04/21/2023

Kivun kanssa ja ilman - Fysioterapia-podcast

Kivun kanssa vai ilman -podcastissa ymmärrämme kivun laajasti ja käsittelemme kipua eri näkökulmista. 

Podcastin tarkoituksena puhua kivusta ja siihen liittyvistä erilaisia teemoista laajasti eri näkökulmista ja eri asiantuntijavieraiden avustuksella. Haluamme edelleen pitää kynnyksen kuunteluun matalana ja puhua vaikeistakin aihealueista siten, että myös tavallinen sukankuluttaja pysyy vauhdissa ja aiheessa mukana. 

Tämä jakso aloittaa podcastin 2. kauden, missä tulemme keskittymään aikaisempaa enemmän fysioterapeutin näkökulman lisäksi myös valmennukselliseen lähestymistapaan. Asiantuntijoina Proxima Finlandin fysioterapeutti Jesse Asikainen ja stressinhallintavalmentaja Jutta Helenius.

Kausi 2, Jakso 1: Mitä meistä jokaisen tulisi ymmärtää kivusta?

Mitä kipu on?

Kipuun liittyy paljon erilaisia uskomuksia ja ennakkoluuloja. Jokainen meistä on kokenut tai tulee kokemaan kipua jossain vaiheessa elämänsä varrella. Siksi kaikilla meistä on jokin käsitys ja kosketuspinta kipuun. Haluamme havahduttaa kuulijoitamme pohtimaan, mitä kaikkea kipuun ja sen kanssa elämiseen itseasiassa liittyy. Onko kivusta oleellista, tai edes mahdollista, päästä kokonaan eroon? Vai olisiko tärkeämpää oppia ymmärtämään kipua ja siihen liittyviä tekijöitä paremmin?

Nykyaikainen kivun määritelmä korostaa nimenomaan kivun monimuotoisuutta ja sitä, ettei kipu automaattisesti ole merkki kudosvauriosta tai että kehossa olisi jotain vialla. Kipukokemukseen vaikuttavat monet eri tekijät (mm. tunteet, uskomukset, pelot, kokemukset), niin yhdessä kuin erikseen, eikä kivulle aina välttämättä löydy yhtä sormella osoitettavaa syytä. Monissa tapauksissa varsinaisen "kivun" sijasta yksilön toimintaa rajoittaa enemmän (usein virheelliset) pelot, uskomukset sekä yksilön omat tulkinnat kivun syystä.

Tällaisissa tilanteissa paras apu saattaakin olla kipuun erikoistunut fysioterapeutti tai muu terveysalan ammattilainen (lääkäri, sairaanhoitaja, tms.), joka tukee ja auttaa tulkitsemaan sekä ymmärtämään kipua paremmin. Tietämyksen ja ymmärryksen lisääntyminen kipuun vaikuttavista tekijöistä ja sen kivun monimuotoisuudesta auttaa tulemaan sen kanssa paremmin toimeen. Ensisijaisen tärkeää oman hyvinvoinnin ja arjen toimintakyvyn kannalta olisi osata erotella ns. haitallinen ja hyödyllinen "kipu" toisistaan.

Kivun nykyaikainen määritelmä_biopsykososiaalinen_kipu on kokemus

“Epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen KOKEMUS, joka liittyy todelliseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai muistuttaa sellaista.”

Kivun nykyaikainen määritelmä korostaa kivun monimuotoisuutta ja sitä, ettei kipu välttämättä merkitse kudosvauriota.

Miten kipuaistimus syntyy?

Olet varmasti joskus kuullut lauseen: "Kipu on vain korvien välissä.". Emme väitä edellä mainitun lauseen pitävän täysin paikkaansa, mutta siinä on myös osa totuutta. Kipuun ja sen hoitoon liittyvän tutkimustiedon lisääntyessä on huomattu psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikuttavan oleellisesti yksilön kipukokemukseen. Kipu ei siis ole VAIN korvien välissä, mutta korvien väli VAIKUTTAA kipuun hyvinkin paljon.

Kipuaistimus alkaa aivoista - jo ennen kuin ihminen ehtii ajatella kipua, aivot ja hermosto ovat tehneet tulkinnan kipuaistimuksesta. Akuutilla kivulla (tulehdus, venähdys, murtuma, haava, palovamma, hapenpuute, mekaaninen ärsytys) on sen alkuvaiheessa elämää ja elossa säilymistä suojeleva tarkoitus. Sen tehtävänä on varoittaa uhkaavasta tai jo tapahtuneesta kudosvauriosta. Tällaisissa uhkaavissa tilanteissa aivot toimivat refleksinomaisesti (esim. käsi kuumalla levyllä) ja kivulle löytyy usein selkeä syy hermoston ulkopuolelta. Akuutti kipu on asianmukaisesti hoidettuna ohimenevä ja hetkellinen olotila, josta ei tule huolestua liikaa. Ongelmia seuraa, kun muut lievemmät kiputuntemukset mielletään edellä mainituksi ns. kudosvauriokivuksi ja vältellään liikkumista tai kehon käyttämistä kivun pelossa.

Hermoston herkistyminen kivulle

Kipu saattaa kuitenkin pitkittyessään aiheuttaa hermoston herkistymisen, jolloin kipua "tunnetaan", vaikka alkuperäinen aiheuttaja olisikin jo poistunut tai parantunut. Kivun kroonistumiseen voikin johtaa tilanne, jossa akuutin kudosvaurion yhteydessä vapautuvat inflammatoriset eli tulehdusta aiheuttavat välittäjäaineet sekä muut fysikaaliset tekijät aktivoivat kipua aistivia ja erilaisiin ärsykkeisiin reagoivia nosiseptoreita jatkuvasti. Toistuva ärsykkeiden lisääntyminen aiheuttaa selkäytimen takasarven synapsien herkistymisen, jolloin yhä pienempi ärsyke saa aikaan kipuimpulssin etenemisen nousevassa kipuradastossa. Eli lyhyesti sanottuna hermoston herkistyminen seuraksena normaali "kipuviesti" voimistuu ja laajenee aiheuttaen kivun lisääntysen tilanteissa, joissa ei normaalisti koettaisi kipua.

Tämänkaltaiselle hermoston herkistymiselle ja kroonistuneelle kivulle voivat altistaa mm. univaikeudet, kivun pelko, aikaisemmat kipukokemukset, huonot hoitokokemukset, geneettiset eli perinnölliset tekijät (esim. sairaudet) tai vaikka pitkään jatkunut henkinen kuormitus, kuten stressi ja uupumus.

"Huonosti hoidettu kipu jättää muistijäljen, joka vaikuttaa seuraavan kivuliaan tapahtuman kokemukseen."

Kipuviestin saapuessa aivoihin niiden tulkinta kivusta ja sen vaarallisuudesta tai vaarattomuudesta vaikuttavat olellisesti siihen, miten voimakkaasti yksilö kipua kokee tai siihen reagoi. Kudoksen vaurioitumisen aiheuttama ns. vaurioviesti muuttuu kivuksi vasta, kun aivot ovat tehneet siitä arvion aiempien kokemusten sekä nykyisten odotusten perusteella ja pohtineet sen merkitystä. Aivoissa kivun sensoriseen (aistilliseen) olemukseen yhdistyvät myös emootiot eli tunteet. Aivojen suorittaman tilannearvion jälkeen aktivoituvat takaisin selkäytimeen laskeutuvat radat, jotka joko lievittävät tai voimistavat nosiseptiivistä viestiä.

Kiinnostuitko? - Kuuntele allaolevasta linkistä jakso kokonaisuudessaan!

Kivun kanssa ja ilman -podcastin asiantuntijoina:

Fysioterapia-hieronta-urheiluhieronta-äitiysfysitoerapia-fysio-omt fysioterapia-
Kipufysioterapeutti
Jesse Asikainen
stressinhallintavalmentaja
Stressinhallinta-
valmentaja
Jutta Helenius

Kirjoittanut Jesse Asikainen

Fysioterapiaa 24 tunnin sisällä!

VARAA AIKA
© 2024
Proxima Finland / Optimal Human Movement Oy
y-tunnus: 2748793-9
crosslist
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram