03/11/2021

Päänsärky - Oireet ja hoito

Päänsärky on yleinen vaiva, joka voi aiheutua monesta syystä. Lievä nestehukka, kahvihampaan kolotus, univaje, niskahartiaseudun lihasjännitys, migreenityyppinen särky ja purentaelimiin liittyvä kipu ovat yleisiä syitä päänsärylle. Niiden hoitamiseen on myös erilaisia keinoja, koska kaikki päänsäryt eivät ole samanlaisia. Tässä tekstissä esittelen sinulle, millaisilla keinoilla voit ennaltaehkäistä ja vähentää päänsärkyjä.

Miten päänsärkyä ennaltaehkäistään?

Yleisenä neuvona lähes minkä tahansa kivun omahoitoon, oli kyse sitten selkäkivusta, penikkataudista tai päänsärystä, ovat terveyttä edistävät elämäntavat. Päivittäinen kevyt liikunta, riittävä uni, nestetasapainosta huolehtiminen, säännöllinen ateriarytmi ja runsas suojaravintoaineiden saanti voitelevat koneistoa ja luovat elimistöön olosuhteet, joissa keholla on voimavaroja toipua sairauksista ja toimia kivuttomasti. Jos päänsäryt toistuvat usein ja häiritsevät arkea, on hyvä pysähtyä miettimään, onko rasituksesta palautumiselle annettu tarpeeksi aikaa ja onko kalenteri ojennuksessa vai painavatko työt päälle. Entä ravitsemus ja liikunta? Syötkö riittävän usein ja riittävän paljon? Liikutko säännöllisesti ja tauotatko työtäsi?

päänsärky fysioterapia kokonaisvaltainen
Fysioterapia-asiakkaamme saavat Minä-oppaan ilmaiseksi !

Ruokapäiväkirja on hyvä työkalu sen selvittämiseen, tuleeko päivän mittaan syötyä tarpeeksi paljon ja tarpeeksi usein ja juotua riittävästi vettä. Särkylääkkeiden syömistä varmuuden vuoksi ei suositella, koska niilläkin on ei-toivottuja sivuvaikutuksia, kuten vatsan ärtyminen. Jos aloittaa päivän maksimiannoksella buranaa, on sitä enää hankala lisätä siinä vaiheessa, kun särkylääke voisi olla oikeasti paikallaan. Särkylääkkeen käyttäminen on ihan sallittua, koska kipua on turha kärsiä, jos se voidaan välttää. Päänsärky ei koskaan johdu siitä, että särkylääkkeitä ei ole syöty tarpeeksi, vaan taustalla on aina joku muu syy, johon kannattaa puuttua.

Lihasjännitys voi aiheuttaa päänsärkyä

Jännityspäänsärky on yleinen syy hakeutua hierontaan. Hieronta onkin siihen hyvä ensiapu. Ohimoilla tuntuva päänsärky liittyy usein epäkäslihaksen rasituksiin, kun taas niskalihaksista johtuva särky tuntuu enemmän otsalla ja päälaella. Hieronnalla voidaan lievittää oireita, mutta jos haluat löytää pysyviä ratkaisuja päänsärkyyn, on fysioterapia oikea ratkaisu. Fysioterapiassa ongelmaa ratkotaan myös lihaksia vahvistamalla ja ohjaamalla hartialihasten lepoasentoja. Lihasjännitys johtuu useimmiten siitä, että lihas on joutunut työskentelemään pitkiä aikoja kapasiteettinsa äärirajoilla. Se mikä tuntuu ”jumina” on usein ylirasitusta. Jos tukilihaksissa on heikkoutta, ne kiristyvät ja kireys voi johtaa epäedullisiin kuormituksiin myös ympäröivissä kudoksissa. Tyypillistä on, että esimerkiksi päätetyössä epäkäslihakset ovat koko ajan hiukan venyneet, rintalihakset vähän kireät ja lapaa liikuttavat lihakset ylitöissä, koska ne kannattelevat käsivarsia koko päivän.
Yläselän lihasvoiman harjoittaminen on hyvä keino ratkaista ongelma pysyvästi. Tässä kohden ei tarvitse muistella 1990-luvun steroideilla kasvaneita bodareita, voimaharjoittelu ei tarkoita kehonrakennusta, vaan yksinkertaisimmillaan se on kehon liikemalleja monipuolistavaa kehonhuoltoa, jota voi tehdä käymättä kuntosalilla kertaakaan. Punnerrukset, leuanvedot, kuminauhajumpat ja käsipainotreenit ovat hyviä havainnollistavia esimerkkejä. Kun lihaksella on enemmän kapasiteettia toimia, se kestää myös arjen kuormituksia paremmin.

Migreenit ovat monimuotoisia päänsärkyjä

Migreenitaipumus on perinnöllistä, mutta migreenin syntymekanismia ei vielä täysin tunneta. Migreeni voi ilmetä monella eri tavalla, toisilla siihen liittyy kova päänsärky, jonka aikana kipu voi olla sykkivää. Toisilla migreeniin liittyy pahoinvointia, puutumisia tai näköhäiriö, jota sanotaan auraksi. Kohtauksia voi olla useita viikossa tai niiden väli voi olla useita kuukausia. Stressi saattaa toimia joillain laukaisevana tekijänä, osa kohtauksista liittyy hormonitoimintaan. Migreenikohtaus ei jätä jälkiä aivoihin, se ei ole vaarallinen vaiva, mutta se voi heikentää elämänlaatua. Migreenikohtaus noudattaa usein kaavaa, jossa ennakko-oireita seuraa aura, särkyvaihe ja mahdolliset jälkioireet.


Migreenikohtauksen ennakko-oireita voivat olla muun muassa mielialan vaihtelut, ”aivosumu”, sanojen hakeminen, makeanhimo tai väsyminen. Monet migreenistä kärsivät oppivat tunnistamaan omat ennakko-oireensa ja reagoimaan alkavaan kohtaukseen hyvissä ajoin. Migreenikipuun voi liittyä myös lihassärkyä niskassa, mutta sen ei arvella olevan migreenikohtauksen aiheuttaja vaan osa migreenikohtaukseen liittyvää kipua. Lihaskipu voi olla myös migreenikohtauksen jälkioire, johon moni hakee helpotusta hieronnasta. Rentouttava hieronta saattaa myös vähentää stressiä ja sitä kautta auttaa pitämään oireita aisoissa. Mutta koska ei tiedetä mikä kaikki migreeniä aiheuttaa, ei ole olemassa myöskään sellaista hoitoa, joka kaikilla toimisi varmasti ja aina. Lihaskireyden vähentäminen helpottaa toisinaan oloa migreenikohtauksen jälkeen ja vähentää stressiä, mikä voi joillakin ehkäistä uutta migreenikohtausta. Toisin kuin lihasjännityksestä johtuvaa päänsärkyä, migreeniä on hyvä hoitaa särkylääkkeillä. Lievissä tapauksissa hoidoksi saattaa riittää sopiva annos käsikauppasärkylääkkeitä. Lisätietoa migreenistä ja sen hoidosta saat migreeniyhdistyksen kotisivuilta ja Käypä hoito suosituksista.

Narskutteletko pääsi kipeäksi?

päänsärky-brukaus-narskuttelu-fysioterapia-hieronta-omt fysioterapia

Hampaiden yhteen puremista tai yöllistä narskuttelua kutsutaan bruksaukseksi. Sille tyypillisiä oireita ovat väsymisen ja paineen tunne leuoissa ja ohimoilla. Särky on usein toispuoleista ja painottuu aamuihin. Sitä voidaan hoitaa pitämällä yökiskoa, joka muuttaa hiukan purentaa ja saattaa herätellä uudestaan refleksin, joka rentouttaa leukalihakset, kun etuhampaiden kärjet osuvat toisiinsa. Ohimolihakset ovat voimakkaan lihaskalvon sisällä ja niiden ylirasittuminen voi johtaa jopa penikkataudin kaltaisiin ylirasitusoireisiin. Lihasaitiopaine nousee ja aiheuttaa tulehdusta, jota kevyt liike ja lepo helpottavat. Tämä on kuitenkin aika harvinaista. Lievemmät ylirasitukset ovat tavallisempia, niihin voi liittyä jopa ylähampaisiin säteilevää särkyä. Bruksaus paljastuukin usein hammastarkastuksen yhteydessä. Bruksausta voidaan helpottaa purentalihashieronnalla ja TMD-fysioterapialla, jossa tutkitaan miten pitkälle purentaelimiin ja niihin läheisesti yhteydessä oleviin kudoksiin jännitys on levinnyt ja mikä pitää jännityksiä yllä. Purentaelinten toimintahäiriöt saattavat heijastella lapoihin asti ja niihin liittyy toisinaan jopa puutteellinen keskivartalon tuki, joka muuttaa pään ja hartioiden asentoa ja altistaa ylikuormituksille. Esimerkiksi kylkiluunkohottajalihasten ylikireyden selvin oire on joskus pistävä kiputunne lapaluun alareunan vieressä.
Manuaalisten hoitojen ja harjoitusten yhdistelmällä bruksaukseen liittyviä oireita voidaan usein lievittää hyvin nopeasti. Parhaimmillaan tilanne on saatu alle viikossa purettua ja oireet laskettua siedettävälle tasolle.  

Älä jää päänsäryn kanssa yksin

Autamme sinua löytämään arjessasi ne tekijät, jotka vaikuttavat kipuusi. Autamme ympäri Suomen etänävastaanotolla ja vastaanotollemme voit tulla Tampereelle, Nokialle ja Hämeenkyröön.

Kirjoittanut Tapani Kudjoi

Fysioterapiaa 24 tunnin sisällä!

VARAA AIKA
© 2021
Proxima Finland / Optimal Human Movement Oy
y-tunnus: 2748793-9
Tampella
Lielahti
Kaleva
Hämeenkyrö
Nokia
crosslist linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram