Jos juoksuharjoittelun aloittaminen olisi helppoa, kaikki juoksisivat ja tykkäisivät siitä. Juoksuharjoittelu houkuttaa, koska juoksulenkille lähteminen on helppoa ja sitä pystyy tekemään lähes missä ja milloin vain. Listasimme vinkit juoksuharjoittelun aloittamiseen.

Ensimmäiset juoksulenkit

juoksuharjoittelun aloittaminen
webinaari
fysioterapia tampere
hieronta tampere

Monella juoksuharjoittelun aloittaminen saattaa törmätä siihen, että ajatus juoksemisesta on sellainen, että juokseminen ei tule onnistumaan. Vaikka vielä et pystyisi tai jaksaisi juosta, ei se tarkoita, ettet pystyisi tekemään sitä vielä. Monet tekevätkin sen virheen, että aloittavat juoksuharjoittelu pelkästään juoksemalla. Silloin harjoittelu on jää liian yksipuoliseksi ja seurauksena monesti on rasitusvammoja tai kyllästyminen, koska kehittymistä ei tapahdu. Ensimmäisille juoksulenkeille ei ole siis kiirettä vaan peruskuntoa voi harjoittaa monella muullakin tavalla, kuin juoksemalla.

Mitä kannattaa tehdä juoksemisen lisäksi?

Peruskestävyyttä voi siis harjoittaa esimerkiksi pyöräilemällä, kävelemällä tai sauvakävelemällä. Jos kehosi ei ole vielä tottunut juoksusta tulevaan iskutukseen pyöräily, soutu tai uinti ovat hyviä harjoituksia peruskestävyyden kehittämiseen. Erilaiset pallopelit, kuten jalkapallo, padel tai salibandy ovat hyviä vauhtikestävyysharjoituksia. Jos sinulla on mahdollista päästä, jonkinlaiseen höntsä porukkaan mukaan täydentää se juoksuharjoittelua erinomaisesti.

Kestävyysharjoittelun tärkein kaveri on voimaharjoittelu. Monesti ajatellaan, että voimaharjoittelu vaatii aina kuntosalille menemistä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Yhdistelmäharjoitukset, joissa tehdään samalla kertaa kestävyys- ja voimaharjoitus kehittävät tutkitusti hyvin. Lisäksi ne säästävät aikaa, mikä sopii kiireisessä arjessa olevalle.

Inspiraatiota juoksukoulusta

Jos sinua mietityttää, mitä kaikkea juoksulenkeillä voi tehdä kehittääkseen voimaa, liikkuvuutta, koordinaatiota tai vaikka juoksutekniikkaa, saa juoksukoulusta hyviä ideoita ja ohjeita juoksuharjoitteluun. Juoksukoulu toimii monesti hyvänä kannustajana juoksuharjoittelun alussa, koska kalenterissa on tietty päivä, jolloin lähteä lenkille ja juoksukoululaisten kannustus vie harjoittelua eteenpäin. Proxima Finlandin juoksukoulua vetäää fysioterapeutti, jolta pääsee kysymään myös henkilökohtaisia vinkkejä juoksuharjoittelun aloittamisesta.

Juoksuharjoittelun aloittaminen - Rasitusvammojen välttäminen

juoksuharjoittelun aloittaminen
Lihaksiin kohdistuva kuormitus juostessa.

Juoksuharjoittelun alku tyssää monesti jonkinlaiseen rasitusvaammaan. Juoksijoilla rasitusvammat ovat suhteellisen yleisiä. Jopa 70% juoksua harrastavista kärsii juoksuun liittyvistä rasitusvammoista vuoden aikana. Rasitusvammojen synty voidaan jakaa 5 tekijään.

Juoksuharjoittelun aloittaminen ylipainoisena

Kuten aikaisemmassa kappaleessa oleva kuva kertoo, lihaksiin kohdistuva kuormitus on suuhteellista kehomme painoon. Samoin aerobinen suorituskykymme on suhteellista kehomme painoon. Juoksua aloittaessa mahdollinen kuormituksen säätelyssä tarvitsee olla tarkkana, ettei juoksuharjoittelun aloitus tyssää rasitusvammaan. Tärkeä on kehittää voimatasoja riittävästi.

Juoksua aloittaessa polvien, nilkkojen tai alaselän kipeytyminen saattaa pelottaa tai siitä on jo kokemusta, ja se tekee harjoittelusta epämielyttävää. Harjoittelun alussa juoksua voi hyvin pitää harjoittelussa ja tärkeä on opetella, mikä on sinulle sopiva määrä. Jaloille voi antaa hieman lepoa esimerkiksi uinti, pyöräily tai soutuharjoittelulla, mutta pystyt kehittämään kuitenkin kuntoasi.

Sopivat varusteet juoksuharjoitteluun

Sopivilla kengät ovat varmasti juoksijan tärkein varuste. Kannattaa valita lisäksi hyvät sukat, huosut ja paidat juoksemiseen, jotta vältyt hiertymisiltä.

Kun lähdet hankkimaan uusia juoksukenkiä, kannattaa ottaa vanhat kengät mukaan, jotta kaupan myyjät voivat auttaa sinua mahdollisimman paljon. Uusien kenkien kannattaa olla ominaisuuksiltaan suhteellisen lähellä vanhaa juoksukenkkaria. Jos kaipaat tukevampaa tai puolestaa neutraalimpaa tai lähelle paljasjalkakenkää, ei muutosta kannatta tehdä äärilaidasta toiseen vaan vähitellen. Jos jalkasi on tottunut todella tukevaan keskään ja yhtäkkiä kengässä ei olekaan aikaisempaa tukea, voi se johtaa rasitusvammoihin.

Tärkein ominaisuus uutta juoksulenkkaria valittaessa on, että se tuntuu mukavalta jalassa. Testaa siis rauhassa mahdollisimman monia kenkiä!

Tavoitteiden asettelu ja kehittymisen seuranta

Yksiä tärkeimmistä asioista, mikä sinun kannattaa tehdä huolella ennen juoksuharjoittelun aloittamista on tavoitteiden asettaminen. Hyvin tehdyt ja merkitykselliset tavoitteet toimivat hyvänä motivaattorina. Jos tavoitteenasi on juosta esimerkiksi 5km tai pudottaa painoa 10kg, niin kannattaa kysyä itseltäsi, mitä se sinulle merkitsee? Motivoiko se sinua oikeasti?

Tavoitteessa kannatta miettiä oikeasti merkityksellinen näkökulma. Esimerkiksi se 5km juokseminen tai 10kg laihduttaminen voi tarkoittaa käytännössä sitä, että jaksat arjessa tehdä paremmin asioita tai pystyt leikkimään ja viettämään enemmän aikaa lastesi kanssa heidän harrastusten parissa tai jäänyt pois kaveri porukan ulkopuolelle, koska he ovat paremmassa kunnossa ja et pysty harrastamaan heidän kanssaan.

Tavoite kannattaa olla myös mitattava ja sille kannattaa asettaa takaraja, sekä sitä kannattaa pilkkoa osiin. Esimerkki tavoite: Tavoitteenani on puolen vuoden päästä juosta yhtäjaksoisesti 5km. Silloin kuntoni on sen verran kova, että pystyn leikkimään lapseni kanssa pyöräretkelle. Pohkeiden ja takaireiden voimaa minun hyvä kehittää 10 toistoa / jalka ja lisäksi keskivartalon voimaa ja hallintaa, jotta pääsen eroon selkäkivuista.

Hyvä juoksuvalmentaja auttaa sinua tavoitteen luomisessa ja konkretisoimisessa!

Juoksuharjoittelun aloittaminen -webinaari

Järjestämme huhtikuussa webinaarin juoksuharjoittelun aloittamisesta. Webinaarissa saat käytännön vinkkejä ja työkaluja, joilla teet juoksuharrastuksestasi pysyvän ja vältät tyypillisimmät sudenkuopat. Webinaarissa siis menemme syvemmälle tämän blogitekstin aiheisiin.

