea joutuu vähän kannattelemaan tai esimerkiksi vapaalla hiihtotavalla, jos ei pääse sinne suksen päälle ja suksi kulkee vähän kantillaan kokoajan voi se kuormittaa sitten jalkaterän sisäreunaa. VINKKINÄ: ajattele, että otat askeleen eteenpäin jokaisella liu’ulla. Se tuo helpommin suksen vartalon alle ja suksi suuntautuu myös suorempaan.
Toinen yleinen vaiva on selkävaivat, vaikka ajatellaan, että hiihto on selkäystävällinen laji. Nyky tasatyöntö on kuitenkin erittäin iskuttava ja hakkaava. Lisäksi ylävartalon tekee jatkuvaa ylös-alasliikettä tai elävartaloa kannatellaan etukumarassa.
Millä voi mitata hiihtotekniikan/hiihdon kehittymistä?
Säännölliset tekniikka-analyysit on, jolla saa tärkempaa tietoa silloin kun perusasiat on kunnossa. Mutta muutama käytännön testi, joita voi tehdä lenkkien aikana.
Oheisharjoittelun rooli hiihtäjällä, erityisesti tekniikan kehittämisen näkökulmasta?
On erittäin tärkeä. Oheisharjoittelua voidaan ohjelmoida tekniikassa olevien puutteiden vahvistamiseksi ja korjaamiseksi. Jos kehossa ei ole kapasiteettia kannatella kehoa esimerkiksi suksen päällä tai tasatyönnössä olkapää/hartialinja antaa periksi, niin silloin kehoon on saatava voimaa. Joskus kyseessä voi olla myös liikemallihäiriö ja näitä on järkevä tutkia tarkemmin ammattilaisen kanssa.
Mitä apua saatavilla hiihtoon liittyen?
Vaikka tässä ollaan paljon puhuttu voiman merkityksestä, niin esimerkiksi nuo tekniikka virheet tai vaivat voivat johtua myös liikekontrollin heikkouksista esimerkiksi alaselkä vaivoissa ei hahmoteta alaselän asentoa.
Monesti tavoitteena urheilijalla on parantaa omaa suoritustaan ja saada siitä tehokkaampi ja nopeampi ja siinä myös minä pyrin auttamaan.
Kilpailijoiden ja kuntoilijoiden kokonaisen valmennuksen huolehtimisesta myös yhteistyöt valmentajan ja urheilijan kanssa, jolloin oma rooli on enemmän tekniikka- ja fysiikkavalmennuksen puolella.
Mun kanssa voi lähteä myös ladulle ja katsomaan tekniikkaa, mitä sielä voi asialle tehdä. Myös seurojen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä esim. tekniikkakuvausten osalta.
Physiotherapy will help you function better in your daily life and enjoy your daily life more.
You can rest assured that you will always feel welcome in our clean and comfortable facilities. Get help, support and advice face-to-face and remotely from several of our locations.
In the convincing and customized approach of our experts, your rehabilitation and coaching process as well as other processes will take place.
We will tell you what is causing your trouble and how you can influence it through your actions. You can ask at a low threshold what matters to your mind, and we will certainly give an understandable answer. As a trusted professional, your physiotherapist will be with you throughout your physiotherapy, rehabilitation and coaching journey, increasing your efficiency and effectiveness.
Saat aina kannustavaa palautetta sekä tukea haasteellisimmissakin tilanteissa esimerkiksi sairauden, vamman tai leikkauksen yhteydessä. Ammattilaistemme tukemana opit näkemään aina enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia, ja rohkaistut vähitellen ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistasi. Myönteinen mieliala tutkitusti motivoi ja tukee toipumista.
In physiotherapy, you get help for ailments and pain. If you can't squat because of a sore knee, lift the pen off the floor because of a sore back, or put laundry on a string because of a sore shoulder, then you should set aside time for physiotherapy. Whether it’s a recent or prolonged ailment, we support you in rehabilitation and pain management.
At its best, physiotherapy is about more than just physical rehabilitation: it is a mental process, an experience of learning something new, discussion and collaboration. A well-designed process guarantees you the best service.
Not only do we take care of your pain, we help you take full care of your own well-being. You are an expert in your own life. We act as mentors and guides on your journey to better fitness, health and a painless daily life.
30 min 50 €
45 min 60 €
60 min 70 €
We serve remotely throughout Finland and have offices in Tampere, Nokia and Hämeenkyrö.
Read more physiotherapy in Finland
Toispuoleinen niskakipu saattaa yllättää sinut, kun herään aamulla. Käännät hieman päätäsi ja niska jysähtää jumiin. Tuntuu, että en ole mitään erityistä tehnyt, varmaan nukkunut huonosti. Monesti äkillisen toispuoleisen niskakivun taustalla on yksinkertainen selitys.
Niskakipuun vaikutta, mitä teet arjessasi ja miten olet totuttanut kehoasi siihen.
Äkillinen toispuoleinen niskakipu voi tulla, kun jokin näistä tekijöistä ei ole tasapainossa tai olet kuormittanut sitä tavallista enemmän. Niskakivun oireena voi olla kipu, pään liikkeiden rajoittuminen, säteily ja puutumisoireet käsiin, huimaus ja päänsärky.
Yleensä kyseessä hyvänlaatuinen vaiva. Se tarkoittaa sitä, että vaivalle ei ole mitään rakenteellista syytä eikä se vaadi esimerkiksi leikkaushoitoa. Olotilaan pystyy helpottamaan fysioterapialla ja mahdollisesti manualisella käsittelyllä eli hieronnalla.
Tos on Toracic outlet syndrome eli hartian yläaukon oireyhtymä. Siinä yläraajan hermotuksesta ja verenkierrosta vastaava hartiapunos on juotunut pinne tilaan. Se voi aiheuttaa puutumista käsissä, voimattomuutta ja niska-, hartia- ja olkapääkipua. Lue lisää Tos-oireyhtymästä.
Kun niskaa on kuormittanut liikaa, lihakset väsyvät ja ne eivät jaksa tukea niskaamme, kuten tavallisesti. Monesti niska menee jumiin aamulla herätessä. Tämä johtuu siitä, että lihakset ovat olleet yön ajan levossa, eivätkä vielä ole ihan "heränneet" arjen toimintoihin.
Selkärangassamme on suojamekanismi, joka aktivoituu, kun jokin nikama alue pääsee liikkumaan yli tavallisen. Suojamekanismi aktivoi lihakset ja synnyttää suojakrampin, jolla se suojelee kaula- ja selkärankaa. Tämä on siis normaali kehon reaktio. Alaselässä termi noidan nuoli, on varmaakin tutumpi termi. Niskassa on kyse samanlaisesta reaktiosta. Selkärangassa ei siis ole mennyt mitään rikki, vaan keho suojelee kaularankaa ennalta.
Alussa kerroimme äkillisen niskakivun tärkeimmät syyt. Tärkeää on vahvistaa lihaksia kestämään arjessa tulevaan kuormitusta. Fysioterapiassa analysoidaan arjessasi kipuun vaikuttavat tekijät ja vahvistetaan niitä. Ajatus harjoittelusta, kun niskaa ei pysty liikuttamaan, voi tuntua vastenmieliseltä, mutta harjoittelua pystyy aloittamaan hyvin yksinkertaisilla tavoilla. Tärkeintä on, että löydetään sinulle sopivat tavat aktivoida lihaksia, jotka tukevat kaularankaasi.
Hieronnalla voidaan alkuvaiheessa auttaa liikkuvuudessa ja rentouttaa lihaksia. Syy kuitenkin on ylikuormittuneet lihakset, jotka eivät tue tarpeeksi, joten hieromalla ja venyttämällä voidaan oireita jopa pahentaa. Liikkuvuusharjoitteluun on yhdistettävä lihasvoimaharjoittelu, jotta vaiva saadaa hoidettua pysyvästi.
Palvelemme sinua etäyhteydellä koko Suomeen. Toimipisteemme löytyvät Tampereelta ja Hämeenkyröstä.
Tässä jaksossa käymme läpi vapaauinnin tekniikkaa ja siihen liittyviä haasteita. Luvassa paljon vinkkejä tekniikan korjaamisen. Katsomme asiaa myös hieman fysioterapeutin silmin. Asiantuntijana toimii fysioterapeutti ja uinti- sekä triathlon valmentaja Joel "temporeisi" Jokinen ja isäntänä Arttu "tekniikkatohtori" Peltola.
Olemassa olevista uintityyleistä vapaa- eli krooliuinti on selvästi nopein. Aikanaan vapaauinnissa sai nimensä mukaisesti edetä vapaavalintaisella tavalla, mutta pian huomattiin että ns. krooliuinti on nopein tapa ihmiselle liikkua vedessä, joten nykyään krooliuinnista käytetään yleisesti nimeä vapaauinti.
Vapaauintitekniikan opettelu tulee ajankohtaiseksi monille siinä kohtaa, kun triathlon astuu lajivalikoimaan. Todennäköisesti jo ennakkokäsitys on se että vapaauintitekniikan opettelu tulee olemaan vaikeaa ja niin se onkin - työtä se vaatii. Mutta päätä ei tarvitse hakata altaan päätyyn laisinkaan, kun laittaa perusasiat kuntoon jo ennen altaaseen hyppäämistä.
Seuraavaksi saat vastauksen kysymyksiin, mikä on oleellista vapaauintitekniikassa ja miten pääset itse alkuun sen opettelun kanssa.
Ensimmäisenä täytyy ymmärtää minkä asioiden kanssa painitaan. Tärkein on veden noste, joka pitäisi saada hyödynnettyä mahdollisimman hyvin asettumalla veteen pinnansuuntaiseen asentoon. Usein näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan ollaan asennossa jossa joudutaan taistelemaan veden muotovastusta vastaan, eikä päästä tekemään propulsiivisia liikkeitä, jotka veisivät uimaria eteenpäin. Sen sijaan osa liikkeistä, joiden on tarkoitus viedä uidessa eteenpäin, kuluu siihen että saadaan pidettyä asento edes jotenkuten pinnansuuntaisena. Tästä syystä uinti tuntuu raskaalta, kun joudutaan käyttämään iso osa energiaa kuluttavista raajaliikkeistä siihen, että pysytään pinnalla.
Lyhyesti, tavoitteena on saavuttaa asento, jossa veden noste on hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla samalla minimoiden veden muotovastus, sekä tuottaa raajoilla propulsiivisia liikkeitä, jotka vievät eteenpäin.
Tästä päästään tärkeimpään asiaan joka pitää laittaa kuntoon ennen yhtäkään raajaliikettä, eli uimarin asento.
Hyvä uintiasento on sama kuin ryhdikäs seisoma- asento: sivusta katsoen luotisuora linja menee korvan- olkapään- lantion- polvien ja nilkan kautta. Nyt tämä sama asento pitäisi kallistaa vaakatasoon ja siinähän se on. Ai ei onnistunut? Yleisimmät syyt tälle ovat:
Jos asentosi on kunnossa, uinti kulkee huomattavasti kevyemmin kun et joudu kuluttamaan energiaa asennon säilyttämiseen potkimalla. Kun asento on kohdillaan, seuraavaksi kannattaa työstää vartalon kiertoliikettä.
Mitä vartalokierto tarkoittaa?
Vartalon kiertoliikkeellä on monta tarkoitusta vapaauinnissa. Se mahdollistaa selän isojen lihasryhmien työskentelyn käsivedon voimantuotossa, pienentää uimarin muotovastusta sekä helpottaa käsivedon palautusta eteen ja myös hengitystä. Vartalon kierto myös “pidentää” käsivetoa ilman ylimääräistä kurotusta. Voit testata tämän seisomalla kasvot seinään päin ja nostamalla käden ylös kämmen seinään kiinni. Tästä asennosta kun kierrät vartaloa kädestä poispäin huomaat, kuinka käsi liukuu itsestään 5-10cm ylemmäs seinällä.
