Uskomuksia on monia. Kadulla, kaupassa, kuntosalilla sekä vastaanotolla kuuleekin vaikka minkälaisia uskomuksia. Olenkin jo aiemmin kollegani Jesse Asikaisen kanssa upottanut Instagramin puolella jo monia näistä uskomuksista.
Alaselkäkipu on todella yleinen vaiva ja sitä kokee meistä lähes jokainen jossakin vaiheessa elämänsä aikana. Tämän vuoksi kokemuksia alaselkäkivun hoitamisesta sekä ennaltaehkäisystä on syntynyt. Eniten huolestuttavat erilaiset uskomukset, jotka aiheuttavat ihmisissä pelkoa ja passivoivat arkea sekä monesti lisäävät kipua.
Olenkin blogitekstiin koonnut tutkimusnäyttöön perustuvaa pohdintaa alaselkäkipuun liittyen, sillä näistä asioista omalla vastaanotolla olen keskustellut.
Selkäkivuista kärsii elämänsä aikana lähes jokainen meistä. Selkäkipua, tai ylipäänsä kenenkään mitään kipuja tai vaivoja, ei pidä vähätellä. Kipu selässä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi "rikki".
Nykytutkimustiedon valossa voimakaskaan kipu ei välttämättä tarkoita vakavaa vauriota. Kiputuntemusten taustalla voivat vaikuttaa monet muutkin tekijät, kuten kokonaiskuormitus, elintavat, stressi, uupumus, mieliala, uni ja sen laatu, kivun pelko sekä kielteiset uskomukset kivun syistä.
Mistä selkäkipu sitten johtuu? Mitä tarkoittavat termit "spesifi" ja "epäspesifi" selkäkipu? Monissa tapauksissa emme voi täsmällisesti osoittaa kivun syytä, eikä se aina ole tarpeellistakaan, kunhan on poissuljettu vakavampien aiheuttajien mahdollisuus.
Nykyaikainen kivun määritelmä: "Epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy todelliseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai muistuttaa sellaista."
Yleisesti juuri nämä spesifit syyt (murtuma, pullistuma, yms.) ovat selkeämmin tunnistettavia, ja myös pyritään aina poissulkemaan uudelta asiakkaalta. Suurin osa (noin 90%) selkäkivuista on epäspesifejä, eli niille ei ole löydettävissä selittävää syytä tai vauriota.
Tällaisissa tilanteissa olisi hyvä perehtyä myös kivun taustalla vaikuttaviin tekijöihin ja psyykkisessä hyvinvoinnissa esiintyviin haasteisiin. Vaikka "kipu" ei olekaan vain korvien välissä, on mielellä siihen huomattava vaikutus!
"Selkäkipuni paranee levolla". Tämä käsitys on juurtunut melko syvälle kulttuuriin, vaikkei näin olekaan enää pitkään aikaan ketään ohjeistettu hoitamaan selkäkipua. Lausahdukset kuten: "nyt pitää levätä, etteivät kivut vain pahene" ovat nykyisinkin hyvin kuultuja kommentteja.
Vuodelepo ei selkäkivuissa edistä toipumista, vaan voi pikemminkin sitä hidastaa. Vaikka voimakas selkäkipu saattaakin vetää ihmisen sängynpohjalle lepäämään, se ei ole tämän päivän hoitokeino. Sen sijaan on pyrittävä jatkamaan normaalia arkea kivun sallimissa rajoissa. Jo 1990-luvun lopussa osoitettiin systemaattisissa katsauksessa, että aktiivisena pysyminen on parantanut kliinisiä tuloksia verrattuna entisaikaiseen vuodelepo-malliin (Waddell ym. 1997).
Selkäkipu on usein siitäkin syystä ristiriitaista, että se saa ihmisen välttelemään selän käyttöä ja suojelemaan sitä kivun lisääntymisen pelossa. Pelko johtaakin usein keskivartalon lihasten tahattomaan jännittämiseen. Tämä yliaktiivisuus voi jo itsessään olla kivun osatekijä. Vaikka usein kuuleekin, että selkäkipu olisi johtunut huonosta keskivartalon "coren" tuesta niin tälläkään asialla ei ole suoranaista yhteyttä tutkimusnäytössä. Toki keskivartalon lihasten on syytä olla vahvat, mutta näitä olisi hyvä osata rentouttaa tarvittaessa.
Kävely on todella hyvää harjoittelua aivan alusta alkaen selkäkipuiselle. Myös liikeharjoittelu ja liikeratojen läpikäyminen helpottavat kipuja. Nämä edistävät verenkiertoa. Selän kuuluu ojentua, pyöristyä, kiertyä ja kallistua. Nämä ovat kaikki luonnollisia liikkeitä, joiden tulisi onnistua meiltä jokaiselta, painojen kanssa tai ilman. Selkäsi ei mene "rikki" niitä tekemällä, vaan ennemminkin niitä välttelemällä.
Yksi merkittävimmistä selkäkivun uusiutumista ennustavista syistä on pelko. Ensinnäkin pelko siitä, että selkä menee rikki sitä käyttämällä tai "väärin" nostamalla. Usein myös pelko siitä, että kun selkäkipua kerran tulee, on se myös jatkossa osa päivittäistä elämää, eikä sille mahda mitään.
Jos olet jäänyt lukemaan selkäkivun hoidon muinaishistoriaa, ja uskot edelleen pelkän levon poistavan selkäkipusi, niin nyt viimeistään olisi korkea aika nousta ylös ja lähteä liikkeelle!
"Huono ryhti" yhdistetään edelleen yleisesti selkäkipuun, etenkin tavallisten tallaajien keskuudessa. Asiakkaiden suusta kuultu lausahdus: "Selkäni tulee kipeäksi, koska istun päivät pitkät huonossa asennossa.", on meillekin valitettavan tuttu. Kuitenkaan emme me tai nykyinen tutkimusnäyttö ole asiasta samaa mieltä.
Millainen on "hyvä ryhti"? Onko olemassa "optimaalista" asentoa? Saadaanko välttämällä "vääriä" asentoja ehkäistyä kivun syntymistä? Tästä ei ole ainakaan vahvaa tutkimusnäyttöä. Tutkimuksissa ei ole löydetty selkeää yhteyttä ryhdin ja kipujen välille. Selkäkipuja esiintyy niin hyvässä kuin huonossakin ryhdissä työskentelevillä, eikä huonossa ryhdissä työskentelevillä esiintynyt selkäkipuja yhtään enempää.
Jatkuvan "hyvään" ryhtiin pyrkimisen ja tarkastelun sijasta meidän tulisi keskittyä tasaisin välein tapahtuvaan asennon vaihteluun. Sellaista ihmistä ei ole olemassakaan, joka pystyisi esimerkiksi koko työpäivän ajan pysyttelemään yhdessä ja samassa asennossa, eikä se ole suositeltavaakaan. Suurempi haitta saattaa muodostua siitä, että ihmistä kehotetaan välttämään tiettyjä asentoja tai liikkeitä, vaikka kyseisen toteamuksen taustalla saattaisikin olla halu auttaa.
Usein kuuleekin että selän pyöristäminen olisi haitallista, ja jos joku nostaisi pyöreällä selällä niin se vasta kamalaa olisikin. Tämä käsitys onkin varsin vahva kulttuurissamme ja monesti selän pyöristyminen pelottaa. Kuitenkaan selän pyöristämisestä ei ole haittaa, vaan itseasiassa suurempi haitta syntyy siitä, jos ihmistä ohjeistetaan välttämään selän pyöristämistä. Sekin voi lisätä liikkumisen ja kivun pelkoa sekä vahvistaa käsitystä, että selkä menisi rikki.
Selkämme on tehty kiertymään, kallistumaan, pyöristymään ja notkistumaan, ja siksi sitä tulisikin välttelyn sijasta kuormittaa monipuolisesti, säännöllisesti ja nousujohteisesti pitkällä aikavälillä asteittain kuormitusta lisäämällä. Näin ollen selkämme kestää normaalissa arjessa paremmin tulevaisuudenkin kuormituksen.
Usein vastaanotolla olen kuullut, ettei fysioterapiasta tai jonkun muun nimeltä mainitsemattoman ammattiryhmän edustajan hoidosta ole ollut apua alaselkäkipuun. Lausahdus: "Kaikkea on kokeiltu" on erityisen tuttu. Yleensä kuitenkaan juuri nykytiedon mukaisia hoitoja ei vastaanotolla käyvät ihmiset ole kokeilleet, vaan kokemusta on vaihtoehtoisista hoidoista. Erilaisia kipuja, ja erityisesti kroonisia kipuja, on hoidettu jo iät ja ajat erilaisin hoitometodein. Näitä ovat muun muassa perinteiset ultraäänihoito ja akupunktio sekä tuoreempi hoitomuoto laser. Monesti uskotaankin, että nämä passiiviset hoidot olisivat avain onneen. Kuitenkin monet tutkimukset ovat verranneet näitä hoitoja placeboon, ja tutkimustulokset eivät ole näitä hoitoja suosivia. Tämän takia näitä hoitoja ei kannata suosia ainakaan ensisijaisena vaihtoehtona.
Noorin ym. (2020) systemaattisesta katsauksesta huomataan, ettei ultraäänen vaikuttavuudesta ole näyttöä. Kun tätä ollaan verrattu placeboon, ei olla nähty kipua helpottavaa vaikutusta kroonisella alaselkäkipuisella. Voitaisiin siis tokaista, ettei olisi väliä vaikka hoito annettaisiin laitteella, josta on virta pois päältä.
