PROXIMAN JUHANNUSVISA ON TÄÄLLÄ!

Osallistu juhannusvisaan yksin tai kavereiden kanssa. Parhaat vastaukset ja joukkueet palkintaan! Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken suoritetaan arvonta eli kaikkien on mahdollista voittaa tuote- ja palvelupalkintoja!

Vastausaikaa on kesäkuun loppuun saakka!

Mukavaa ja Aurinkoista Juhannusta kaikille! Toivottaa Proxima Finlandin väki!

Nokian KrP nosti mestaruuskannua pitkän odotuksen jälkeen kauden 25-26 päätteeksi. Fysioterapeuttina tämä oli minun kolmas kausi joukkueen kanssa. Tässä kirjoituksessa haluan tuoda näkyviin asioita, joita on rasituvammojen taustalla sekä sitä mitä fysioterapeuttien pitäisi pystyä tekemään ja tuomaan mukaan ollessaan mukana urheilussa ja seuratoiminnassa. Fysioterapeutin tehtävä urheilussa on opettaa pelaajia, valmentajia ja organisaatiota tekemään järkeviä valintoja suorituskyvyn kehittämiseksi sekä vammojen ennaltaekäisemiseksi. 

Laji- ja fysiikkavalmennuksen yhteistyö

Kaikki lähtee kokonaiskuormituksesta - Joukkueen valmentamisessa haasteliseksi kokonaiskuormituksen seuraamisen tekee se, että joukkueessa on 20-30 pelaajaa, joille sama on harjoitus voi olla erilainen harjoitusvaikutukseltaan. Lisäksi jokaisella urheilijalla on oma arki, perhe- ja työelämä. Yksi saattaa olla suorittaa armeijaa kauden kauden aikana, toinen suorittaa yliopistotutkintoa, kolmas on varastolla töissä ja neljäs pystyy keskittymäään täysipäiväisesti salibandyyn. 

Jotta rasitusvammoja pystytään ennaltaehkäisemään, vaatii se asian priorisointia laji- ja fysiikkavalmennukselta. Tänä vuonna kuormituksenseurantajärjestelmät, sekä fysiikka- ja lajivalmennuksen kommunikointi tämän asian kanssa otti tänä vuonna selkeän harppauksen eteenpäin.  Pelaajat olivat kauden parhaassa kunnossa pudotuspelien alla. Kauden aikana rohkeus keventää harjoittelua tietyissä kohdissa, jotta myöhemmin voidaan harjoitella ja pelata tehokkaammin. Pelaajilla on itsellä iso vastuu myös kuormituksen seuraamisessa, koska hän on ainut, jolla on kokonaiskäsitys omasta arjesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Pelaajan omasta roolista enemmän kirjoituksen myöhemmässä kappaleessa.

Kuormituksen seuraaminen vaatii mittareita, niiden seuraamista, analysointia sekä muutosten tekemistä niiden mukaan sekä konsensusta ja prosesseja siitä, miten kuormitusta ja palautumista halutaan seurata. Tämän avulla rasitusvammoihin pystytään tarttumaan ajoissa kiinni, joilloin tarvittava kevennys- ja/tai kuntoutusjakso on lyhyempi sekä urheilija pystyy olemaan harjoittelussa enemmän mukana. Tästä erityinen kunniamaininta Jarmo Härmälle ja Eeli Haloselle!

Urheiluvammojen tunnistaminen ja erittely

Urheiluvammat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäinen on urheiluvammat, joihin liittyy kontakti. Esimerkiksi taklaus, jonka seurauksena lentää laitaan tai hallin seinää vasten. Kontaktin seurauksena tulee ruhjevamma käsiin tai käsivarsiin. Tai vastustajan pelaaja juoksee maalin edestä tavoittelemaan maalin takana olevaan palloa. Matkalla hän osuu polvellaan maalivahtia päähän. Näitä vammoja ei voi suoraan ennalta ehkäistä, mutta urheiljan yleinen voimataso, ravinnon ja levon tasapaino, ym. vaikuttaa siihen miten urheilija palautuu tällaisesta vammasta, sekä kuinka suuri riski vamman jälkeen on rasitusperäisiin vammoihin kyseisellä vamma-alueella.

Toinen ryhmä on rasitusperäiset vammat, joita voidaan ennaltaehkäistä hyvin tehokkaasti. Meillä KrP:ssä on tälle kaudelle, otettu seurattavaksi tietty lihaskunnon testipatteristo. Testitstö on laadittu lajin ja fysiikkaharjoittelun vaatimuksia ajatellen. Esimerkiksi syvä yhden jalan kyykky on tärkeä osa puolustus ja peittopelaamista, joskus myös hyökkäys pelaamista. Aikaisempien kausien polvivaivoissa yhtenä merkityksellisenä asiana on ollut kyky tuottaa voimaa polven alueella syvästä kyykystä. Tässä tärkeänä mittarina on ollut pistoolikyykky. Ensin kyky tehdä pistoolikyykky ja sen jälkeen riittävä toistomäärä. Muita kokemuksen tuomia omianaisuuksia on esimerkiksi pohkeen, keskivartalon, takareisien ja lonkan alueen voimatasot. 

Testistön avulla saadaan kuva koko joukkueesta, ja sen jälkeen voidaan poimia pelaajia tarkempaan yksilölliseen kartoitukseen.

Lihastasapaino - kehontasapaino - vaatimustaso

Lihastasapainokartoitus on yksitärkeimmistä työkaluista, joita fysioterapeutilla on. Sen tarkoitus mahdollistaa mahdollisimman paljon laji- ja fysiikkaharjoittelua. Käytännössä lihastasapainokartoitus tarkoittaa yksilöllistä voima-, liikkuvuus- ja kehonhallintatestaamista sekä tutkimista. Lihastasapaino ei ole terminä paras, koska se tarkoittaa paljon muutakin kuin vain lihasten voiman ja toiminnan testaamista ja tutkimista. 