Vapaauintiin vartalon kierto liitetään siten, että vartalo rullaa lähes blokkina jokaisen käsivedon rytmissä. “Blokkina” kiertäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että saman puolen olkapää ja lantio rullaavat yhtäaikaa käsivedon mukana. Täysin yhtäaikaista näistä liikkeistä ei saa, mutta alkuun pääsemiseksi liikkeen hahmottaa parhaiten näin. Sopiva kiertoliikkeen määrä on noin 45 astetta, jonka voi ajatella altaassa uidessa siten että ääriasennossa kyljellään napa osoittaa kohti altaan alareunaa.
Vapaauinnissa ei siis ylläpidetä jatkuvasti samaa asentoa, vaan on pystyttävä säilyttämään asento hyvänä kiertoliikkeessä. Tämä vaatii erilaisten kellunta- ja asentoharjoitusten lisäksi kylkiasentoon totuttelua sekä sopivan kiertoliikkeen hakemista. Kun vartalon kiertoliike saadaan uintiin mukaan, tehontuotto helpottuu, käsiveto pitenee sekä hengitys ja käsivedon palautus helpottuvat huomattavasti. Seuraavaksi voikin ruveta keskittymään itse käsivetoon.
Newtonin III lain mukaisesti jokaisella voimalla on vastavoima. Uidessa tämä näkyy siten, että työntäessäsi vettä taaksepäin työnnyt itse vastaavalla voimalla eteenpäin. Tämä ainakin on tavoite, mutta käytännössä tuotat usein muutakin kuin taaksepäin suuntautuvaa voimaa, joka taas ei siirry pelkästään pinnansuuntaiseksi, eteenpäin vieväksi liikeeksi.
Yksinkertaisuudessaan vapaauinnin käsivedon “filosofia” voisi siis olla, että tarkoituksena on käsivedon aikana tuottaa mahdollisimman paljon taaksepäin suuntautuvaa voimaa ja minimoida muihin suuntiin tuotettua voimaa. Voit helposti arvioida käsivetosi tehokkuutta tästä näkökulmasta tarkastelemalla uidessasi, minne kämmenesi osoittaa käsivedon vedenalaisen vaiheen aikana. Jos se osoittaa jonnekin muualle kuin taaksepäin, et todennäköisesti tuota voimaa eteenpäin etenemiseen. Yleisiä virheitä ovat mm. se, että aloittaessasi käsivetoa (ns. otevaihe) kämmen osoittaa alaspäin, jolloin tuotat siis voimaa siihen suuntaan. Newtonin III lain mukaisesti alaspäin tuotettu voima työntää sinua siis ylöspäin! Toinen vastaava virhe löytyy usein käsivedon lopusta, kun käsivetoa yritetään venyttää mahdollisimman pitkäksi ojentamalla käsi täysin suoraksi vartalo vierelle. Tässä asennossa kämmen osoittaa lopuksi ylöspäin, jolloin käsivedon voima työntää sinua alaspäin.
Lyhyesti vapaauinnin käsivedon vaiheet:
Moni vapaauintia opetteleva mainitsee uinnin olevan raskasta, koska potkut ovat niin kuluttavia. Usein vika ei kuitenkaan ole itse potkuissa, vaan siinä että potkuihin kuluu valtavasti energiaa koska niillä ylläpidetään asentoa pinnansuuntaisena. Usein eniten helpotusta potkuihin tuokin asennon harjoittelu.
Potkimisella itsessään ei tuoda juurikaan eteenpäin vievää voimaa, mutta jonkin verran kuitenkin. Muita vapaauintipotkun tehtäviä ovat edellämainittu uintiasennon tukeminen sekä koko vartalon kytkeminen käsivedon voimantuottoon.
Hyvä potku lähtee lantiosta, ja potkimisen yleisin virhe tuleekin siitä että tämä ei toteudu vaan yritetään potkia koukistamalla ja ojentamalla polvea. Kannattaakin ajatella siten, että polvi pidetään suorana potkun aikana. Tosiasiassa polvi hieman koukistuu ja ojentuu potkun aikana, mutta tämä johtuu lähinnä veden vastuksesta.
Potkun voimantuottoa ja muotoa on helppo lähteä harjoittelemaan altaan reunalla. Tehtävänä on istua altaan, penkin tms. reunalle ja nojata käsillä taakse, jotta saadaan irrotettua jalat irti alustasta vartalon jatkeeksi. Sitten lähdetään “potkimaan” pitämällä polvet ja nilkat suorina, jolloin liike lähtee lantiosta. Tämän jälkeen voi lähteä koettamaan samaa asiaa altaassa.
Mitkä on tyypillisiä virheitä? Voiko potkussa oleva virhe johtua jostain muusta kuin potkussa olevasta virheestä?
Uinnissa hengittäminen koetaan monesti vaikeaksi. Miten hengitystä kannattaa lähteä harjoittelemaan?
“Muuten uinti olisi helppoa mutta hengittäminen on vaikeaa.” Tämä on monelle tuttu tilanne, sinänsä uinti kulkee mutta hengittäminen rikkoo muuten hyvin sujuvan etenemisen, hengenahdistustakin voi ilmetä. Hengityksen harjoittelu on kieltämättä melko haastavaa, muun muassa siitä syystä että vapaauinnin hengitysliike rakentuu kaikkien edellä mainittujen asioiden päälle. Ensin pitäisi siis saada asento, vartalon kierto ja mielellään myös käsiveto ja potkut kohtalaiselle tasolle, mutta kun nämä ovat kunnossa niin sitten se hengityskin on suhteellisen helppo ottaa uintiin mukaan.
Oleellista olisi kytkeä sivulta hengittäminen vartalon kiertoon “lukitsemalla” pää mukaan kiertoliikkeeseen otettaessa happea jommalta kummalta puolelta. Toinen - ehkä kaikkein tärkein asia - on puhaltaa nenän ja suun kautta aktiivisesti ULOS kasvojen ollessa vedessä. Tämä onkin vaikeaa, sillä maaeläiminä haluaisimme pidättää henkeä silloin kun kasvomme ovat vedessä. Mutta koetappa juosta siten, että parin sekunnin välein vedät henkeä sisään ilman että puhallat välissä ulos, niin huomaat kuinka ahdistavaa on yrittää vetää henkeä sisään ilman että olet ensin tyhjentänyt keuhkot. Tämän lisäksi uloshengitys kuivalla maalla on pääasiassa passiivinen tapahtuma, kun taas kasvojen ollessa vedessä veden vastuksen voittaminen vaatii aktiivista lihastyötä. “Hengittäminen” vedessä poikkeaa siis vahvasti siitä, miten kuivalla maalla olemme tottuneet toimimaan.
Lyhyesti siis, tehokkaan ja taloudellisen vapaauintitekniikan tavoitteena on minimoida veden vastusta lisäävät liikkeet ja maksimoida propulsiiviset liikkeet. Erilaisia harjoitteita näiden asioiden harjoitteluun löytyy pilvin pimein, mutta yksikään niistä ei ole tehokas ilman että tiedät mitä sillä haetaan. Ja toki uintitekniikkaan liittyy vielä paljon yksityiskohtia joita ei tässä artikkelissa käsitellä, mutta kaikkea ei voi laittaa kerralla kuntoon, vaan kannattaa aloittaa tärkeimmistä asioista.
Ymmärtämällä, mikä on oleellista ja mikä ei voit nyt lähteä koettamaan vapaauintia, tuntuuko se erilaiselta kun tiedät mihin keskittyä? Myös aiemmin vaikealta tuntuneet harjoitteet saattavat sujua paremmin nyt, kun tiedät mitä niillä mahdollisesti haetaan. Mikään ei kuitenkaan korvaa ammattitaitoista valmentajaa altaan reunalla, ja suosittelenkin hakeutumaan uintivalmennuksen piiriin, olitpa vasta- alkaja tai jo vähän kokeneempi uimari.
Podcastin asiantuntijana toimi fysioterapeutti Joel Jokinen.
© 2026
