Oletko miettinyt, miten urheilufysioterapia eroaa perinteisestä fysioterapiasta? Tai mitä fysioterapiassa voidaan tehdä silloin, kun ei ole mitään vaivoja? Tässä blogitekstissä millaisia asioita olemme tehneet viimeisen vuoden aikana salibandy pelaaja Mikko Laakson kanssa. Hän edustaa Nokian KrP:tä, joka pelaa F-liigaa.
Mikko Laakso laittoi Artulle viestiä ja kysyi yhteistyöhön. Hän oli kaivannut tukea kehonhuoltoon ja nimen omaan sellaisella kulmalla, jossa mietitään myös suorituskykyä, ei pelkästään huolleta kehoa. Kesällä 2022 yhteistyö alkoi lihastasapainokartoituksella. Testaamisessa huomioitiin Mikon aikaisemmat vammat sekä lajin vaatimukset. Mikolla oli aikaisemmin ollut vaivaa etenkin kantapäissä ja akillesjänteissä sekä alaselän alueella. Löysimmekin selkeät kehityskohteen mm. nilkan ojennusvoimassa ja keskivartalon hallinnassa, joita aloitettiin kehittämään kesän 2022 aikana.
Varpaillenousu testi kehkitys
| Vasen | Oikea | |
| Kesä 2022 | 17 | 20 |
| Kesä 2023 | 40 | 42 |
F-liigassa pelaaville tehdää suorituskyky testit jokaisen omassa joukkueessa, josta tieto välittyy mm. liitolle ja maajoukkueelle. Nämä testit keskittyvät lajin suorituskykyyn, kun urheilufysioterapiassa testataan edellytyksiä suoritua mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi pohkeen toisto voima on oltava tarpeeksi korkealla, jotta pohje ja akillesjänne kestää harjoittelun ja pelien kuormituksen. Esimerkiksi vielä viime kauden alussa Mikko Laaksolla oli tuntemuksia esimerkiksi syksyn Latvian turnauksen jälkeen, kun kuormaa oli tullut paljon. Tämän vuoden turnauksen jälkeen harjoittelua pystyi jatkamaan normaalisti.
Harjoittettavuus tarkoittaa, että keho kestää lajin vaatimaa harjoittelua. Harjoitettavuudessa harjoittelun perusominaisuudet niin voiman, liikkuvuuden, kehonhallinan ja kestävyyden osalta ovat riittävällä tasolla.
Tutkitusta tiedosta voidaan löytää tiettyjä viitearvoja, millaisella tasolla eri lajien urheilijoiden voimatasot olisi hyvä olla. Tuloksia tarkastellessa on hyvä ottaa huomioon lisäksi urheilijan mm. laji, harjoittelutausta, kehonpaino, pelityyli ja ikä. Laji itsessään asettaa omat vaatimukset. Esimerkiksi salibandy maalivahdin lonkkien liikkuvuus sekä voiman tuotto lonkan ääriasennoissa on tärkeää, jotta pelissä pystyy peittämään mahdollisiman laajasti sekä liikkuumaan nopeasti ja ketterästi eri suuntiin. Urheilijan ikä ja harjoittelu taustan vaikutus voi olla sellainen, että nuorella urheilijalla ei ole kyseistä ominaisuutta vielä ollut ja se tarvitsee kehittää. Vanhemmalla urheilijalla vaadittava ominaisuus on voinut rakentua nuorempana toisen harrastuksen kautta, mutta salibandy ei lajina kehitä vaadittavaa ominaisuutta. Tällöin on säännöllisesti heräteltävä ja ylläpidettävä näitä ominaisuuksia.
Tässä osassa esittelen kaksi erilaista Mikko Laaksolla havaittua tekniikkavirhettä joiden korjaamiseksi oli erilaiset ratkaisut.
Mikko Laaksolla oli haasteena maalinedustilanteissa nopeasta takaperin juoksusta (irtauminen puolustajasta) suoran laukaisun tekeminen. Laukaisut olivat epätarkkoja ja niissä ei ollut voimaa takana. Oikean puoleisessa videossa näet ensimmäisen videon. Laukauksen aikana painopiste jää korkealle, joka aiheuttaa liikkeen edetessä sen, että painopiste kiertyy tukipisteen yli. Tästä seuraa se, etteä laukauksesta häviää voima ja tarkkuus.
Lähdimme ratkomaan tätä ongelmaa juuri painopisteen ja tukijalan näkökulmasta. Mikko kokeili muutamia kertoja korjata laukausta ja löysi nopeasti keinon toteuttaa laukaisu selkeästi tehokkaammin ja tarkemmin. Videoiden kuvaamisen välillä on aikaa noin pari minuuttia. Mikä tekniikassa muuttui? Kun painopiste on alempana ja tukijalka oikeasti laukaisun takana on hyötyinä mm.:
Suunnanmuutokset ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista salibandyssä. Niiden avulla voidaan irtautua vastustajasta ja ns. ostaa itselle kentällä aikaa ja tilaa. Käännökset on hyvä hallita molempiin suuntiin sekä ilman, että pallon kanssa. Kaudella 22-23 Mikko Laaksolla oli haasteita vasemman alaraajan käyttämisessä tukijalkana pelitilanteissa.
Mitä teimme ensimmäiseksi? Ensimmäinen vaihe on kokeilla pystyykö urheilija korjaamaan teknisesti heikkoa suoritusta. Joskus tämä riittää tekniikkavirheen korjaamiseen. Silloin urheilijalla on riittävä liikkuvuus, kehonhallinta ja voimatasot sekä liikemallit halutun suorituksen tekemiseen. Tekniikkavirhe on voinut saada alkunsa esimerkiksi puujalasta, jonka aiheuttama kipu "pakottaa" muuttamaan liikemallia. Kun vaiva helpottaa, kipu lähtee, mutta väärä liikemalli jää.
Mikon kohdalla korjaaminen ei tuottanut haluttua tulosta, vaan palasimme ns. testauspöydälle.
| Lonkan voima | Vasen | Oikea |
| Sisäkierto | 22 | 23 |
| Ulkokierto | 14 | 19 |
Muun muassa lonkan kierron voimatasoista löysimme selkän puoli eron. Myös takareiden voimatasoissa oli petrattavaa sekä alaraajan hallinnassa yhdenjalan kyykyllä testattuna. Kun näitä lähdettiin vahvistamaan on, Mikon kapasiteetti alaraajojen liikkeissä parantunut, eikä liikkumisessa olevaa puolieroa ole enää nähtävissä. Mikon omin sanojen mukaan hän on myös pystynyt harjoituksissa tekemään hyviä suorituksia ja sitä kautta rakentamaan liikkumiseen parempaa itseluottamusta, joka auttaa peleissä tekemään parempia ratkaisuja. Tiedätkö nyt, mitä urheilufysioterapia on?
Olen fysioterapeutti Arttu Peltola ja koulututtautunut urheilu- ja kipu fysioterapiaan. Toimin Nokian KrP:n fysioterapeuttina. Vastaanottoni löytyy Tampereelta Tampellan toimispisteeltä.
Jos sinulla heräsi kysymyksiä, miten voisin auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi helpommin ja nopeammin, ota rohkeasti yhteyttä!
Blogiteksti on toteutettu yhdessä Nokian Krp:n kanssa.
© 2024