Yksi tärkeimmistä tutkittavista asioista on alaraajan liikemallit sekä kyykyn liikemallit. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tyyliä ja tekniikkaa juosta, laukoa, liukua tolpalta toisella hyvässä valmiudessa tai kyykistyä ja peittää laukaus. Jos näet pelaajan, joka tekee laukauksen suorilla jaloilla seisten, syy voi olla se, että pelaaja ei pääse, osaa tai ole taitoa mennä kyykkyyn ja sen takia hän käyttää hänelle luontaista ja helppoa tapaa liikkua kentällä. Maalivahdilla nämä voivat näkyä erilaisena tapoina liikkua vasemmalle kuin oikealle. Tällaiset lajisuorituksessa nähtävät puolierot voivat johtua siitä, että palaajalla ei ole riittäviä voima, liikkuvuus tai kehonhallinta ominaisuuksia vaaditun suorituksen tekemiseen tai pelaajalla ei ole liikemallia tai ns. liikestrategiaa tehdä vaadittavaa suoritusta. Tästä hyvä esimerkki on aikaisemmin kirjoittamani blogiteksti Mikko Laakson case. 

Toinen tärkeä osa on laajin vaatimat voimatasot. Perusvoimatestauksessa on monesti esimerkiksi kyykyn maksimivoima, joka kuvaa erinomaisesti alaraajojen voiman tuottokykyä, ja erityisesti lonkan ja polven ojennusvoimaa. Mutta onko keskivartalossa tarpeeksi voimaa, jotta voidaan hallita alaraajojen ojennus voimaa? Tämä on tärkeää esimerkiksi alaselkä vaivojen ennalta ehkäisyn kannalta. Entä lonkan loitonnuksen ja lähennyksen voimasuhde? Tai kuinka paljon nilkasta löytyy ojennusvoimaa? Voit tehdä itse testin: Yhdellä jalalla varpaille nousussa F-liigapelaajan olisi hyvä pystyä tekemään 40 toistoa. 

Uusimpina lisätyökaluina meillä on ollut kuntoutuksen seurannassa Thermidas-lämpökuvaus sekä nro.one:n VP1-hyppytesti. Näistä on hyvä olla baselinetestit tehtynä ennen kauden alkua. Näiden avulla voidaan myös tarttua puolieroihin jo ennen vammojen ilmaantumista. Tutustu Joona Rantalan tarinaan, mitä häneltä löytyi Thermidas-lämpökuvauksessa.

Pelaajan oma vastuu ja urheilijullisuus

Pelaaja on ainut, jolla on kokonaiskäsitys häntä itseään koskevasta tilanteesta. Kaikki joukkueessa olevat ammattilaiset ovat vai tukena ja voivat ohjata pelaajaa oikeaan suuntaan. Kuluneella kaudella yksi merkittävistä tekijöistä on ollut monen pelaajan laajempi vastuun ottaminen omasta urheilijuudestaan. Tässä väitän ison ohjausvastuun ja oikean henkisen prosessin aloittamisen olleen kauden alussa meidän psyykkisellä valmentajallamme Henna Hukkasella.

Miten tämä näkyy fysioterapeutin työssä ja tekemisessä? Silloin kun olen aloittanut KRP:ssä ja pelaajat eivät tienneet mitä osaan, enkä todennäköisesti tätä osannut silloin tuoda vielä esiin kaikille, pelaajat tulivat vastaanotolleni siinä vaiheessa, kun harjoittelu tai pelaaminen ei onnistunut jostain syystä. Vaivaa lähettiin selvittämään ja jos kausi oli pitkällä, asiat joita pystyttiin tekemään, olivat rajallisia. Koska kudosten paraneminen vaatii aikaa sekä harjoittelua, jotta ne vahvistuvat. Kun näemme pelaajilla kentällä ollessa teippauksia, on se merkki siitä, että pyrimme hoitamaan kipua, vähentämään kuormitusta tietyiltä kudosrakenteilta tai estämään liikettä kokonaan tiettyyn suuntaan. Tarkoituksena siinä kohtaa on mahdollistaa pelaajaan pelaaminen. 

Tärkeä sääntö rasitusvammojen hoidossa on se, että mitä aikaisemmin vaivaan tartutaan, sitä nopeammin vaivasta parannutaan. Pelaajalla on iso vastuu siitä, että tulee vastaanotolle ja näyttämään vaivaa, ennen kuin vaiva pääsee pahenemaan sellaiseksi, että on pakko vähentää kuormitusta merkittävästi. Yksi tärkeä linkki Nokian Krp:ssä on yhteistyö Pihlajalinnan lääkärikeskuksen kanssa, josta tarkemmin alempana tekstissä.

Rasitusvammojen kuntoutusprosessi on tärkeä saada osaksi pelaajan fysiikka- ja lajiharjoittelua. Monesti rasitusvammoissa yksi tärkeä tekijä on pelaajan perusvoimakapasiteetti. Esimerkiksi akillesjännevaivassa vaivassa on tärkeä lisätä pohjelihasten voimaa, etenkin jos siellä on heikkoutta. Urheilijan olisi hyvä pysty tekemään maksimaalista varpaillenousua 2,5x kehonpainoisella kuormalla. Jos tässä on selkeää puutosta, on se hyvin todennäköisesti yksi tärkeä syy vaivan synnylle ja ilmaantumiselle. Tämän takia kehitettävät osa-alueet on saatava osaksi fysiikkaharjoittelua, jotta heikkoa lenkkiä harjoitetaan tarpeeksi kovaa. Määrää urheilijan on helppo tehdä, kun kuntoutusharjoitteet otetaan osaksi alkuverryttelyä ja kivunhoidossa palauttelut ovat tärkeässä roolissa. Se, että pelaaja ymmärtää mistä hänen vaivansa, johtuu ja mitä kaikkea hänen tulee tehdä vaivan paranemiseksi, on tärkeä osa kuntoutuksen motivointia ja vastuun antamista urheilijalle.

Rasitusvammojen hoidon ei pitäisi olla koskaan pelkkien harjoitusliikkeiden tekemistä, vaan tärkeä on selvittää urheilijan kokonaiskuormitusta, onko siinä tullut suuria muutoksia kauden aikana vai ei, ravintoa, unta ja arjen muuta kuormitusta. Näiden tarkoitus on ohjata urheilijaa miettimään omaa urheilijuuttaan, mutta myös välttää pitkittyvien ja toistuvien vaivojen syntymistä.

Ensiapuprosessit ja hoitopolut

Turhia sairauspäiviä ja kevennettyjä harjoituspäiviä voidaan vähentää sillä, että ensiapuprosessit ovat tiedossa pelaajilla, he ymmärtävät ensiavun merkityksen pienemmissäkin vaivoissa, sekä hoitopolut ovat selkeitä pelaajille. Nokian KRP:ssä on luotu ensiapuohjeistukset nilkannyrjähdys ja puujalkatilanteisiin sekä aivotärähdykseen. 

Yleisimpiä vaivoja salibandyssä on erilaiset nyrjähdykset ja ruhjevammat eli ns. “puujalat”, jotka ovat verenpurkaumia. Ne voivat olla myös lihaksen sisällä. Ne eivät ole vaarallisia, mutta usein ensimmäisten 1–2 viikan aikana erittäin kipeitä. Tässä on tärkeä, että pelaaja osaa itse tulla kertomaan kolhusta, vaikka se ei harjoituksen tai pelin aikana tuntuisi kummoiselta. Yksinkertaisella sidoksella voidaan minimoida lihaskudoksessa oleva verenpurkauma ja vuoto. Jos vaiva hoidetaan alussa kunnolla, voidaan selvitä muutaman päivän lihaskuudella. Jos vaiva ei hoideta, voi seurauksena olla, että vaiva vaikuttaa pelaajan juoksemiseen ja liikkumiseen seuraavan 1–2 viikon ajan. Pudotuspelien aikana yksittäisten pelaajien kyky suoriutua tasollaan ja olla mukana pelissä on joukkueelle tärkeä asia. 

Yhteistyö Pihlajalinnan kanssa

Lääkärin arvio ja kuvantamiset kuten magneettikuvaus ovat tärkeitä yhteistyöverkostoja joukkueelle ja minulle myös fysioterapeuttina. Vakavimmissa kiputapauksissa tai jos vaiva alkaa pitkittymään kuntoutuksesta muutoksista huolimatta, on lääkäriyhteistyö tärkeä. Kuvantamisen avulla pystytään selvittämään tarkemmin, missä kudoksessa vaurio on ja tarvitseeko se esimerkiksi selkeämpää tilanteen rauhoittamista. Akuutit vammat, rasitusmurtuma epäilyt ja nivelsidevammojen tarkempi selvittäminen on tärkeää, että pelaaja, valmennus ja hoitava taho pystyy tekemään päätöksiä pelaamisesta. 

Tilanne voi olla sellainen, että nilkan nivelsiteessä on vaurio, mutta sillä voi pelata, kun nilkka on teipattu tai tuettu riittävän hyvin. Alaselkä tai lonkan alueen kuormitustilat voivat olla sellaisia, joissa ei ole riskiä äkilliselle pahenemiselle, mutta kivun takia voidaan tarvita lääkärin määräämä tulehduskipulääkitys tilanteen rauhoittamiseksi. Vamman sattuessa on tärkeä, että lääkäriin pääsee nopeasti ja hoitopolkujen käytännöt ovat selkeänä pelaajille, ettei asioita tarvitse alkaa selvittämään silloin, kun jotain on käynyt.

Pelaajan paineet pelata

Pelaajalla on halu ja paine pelata. Esimerkiksi Sentterit Show’n jaksossa 53 Joona Rantala ja Nico Salo keskustelevat sairaana ja loukkaantuneena pelaamisesta. Hyppää kohtaan tästä(https://www.youtube.com/watch?v=f10AIoP2rpg&t=2596s). Lähtökohta on se, että pelaaja tekee päätöksen, pystyykö hän pelaamaan vai ei. Sairaana tai pienessä loukkaantumisin tilanteessa pelaajan sekä valmennuksen päätöksen tekoa helpottaa se, että on mahdollisimman paljon tietoa. Esimerkiksi alkukaudesta ei yleensä kannata ottaa turhia riskejä pahemman loukkaantumisen suhteen. Pleijareissa tilanne voi olla toinen. Näihin tilanteisiin on hyvä olla sovittuna, jonkinlaiset linjanvedot valmennuksen kanssa, miten toimitaan. 

Pelin aikana tilanne voi olla sellainen, että kipu pysyy hallinnassa, lisätukea ja lisävammat voidaan varmuudella ehkäistä esim. urheiluteippaamisella, voi silloin terveydenalan ammattilaisena sanoa, että peliä voi turvallisesti jatkaa. Toisaalta taas tilanne voi olla se, että ilman lääkärin vastaanottoa ja esim. magneettikuvantamista tietoa luotettavan päätöksen teolle ei ole. Tällöin on viisaampi jättää peli kesken ja välttää turhat riskin pahemmasta vammautumisesta. Joukkueessa tätä helpottaa, jos on laaja rosteri ja pelin sisällä hyvä tilanne, että ollaan johdossa sekä loukkaantuneen pelaajan tilalle voidaan laittaa samantasoinen pelaaja.

Pelkän päätöksen tekemisen pelaajalla voi olla taustalla myös painetta tehdä peliin liittyviä näyttöjä vakiinnuttaakseen paikkaansa pelaavassa kokoonpanossa tai taustalla voi olla aiempaan loukkaantumista ja paluun kohdalla ei halua valittaa pienistä, vaan pystyä tuomaan joukkueelle sitä, mitä on joukkueeseen tullut tekemään. Tämä voi nostaa kynnystä hakeutua vastaanotolle ja tilanteen selvittämistä varten, ennen kuin vaiva pahenee enemmän ja estää taas pelaamista.

Loukkaantuminen on mahdollisuus olla parempi

Peleistä ja harjoituksista pois jääminen loukkaantumisen takia ei ole koskaan pelaajalle helppo asia. Sitä voi verrata korona-aikana tehtyihin eristämiseen ja kontaktien välttämiseen. Joukkueella on iso sosiaalisen hyvinvoinnin merkitys urheilijalle. Sen takia kuntoutusprosessista on tärkeä luoda mahdollisuus, sekä asettaa tavoitteita siihen, miten voi olla jatkossa parempi pelaaja, eikä vain siihen miten polvi tai alaselkä kuntoutetaan. 

Väitän, että salibandy on vielä sen verran nuori laji, että salibandyssä pystyy vielä pärjäämään, vaikka pelaajalla kaikki fyysiset ominaisuudet ole huipputasolla. Nuoren pelaajan ohjaaminen ja motivoiminen vammojen ennaltaehkäisyn pariin tai siitä kiinnostumiseen ei ole helppoa, koska peli ja pelaaminen on monelle se ydin asia. Näissä asioissa on aina oltava näkökulma, miten ne tekevät pelaajasta paremman. Loukkaantuminen monesti herättää ja pakottaa kiinnittämään näihin asioihin huomiota, mutta loukkaantumisen hetkellä on käännettävä katse eteenpäin. 

Katse uuteen kauteen

Yllä olevista ajatuksistani keskustelu ensi vuoden joukkueen kanssa tulee olemaan tärkeää. Tänä vuonna saatiin joukkueen sisällä paljon hyviä prosesseja alulle ja niistä myös opittiin ja seuraavalle ryhmänä tarvitsee tehdä vielä analyysit siitä, millainen kokonaispaketti on järkevä ensikaudelle. 

Kiitokset kaudesta pelaajille, valmennustiimille; Jarmo Härmä, Jani Lämsä, Toni Läntinen, Santtu Kanerva, Eeli Halonen ja Henna Hukkanen. Lisäksi joukkueen ja seuranjohtoporras Joonatan Salmela ja Mika Myllyniemi sekä Marko Salmela. Erityiskiitokset menevät huoltotiimille Pasi Vainionperälle ja hieroja Aleksi Syväselle. Heidän ansiosta sain enemmän myös keskittyä fysioterapeutin työhön.

Millaisilla prosesseilla voidaan tutkia ja ennaltaehkäistä rasitusvammoja? Tässä artikkelissa esittelemme miten Thermidas-lämpökuvantamisella ja sen jälkeisestä urheilufysioterapiaprosessilla voidaan tarttua vaivoihin ennen, kun ne alkavat vaivaamaan.

Joona Rantalalla tuli kaudella 23-24 kevään pudotuspeleissä nilkkavamma, joka on kuntoutunut hyvin ja hän on pystynyt pelaamaan normaalisti seuraavien kausien aikana. Kauden 25-26 aikana Joonalle tehtiin lämpökuvaus sekä lihastasapainokartoitus, joiden tarkoituksena on kartoittaa, onko raajoissa kuormitukseen liittyvää puolieroja.

Mitä lämpökuvista nähdään?

Lämpökuvilla nähdään ihon pintalämpötilaeroja, jotka kertovat kehon epätasaisesta kuormituksesta. Esimerkiksi tulehdus voi näkyä selkeänä kuumana alueena tai vamma-alue ja liikkeen varominen selkeästi kylmänä alueena. Lämpökuviin on tärkeä yhdistää voima- ja liikkuvuusmittaukset sekä kehon liikeanalysi. Niin sanottu baseline kuvauksella ja säännöllisellä seurannalla pystytään tarttumaan kehon kuormituksiin ja niiden muutoksiin. Thermidas-lämpökuvaus on ollut käytössä Nokian KrP:n F-liigajoukkueella ja Australian miesten MM-karsinta turnauksessa.

Lämpökuvat ja analyysit

Jalkaterän ja pohkeen lämpökuvat

Alaraajojen lämpökuvista nähdään, oikealla sisemmän kehräsluun tausta (A ja B -mittauspisteet) on 1,8 astetta lämpöisempi oikealla (kuvassa vasen raaja) kuin vasemman kehräsluun tausta. Lämpötila eroa voidaan havaita myös ylempänä raajassa.

Lämpökuva nilkan ulkosyrjä

Vasemmalla voidaan nähdä selkeästi lämpöisempi piste (A) jalkaterän I-säteen alueella. Lämpötilaeroa voidaan havaita myös jalkaterän ulkosyrjällä vasemman ja oikean välillä.

Lämpökuvat edestä

Säären ja jalkaterän edestä otetuissa lämpötiloissa nähdään vasemman puolen säären etuosa on lämpöisempi 1,3 asteella (Lämpöpisteet A ja B). Alempana säären keskiosalla lämpötila on piste C on 1,4 astetta lämpöisempi kuin mittauspiste D.

Lämpökuvat edestä viistosti

Lämpökuvista voimme pistevertaulut A ja B jotka ovat jalkaterän sisämmän kehräluun takaosat, sekä pistevertaulu C ja D, jotka ovat jalkaterän I-II metatarsaali luoden alueella. Oikean raajan lämpötila vasempaan verrattuna on noin asteen verran enemmän. molemmissa kohdissa.

Mitä lämpökuvista voidaan päätellä?

Lämpökuvista on nähtävissä, että oikean alaraajan nilkan sisäreuna oletetusti kuormittuu enemmän vasempaan verrattuna. Ulkosurjä on hieman viileämpi verrattuna vasempaan. Jalkaterän alueella on myös eroa kuormituksessa. Joonalla on taustalla nilkan nyrjähdys oikeassa alaraajassa. Joskus keho tai mieli pyrkii välttämään liikettä sellaisesta suunnasta tai alueesta jossa on heikkoutta. Tämän takia tehdään vielä liike analyysi ja lihasvoimamittaus alaraajoihin.

Lihastasapainokartoitus ja liikeanalyysit

Lihasvoimamittaus:

• Lonkan loitonnuksen voima. Lisäksi lähentäjän kuntoutuksen näkökulmasta lähentäjään kannattaa aktivoinda eksentriseen liikesuuntaan, koska siinä suunnassa nyt kuormittuu.
• Takareiden voimataso suhteessa etureiteen.
• Nilkan voimatasot kauttaaltaan korkeammaksi (35kg+). Etenkin oikean nilkan ulkokierronvoima.

Videoanalyysit:

Jos video ei näy, voit katsoa sen tästä.

• Varpaillenousu
  • Painanopiste siirtyy ulkosyrjälle.
  • Oikealla nilkan voimalukitus ei tapahdu yhtä hyvin kuin vasemmalla.
• Askelkyykky polven nosto
  • Lantion voimalukitus toimii vasemmalla hyvin
  • Lantion työntäminen turhaan eteen, lantion työntyy ylävartalon etupuolelle ja asento menee takapainoiseksi.
  • Oikealla puolella haaste lantion ja keskivartalon
  • Nilkan voimalukitus toimii paremmin verrattuna pelkkään varpaillenousu harjoitteeseen.
  • Nilkan osalta tulee muutama painopisteen korjaus, jossa ulkosyrjä joutuu kovemmalle kourmitukselle.
• Pudotushyppy
  • Oikealla polven linjaus ohjautuu selkeästi enemmän sisään. Vasemmalla pyrkii turhaan jopa painamaan polven linjaa ulkopäin.
  • Jalkaterän liike pronaatioon oikealla korostunut verrattuna vasempaan puoleen.

Joonan Rantalan kehityskohteet

Lämpökuvausten ja mittausten jälkeen kehityskohteet on hyvä yksinkertaistaa, jotta ne on mahdollista viedä muuhun harjoitteluun.

• Alaraajan kiineettisen liikemallissa polven sallivampi liike. Ei tarvitse erikseen rajoittaa. Muista millainen liike on sallittu.
• Juoksunomaiset harjoitteet esim. askelkyykyn variaatiot. Pyri pitämään vartalo painopisteen päällä. Älä päästä lantiota liian eteen. Lantion voimalukitus toimii hyvin.
• Keskivartalo-lantio-lonkka-akselin hallinan kehittäminen.
• Voimakehityskohteet löytyvät ylempänä tekstissä.

Lämpökuvaukset voidaan toteuttaa helposti urheilijalle ja seuralle. Yksittäisen urheilijan kuvaamisessa menee aikaa 3-10min riippuen kuvausprotokollasta. Ota rohkeasti yhteyttä fysioterapeuttiimme Arttu Peltolaan.

Lue lisää Thermidas-lämpökuvauksesta urheilussa.

Biologinen ikä kertoo biologisen kehittymisen mukaisen iän. Pituuskasvun huippuvaihe voi saman ikäisillä nuorilla urheilijoilla erota jopa 4-5 vuotta. Mitä tiedolla tekee? Esimerkiksi aikuismaisen voimaharjoittelun voi aloittaa kaksi vuotta pituuskasvun huippuvaiheen jälkeen. Liian aikaisin aloitettu aikuistamainen voimaharjoittelu voi olla riski esimerkiksi alaselän rasitusosteopatialle.

Miksi olen huonompi kuin muut?

Yksi syy drop-outtien määrään voi olla erivaiheinen biologinen kehitys. Nuorelle voi olla ensiarvoisen tärkeä ja motivoiva tieto se, että kehittyy biologisesti 4-5 vuotta myöhemmin kuin joukueessa olevat kaverit. Valmentaja voi käyttää biologista ikää, myös motivointi keinona harrastuksen jatkamiseen, vaikka olisi joukkuekaverita hieman perässä.

Harjoittelu ennen pituuskasvun huippuvaihetta

Voimaharjoittelu on tärkeä aloittaa ennen pituuskasvun huippuvaihetta. Pituuskasvun sanotaan olevan rasitusvammojen syy, mutta se ei pidä paikkaansa. Kun voimaharjoittelu on aloitettu tarpeeksi ajoissa, keho kestää paremmin pituuspyrähdyksen aiheuttamat muutokset kehossa. Voimaharjoittelussa kannattaa keskittyä perusliikemallien kuten kyykyn ja maastavedon liikemalleihin.

Kestävyysharjoittelussa on hyvä huomioida, että ennen murrosikää anaerobinen eneriantuotto ei ole täysin kehittynyt. Tämä tarkoittaa esimerkiksi nopeuskestävyysharjoittelussa kannattaa panostaa perusominaisuuksiin eli peruskestävyyteen ja nopeusharjoitteluun.

Nuorella kilpaurheiluun tähtäävällä tärkeää on liikunnan kokonaismäärä, jonka pitäisi olla 15-20 tuntia viikossa. Riittävä liikuntamäärä luo edellytyksiä harjoittelun tehon kasvattamiselle myöhemmässä vaiheessa.

Harjoittelu pituuskasvun huippuvaiheen aikana

Pituuskasvun huippuvaiheessa on tärkeää tehdä perusvoimaharjoittelua. Valmentajan on tärkeä tunnistaa nuoren urheilijan taito- ja osaamistaso. Jos ne ovat kunnossa, voi kuormia kasvattaa. Pituuskasvun huippuvaiheessa on tärkeä tehdä ns. luuliikuntaa. Hypyt, loikat ja vastaavat vahvistavat luita. Valmentajan on tärkeä tunnistaa valmennettavan taso erilaisissa hyppy, loikka ja pudotautumis sekä suunnan muutosharjoituksissa. Näissä voidaan edetä pehmeästä terävään.

Riittävä harjoittelun kokonaismäärä, perusvoimatasot ja perusliikuntataidot suojelevat nuorta rasitusvammoilta pituuskasvun huippuvaiheessa.

Harjoittelu pituuskasvun huippuvaiheen jälkeen

Aikuismaisen voimaharjoittelun voi aloittaa n. kaksivuotta pituuskasvun huippuvaiheen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että luusto kypsyy vielä, vaikka pituuskasvu olisi pysähtynyt. Aerobinen energiantuotto on kehittynyt ja on tärkeää opetella kestävyysharjoittelun erimuodot (PK, VK, MK/NK).

Biologisen iän mittaaminen osaksi oman seuran urheilijan polkua

Koulutamme seuroja sekä valmentajia käyttämään biologisen iän mittaamista omassa toiminnassaan. Meiltä saat valmiit työkalut ja ohjeistukset, miten soveltaa ohjeistuksia omassa valmennuksessasi joukkueen ja seuran sisällä.

Mittausohjeet

Biologisen iän määrittämiseksi sinun tarvitsee tietää painosi, pituutesi, ja istumapituutesi sekä penkin korkeus, jolla mittaus on toteutettu. Lisäksi syntymäaika ja mittauspäivä. Voit ladata raportin PDF-tiedostona itsellesi, jotta pystyt seuraamaan biologisen iän kehittymistä.

Perusaineenvaihduntalaskurin avulla pystyt arvioimaan perusaineenvaihdunnan (BMR), arkiaktiviisuuden ja liikuntatottumuksen vaikutuksen energiankulutukseen. Nämä ovat loistavia työkaluja varmistamaan, että saat päivittäin tarpeeksi energiaa ja jaksat paremmin arjessasi.

Perusaineenvaihdunnan laskuri

Tyyppi: Perusliikkuja Urheilija Sukupuoli: Nainen Mies Paino (kg): Pituus (cm): Ikä (vuotta): Arkiaktiivisuus / työn rasittavuus: Kevyt Kohtalaisesti raskas Raskas Urheiluharjoittelun määrä: Ei lainkaan Kevyttä / vähän Kohtalaisesti Raskaasti / runsaasti Laske

Mitä kaavoja laskuri käyttää?

Urheilija-vaihtoehto käyttää Harris-Benedict-kaavaa. Se on peräisin jo vuodelta 1919 ja sopii paremmin urheilijoille, joilla oletetaan olevan isompi lihasmassa. Perusliikkujilla ja ylipainoisilla se voi yliarvioida energiantarpeen.

Naiset:

BMR = 655.1 + (9.56 × paino kg) + (1.85 × pituus cm) − (4.68 × ikä v)

Miehet:

BMR = 66.47 + (13.75 × paino kg) + (5 × pituus cm) − (6.75 × ikä v)

Perusliikkuja-vaihtoehdon kaava on Mifflin-St Jeorin kaava, joka on tämän hetkisen tietämyksen mukaan tarkin kaava arvioimaan energian tarvetta. Se on julkaistu 1990 ja perustuu uudempaan väestödataan kuin Harris-Benedictin kaava.

Naiset:

BMR = 10 × paino (kg) + 6,25 × pituus (cm) - 5 × ikä (v) - 161

Miehet:

BMR = 10 × paino (kg) + 6,25 × pituus (cm) - 5 × ikä (v) - 5

Mitä ovat PAL-kertoimet?

Pal-kertoimet ovat työkalu, jolla voidaan arvioida arjen ja työn kuormittavuutta sekä liikunnan kuormituksen kuormittavuutta ja niiden yhteisvaikutusta energiantarpeeseen. Esimerkiksi metsurilla on fyysinen työ ja hänen kertoimensa työn puolesta on korkeampi kuin toimistotyöntekijän. Liikunnan määrän vaikutuksella voi arvioida esimerkiksi lepopäivän tai pitkän ja kuormittavan harjoituspäivän energiantarpeen eroja.

Miten perusaineenvaihduntalaskuri toimii painonhallinan tukena?

Perusaineenvaihduntalaskurilla pystyy arvioimaan energian tarvetta. Jos haluat pudottaa painoa, vaatii se energiavajetta. Se ei kuitenkaan saa olla liian suuri, ettei se vaikuta liikaa arjessa jaksamiseen ja johda ylikuormittumiseen tai esimerkiksi vammakierteeseen.

Kaipaatko apua arkeesi?

Miten ravintoasiat näkyvät fysioterapiassa?

Urheilu- ja rasitusvammojen syynä tai taustatekijänä voi olla energiavaje. Silloin keho ei saa tarpeeksi ravinteita ja energiaa palautuakseen sekä vahvistuakseen harjoitusten jälkeen. Energiavaje altistaa mm. rasitusmurtumille ja jännevaivoille. Tärkeä osa vamman kuntoutusta on varmistaa, että urheilija tai kuntoilijan ravitsemuksen peruspilarit ovat kohdallaan.

Selvitä kuinka kovaa pystyisit juoksemaan puolimaratonin tai maratonin nykyisellä kunnollasi! Aseta laskuriin esimerkiksi 3km juoksutestin tai Cooperin testin tuloksesi.

Juoksukuntolaskurin kaavat:

• Riegel on hyvä yleiskaava, mutta optimistinen.
• Cameron on parempi pidemmille matkoille, kun lähdetään lyhyestä referenssistä. Ottaa paremmin huomioon väsymisen vaikutuksen.
• Jack Daniels VDOT on erittäin tarkka, mutta ei ole verrattavissa kattavamman harjoitusdatan perusteella tehtyyn arvioon. (Alempana avattu menetelmän tekijöitä tarkemmin.)

Kaipaatko juoksuvauhtilaskuria treenien suunnitteluun? Klikkaa tästä juoksuvauhtilaskuriin!

Miten VDOT-menetelmän muuttujat vaikuttavat juoksukuntolaskurin tekemään juoksutulosennusteeseen?

1. Ikä

• Vaikutus: Iän kasvaessa kehon maksimaalinen hapenottokyky (VO₂max) tyypillisesti laskee.
• VDOT-laskurissa ikä ei suoraan pienennä tulosta, mutta sitä käytetään usein tuloksen arviointiin suhteessa ikään (esim. age-graded performance).
• Harjoitustason vaikutus voi silti kompensoida iän vaikutuksia.

2. Sukupuoli

• Vaikutus: Miehillä on keskimäärin korkeampi VO₂max kuin naisilla, koska heillä on enemmän lihasmassaa ja suurempi sydämen iskutilavuus.
• Tämä tarkoittaa, että samalla ajalla ja matkalla miehille lasketaan hieman korkeampi VDOT.
• Sukupuoli vaikuttaa laskentaan vain vähän — enemmän vaikuttavat harjoitustaso ja vauhti.

3. Harjoitustausta

• Vaikutus: Mitä enemmän harjoittelet (useammin/vuosia), sitä tehokkaammin elimistösi hyödyntää happea → parempi kilpailusuoritus samalla VO₂max-arvolla.
• Laskennassa käytetään säätökerrointa:
  • Satunnainen harjoittelu → heikentää ennustetta (lisätään 3–5 % aikaa)
  • Aktiivinen harjoittelu → parantaa ennustetta (ei muutosta tai jopa pieni parannus)

4. Helppo lenkkivauhti (PK1)

• Vaikutus: Heijastaa aerobista kuntoa ja palautumiskykyä.
• Jos helppo vauhti on hidas suhteessa kisavauhtiin, ennuste säädetään maltillisemmaksi.
• Laskennassa käytetään tätä arvioimaan, onko suoritus realistinen vai poikkeuksellisen hyvä verrattuna peruskestävyyteen → hidastaa tai pitää ennusteen samana.

Mikä on sopiva juoksuvauhti?

Onko vaikea laskea juoksuvauhti min/km --> km/h -muotoon? Mitkä olisi sopiva vauhti Cooperin testin juoksemiseen? Juoksuvauhtilaskurillamme pystyt suunnittelemaan helposti väliajat juoksutapahtumiin ja -harjoituksiin.

Juoksuvauhtilaskurimme:

• Näyttää juoksuvauhdin (min/km ja km/h)
• Näyttää arvioidut tulokset yleisille matkoille (Cooperin testi, 3 km, 5 km, 10 km, puolimaraton, maraton)
• Laskee kierrosajat
• Laskee kumulatiiviset väliajat

Oletko jo tutustunut juoksukuntolaskuriimme?

Juoksukuntolaskurin avulla pystyt laskemaan juoksuvauhtiennusteet esim. 3km juoksuvauhdin perusteella 10km matkalle, puolimaratonille tai maratonille.

Kaipaatko apua juoksuvauhdin kehittämiseen?

Me Proxima Finlandilla tarjoamme apua juoksuvalmennuksessa ja juoksuvammojen hoidossa. Meillä on pitkä kokemus valmennuksesta ja fysioterapiasta.

Fysioterapeuttimme Arttu Peltola on päävalmentajana Ole.fit Tampellan sekä ICIW-vaatevalmistajan järjestämässä juoksukoulussa. Juoksukoulu kestää 6 kertaa ja alkaa 12.5.2025.

Olitpa vasta-alkaja tai kokenut lenkkeilijä, tämä kurssi on suunniteltu juuri sinulle. Saat käytännönläheistä opetusta juoksutekniikan kehittämiseen, yksinkertaisia mutta tehokkaita tukiharjoitteita sekä asiantuntevaa ohjausta, jolla vältät tyypillisimmät juoksijan virheet ja rasitusvammat. Päävalmentajana toimii juoksuun erikoistunut fysioterapeutti Arttu Peltola / Proxima Finland.

Lue lisää Ole.fitin sivuilta!

Vuoden 2024 sairauspoissaolotilastot tarjoavat arvokasta tietoa suomalaisen työikäisen väestön terveydestä sekä poissaolojen syistä. Kokonaisuutena sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisvuoteen verrattuna, mutta tietyillä aloilla ja ammattiryhmissä ne ovat edelleen merkittävä haaste.

Kokonaiskuva sairauspoissaoloista

Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2023 Suomessa kirjattiin noin 1,8 miljoonaa sairauspoissaolojaksoa, jotka koskivat yhteensä 674 000 henkilöä. Suurin osa sairauspoissaoloista oli lyhytkestoisia, mutta pitkittyneet poissaolot muodostavat edelleen merkittävän osan sairauspoissaolojen kokonaiskuvasta.

THL

1,7 miljoona eli 65% kaikista työllisistä käytti työterveyshuollon palveluita vuonna 2023

Keskeiset sairauspoissaolojen syyt vuonna 2023:

• Akuutit ylähengitystieinfektiot (esim. flunssa ja keuhkoputkentulehdus)
• Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, erityisesti selkäsäryt ja nivelvaivat
• Mielenterveysongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt
• Pitkittyneet kivut ja uupumus

Kelan tilastojen mukaan mielenterveysongelmat ovat kasvava sairauspoissaolojen syy. Yli 100 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, ja erityisesti ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet merkittävästi.

Sairauspoissaolot ammattiryhmittäin

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sairauspoissaolot vaihtelevat suuresti. Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimukset osoittavat, että fyysisessä työssä olevilla sairauspoissaolot ovat yleisempiä kuin asiantuntijatyötä tekevillä.

Olemme aikaisemmin kirjoittaneet blogitekstin, miksi asiantuntija tai kevyttä fyysistä työtä tekevillä sairauspoissaolot ovat huono mittari. Voit lukea aiheesta lisää tästä.

Asiantuntijatyö vs. fyysinen työ

• Johto- ja asiantuntijatehtävissä sairauspoissaolopäiviä kertyi keskimäärin 7,5 päivää vuodessa.
• Fyysisessä työssä, kuten varhaiskasvatuksen opettajilla, koulunkäyntiavustajilla ja sosiaali- ja terveysalalla, sairauspoissaolopäiviä oli keskimäärin 20–25 päivää vuodessa.

Kunta10-tutkimuksen mukaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajilla sairauspoissaolot olivat huomattavasti yleisempiä (22 päivää) verrattuna lehtoreihin ja tuntiopettajiin (9,9 päivää). Koulunkäyntiavustajilla ja sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnalla sairauspoissaolojen määrä oli myös korkeampi keskimäärin 25 päivää vuodessa.

Mitä voidaan tehdä sairauspoissaolojen vähentämiseksi?

Sairauspoissaolojen vähentäminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä:

• Työhyvinvointia tukevat toimet, työn kuormituksen tasapainottaminen.
• Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen erityisesti kuormittavilla aloilla.
• Varhainen puuttuminen ja kuntoutus, jotta tuki- ja liikuntaelinongelmat eivät pitkittyisi.
• Työterveyshuollon kehittäminen, jotta sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy tehostuu.

Yhteenveto

Suomen vuoden 2024 sairauspoissaolotilastot osoittavat, että mielenterveysongelmat ja fyysiset rasitukset ovat suurimpia sairauspoissaolojen aiheuttajia. Fyysisessä työssä olevilla sairauspoissaolot ovat huomattavasti yleisempiä kuin asiantuntijatehtävissä. Työhyvinvointia tukevilla toimilla voidaan vähentää sairauspoissaolojen määrää ja parantaa työelämän laatua pitkällä aikavälillä.

Blogitekstin koostanut kipu- ja urheilufysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti ja valmentaja (VAT) Arttu Peltola.

Oletko miettinyt, miten urheilufysioterapia eroaa perinteisestä fysioterapiasta? Tai mitä fysioterapiassa voidaan tehdä silloin, kun ei ole mitään vaivoja? Tässä blogitekstissä millaisia asioita olemme tehneet viimeisen vuoden aikana salibandy pelaaja Mikko Laakson kanssa. Hän edustaa Nokian KrP:tä, joka pelaa F-liigaa.

Mistä fysioterapia alkoi?

Mikko Laakso laittoi Artulle viestiä ja kysyi yhteistyöhön. Hän oli kaivannut tukea kehonhuoltoon ja nimen omaan sellaisella kulmalla, jossa mietitään myös suorituskykyä, ei pelkästään huolleta kehoa. Kesällä 2022 yhteistyö alkoi lihastasapainokartoituksella. Testaamisessa huomioitiin Mikon aikaisemmat vammat sekä lajin vaatimukset. Mikolla oli aikaisemmin ollut vaivaa etenkin kantapäissä ja akillesjänteissä sekä alaselän alueella. Löysimmekin selkeät kehityskohteen mm. nilkan ojennusvoimassa ja keskivartalon hallinnassa, joita aloitettiin kehittämään kesän 2022 aikana.

Varpaillenousu testi kehkitys

	Vasen	Oikea
Kesä 2022	17	20
Kesä 2023	40	42

Millaista voimaa salibandy vaatii?

F-liigassa pelaaville tehdää suorituskyky testit jokaisen omassa joukkueessa, josta tieto välittyy mm. liitolle ja maajoukkueelle. Nämä testit keskittyvät lajin suorituskykyyn, kun urheilufysioterapiassa testataan edellytyksiä suoritua mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi pohkeen toisto voima on oltava tarpeeksi korkealla, jotta pohje ja akillesjänne kestää harjoittelun ja pelien kuormituksen. Esimerkiksi vielä viime kauden alussa Mikko Laaksolla oli tuntemuksia esimerkiksi syksyn Latvian turnauksen jälkeen, kun kuormaa oli tullut paljon. Tämän vuoden turnauksen jälkeen harjoittelua pystyi jatkamaan normaalisti.

Harjoittettavuus tarkoittaa, että keho kestää lajin vaatimaa harjoittelua. Harjoitettavuudessa harjoittelun perusominaisuudet niin voiman, liikkuvuuden, kehonhallinan ja kestävyyden osalta ovat riittävällä tasolla.

Tutkitusta tiedosta voidaan löytää tiettyjä viitearvoja, millaisella tasolla eri lajien urheilijoiden voimatasot olisi hyvä olla. Tuloksia tarkastellessa on hyvä ottaa huomioon lisäksi urheilijan mm. laji, harjoittelutausta, kehonpaino, pelityyli ja ikä. Laji itsessään asettaa omat vaatimukset. Esimerkiksi salibandy maalivahdin lonkkien liikkuvuus sekä voiman tuotto lonkan ääriasennoissa on tärkeää, jotta pelissä pystyy peittämään mahdollisiman laajasti sekä liikkuumaan nopeasti ja ketterästi eri suuntiin. Urheilijan ikä ja harjoittelu taustan vaikutus voi olla sellainen, että nuorella urheilijalla ei ole kyseistä ominaisuutta vielä ollut ja se tarvitsee kehittää. Vanhemmalla urheilijalla vaadittava ominaisuus on voinut rakentua nuorempana toisen harrastuksen kautta, mutta salibandy ei lajina kehitä vaadittavaa ominaisuutta. Tällöin on säännöllisesti heräteltävä ja ylläpidettävä näitä ominaisuuksia.

Tekniikkavirhe vai mikä?

Tässä osassa esittelen kaksi erilaista Mikko Laaksolla havaittua tekniikkavirhettä joiden korjaamiseksi oli erilaiset ratkaisut.

Laukaisutekniikka

Mikko Laaksolla oli haasteena maalinedustilanteissa nopeasta takaperin juoksusta (irtauminen puolustajasta) suoran laukaisun tekeminen. Laukaisut olivat epätarkkoja ja niissä ei ollut voimaa takana. Oikean puoleisessa videossa näet ensimmäisen videon. Laukauksen aikana painopiste jää korkealle, joka aiheuttaa liikkeen edetessä sen, että painopiste kiertyy tukipisteen yli. Tästä seuraa se, etteä laukauksesta häviää voima ja tarkkuus.

Lähdimme ratkomaan tätä ongelmaa juuri painopisteen ja tukijalan näkökulmasta. Mikko kokeili muutamia kertoja korjata laukausta ja löysi nopeasti keinon toteuttaa laukaisu selkeästi tehokkaammin ja tarkemmin. Videoiden kuvaamisen välillä on aikaa noin pari minuuttia. Mikä tekniikassa muuttui? Kun painopiste on alempana ja tukijalka oikeasti laukaisun takana on hyötyinä mm.:

• Tukijalka on painopisteen takana, jolloin laukaisuun saadaan voima koko vartalosta, jolloin laukaus on kovempi ja nopeampi.
• Vartalon osoittaa laukauksen suuntaan, joilloin laukaus on paljon tarkempi ja sen suuntaaminen helpottuu.
• Kun asento on tasapainoinen, tilanteen jatkopelaaminen on helpompaa.

Suunnanmuutostekniikka

Suunnanmuutokset ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista salibandyssä. Niiden avulla voidaan irtautua vastustajasta ja ns. ostaa itselle kentällä aikaa ja tilaa. Käännökset on hyvä hallita molempiin suuntiin sekä ilman, että pallon kanssa. Kaudella 22-23 Mikko Laaksolla oli haasteita vasemman alaraajan käyttämisessä tukijalkana pelitilanteissa.

Mitä teimme ensimmäiseksi? Ensimmäinen vaihe on kokeilla pystyykö urheilija korjaamaan teknisesti heikkoa suoritusta. Joskus tämä riittää tekniikkavirheen korjaamiseen. Silloin urheilijalla on riittävä liikkuvuus, kehonhallinta ja voimatasot sekä liikemallit halutun suorituksen tekemiseen. Tekniikkavirhe on voinut saada alkunsa esimerkiksi puujalasta, jonka aiheuttama kipu "pakottaa" muuttamaan liikemallia. Kun vaiva helpottaa, kipu lähtee, mutta väärä liikemalli jää.

Mikon kohdalla korjaaminen ei tuottanut haluttua tulosta, vaan palasimme ns. testauspöydälle.

Lonkan voima	Vasen	Oikea
Sisäkierto	22	23
Ulkokierto	14	19

Muun muassa lonkan kierron voimatasoista löysimme selkän puoli eron. Myös takareiden voimatasoissa oli petrattavaa sekä alaraajan hallinnassa yhdenjalan kyykyllä testattuna. Kun näitä lähdettiin vahvistamaan on, Mikon kapasiteetti alaraajojen liikkeissä parantunut, eikä liikkumisessa olevaa puolieroa ole enää nähtävissä. Mikon omin sanojen mukaan hän on myös pystynyt harjoituksissa tekemään hyviä suorituksia ja sitä kautta rakentamaan liikkumiseen parempaa itseluottamusta, joka auttaa peleissä tekemään parempia ratkaisuja. Tiedätkö nyt, mitä urheilufysioterapia on?

Blogiteksti on toteutettu yhdessä Nokian Krp:n kanssa.