Pitkät perinteet omaava akupunktiokaan ei pärjää nykytutkimusten valossa hyvänä hoitona. Vaikutus kipuun on liian vähäinen, eikä täten kliinisesti merkittävä. Myöskään akupunktio ei ole placeboa tehokkaampaa alaselkäkipuun. (Mu ym. 2020.) Myöskään vähemmän tunnetulla laser-hoidolla ei ole merkittävää vaikutusta krooniseen alaselkäkipuun Huangin ym. (2015) systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin perusteella.
Muistutan kuitenkin, että jos sinä tai joku muu on saanut kovasti apua näistä hoidoista, niin se on todella hyvä juttu enkä minä sitä kokemusta halua vähätellä. Kuitenkin sanon, että ei kannata heittää kirvestä kaivoon jos nämä eivät tehoakaan sinulla. Jos olet miettimässä mitä kipujen kanssa tulisi tehdä, en suosittele kokeilemaan ainakaan ensimmäisinä vaihtoehtoina kyseisiä vaihtoehtoisia hoitoja.
Alaselkäkipu on todella yleinen vaiva. Kipua ei tule koskaan vähätellä, mutta tätä ei kannata pelästyä. Uskomukset ovat usein yhteydessä voimakkaampaan kipuun, toimintakyvyn suurempiin haittoihin, työpoissaoloihin sekä lääkkeiden käyttöön. Kipu ei automaattisesti tarkoita, että jokin olisi rikki tai jos liikkuessasi tulee kipua niin tämäkään ei tarkoita että vaurioittaisit itseäsi. Selkämme on tehty liikkumaan monissa eri asennoissa ja olisikin mahtavaa jos sitä uskallettaisiin kuormittaa enemmän nousujohteisesti. Alaselkäkivun kanssa voi, ja onkin hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen, esimerkiksi suoraan fysioterapeutin. Joskus parasta apua, mitä fysioterapeutti voi tarjota, on selkäkivun taustalla olevien moninaisten tekijöiden selvittäminen ja asiakkaan tietämyksen lisääminen.
Kivun ja huolen kanssa ei pidä jäädä yksin!
Ota Instagram seurantaan ➡️ @fysiotapaninen
Kirjallisuutta:
Huang, Z., Ma, J., Chen, J., Shen, B., Pei, F., & Kraus, V. B. (2015). The effectiveness of low-level laser therapy for nonspecific chronic low back pain: a systematic review and meta-analysis. Arthritis research & therapy, 17(1), 1-8.
Laird RA, Gilbert J, Kent P, Keating JL. Comparing lumbo-pelvic kinematics in people with and without back pain: a systematic review and meta-analysis. BMC Musculoskelet Disord. 2014 Jul 10;15:229.
Mu, J., Furlan, A. D., Lam, W. Y., Hsu, M. Y., Ning, Z., & Lao, L. (2020). Acupuncture for chronic nonspecific low back pain. Cochrane Database of Systematic Reviews, (12).
Noori, S. A., Rasheed, A., Aiyer, R., Jung, B., Bansal, N., Chang, K. V., Ottestad, E. & Gulati, A. (2020). Therapeutic ultrasound for pain management in chronic low back pain and chronic neck pain: a systematic review. Pain Medicine, 21(7), 1482-1493.
O'Sullivan, P. B., Caneiro, J., O'Sullivan, K., Lin, I., Bunzli, S., Wernli, K., & O'Keeffe, M. (2020). Back to basics: 10 facts every person should know about back pain. British Journal of Sports Medicine, 54(12), 698–699.
Saraceni, N., Kent, P., Ng, L., Campbell, A., Straker, L., & O'Sullivan, P. (2020). To Flex or Not to Flex? Is There a Relationship Between Lumbar Spine Flexion During Lifting and Low Back Pain? A Systematic Review With Meta-analysis. The Journal of Orthopaedic and Sports Physical Therapy, 50(3), 121–130.
Setchell, J., Costa, N., Ferreira, M., Makovey, J., Nielsen, M., & Hodges, P. W.( 2017). Individuals' explanations for their persistent or recurrent low back pain: a cross-sectional survey. BMC musculoskeletal disorders, 18(1), 1-9
Slater, D., Korakakis, V., O'Sullivan, P., Nolan, D., & O'Sullivan, K. (2019). "Sit up straight": time to Re-evaluate. journal of orthopaedic & sports physical therapy, 49(8), 562-564.
Waddell, G., Feder, G., & Lewis, M. (1997). Systematic reviews of bed rest and advice to stay active for acute low back pain. British Journal of General Practice, 47(423), 647–652.
© 2024