Artikkelin asiantuntija fysioterapeutti ja juoksuvalmentaja Arttu Peltola.

Fysioterapia-tampere-urheilufysioterapia

Tässä jaksossa paneidumme hiihtotekniikan perusteisiin, tyypillispiin tekniikkavirheisiin ja korjaamiseen. Apua myös hiihtäjälle tyypillisiin vaivoihin.  Äänessä jälleen fysioterapeutit Arttu “tekniikkatohtori” Peltola ja Joel “temporeisi” Jokinen.

Jakso kuunneltavissa myös AppleCastissa, Deezerissä ja SoundCloudissa

Hiihdon peruselementit

Molemmissa, vapaan ja perinteisen tekniikoissa on paljon samoja osa-alueita. Kaksi tärkeintä niistä on liuku ja tasatyöntö. Perinteisessä puolestaan potku tehdään suoraan taakse ja vapaassa hiihtotekniikassa puristaen sivulle. 

LIUKU - Liuku on ensimmäinen asia, joka kannattaa harjoitella kunnolla. Liuku on perinteisen tekniikassa edelletys sille, että suksi saadaan pitämään. Pitkä liuku on myös taloudellisen hiihdon perusta. Hyvässä liu’ussa painopiste saadaan korkealle, josta se voidaan tuoda alas ja samalla painetaan pitoalue latuun. Vapaassa hiihtotekniikassa liukuminen mahdollistaa taloudellisen hiihtämisen. Kun suksu liukuu koko, pohjallaan on sen luisto ja kitka myös vähäisempi. Suksen päältä on myös helpompi lähteä tekemään seuraavaan ponnistusta, kuten perinteisen hiidossakin. Mitä parempia tasapaino ja liuku ovat sitä suorempaan liukuva suksi voidaan asettaa. Monella jalkaterä kipeytyy sen takia, ettei painoa saada koko suksen päälle ja suksi kulkee hieman lappeellaan. 

Hiihdon liukumisen harjoittelu

TASATYÖNTÖ - Tasatyöntö on hyvä etenemistapa tasaisilla ja loivissa alamäissä. Tasatyöntö vaatii kesto voima ominaisuuksia. Perinteisessä ohjeistuksessa tasatyönnössä sommat tuodaan noin siteiden tai monon kärjen kohdalle. Kyynärnivelet ovat pienessä kulmassa. Työntö lähtee keskivartalosta ja kädet pidetään tiukkoina. Kun käsivarret ohittavat työnnössä jalat, tehdään käsillä lopputyöntö. Tämä tekniikka sopii edelleen hyvin rauhallisempaan hiihtoon. Nykytekniikka on muuttunut niin, että työnnön alussa painopiste pyritään nostamaan korkealle eteen. Esimerkiksi spirttihiidossa noustaan varpaille tai jopa “hypätään” sauvojen päälle. Kun paino piste on korkealla se voidaan pudottaa nopeasti alas. Osalla kyynärvarret ovat aivan koukussa toisilla noin 90 asteen kulmassa. Yläraajojen ja ylävartalon pitää olla tarpeeksi vahva kestääkseen työnnön impulssi, ettei työnnön voima mene ns. harakoille. Riippuen tasatyönnön intensiteetistä käsivarret ojentavat työnnön lopuksi. Mitä nopeampaan pyritään menemään sitä vähemmän käsien ojentamiselle on aikaa. Vapaassa hiihtotekniikassa tasatyöntö on käytännössä samanlainen. Ainoa ero tulee sauvojen pituuden kautta.

Miten kehittää tasatyöntöä ladun ulkopuolella?

Voisin kaksi asiaa antaa tähän. Ensimmäinen on voimaharjoittelu ja toinen on lajivoima ladulla. 

Voimaharjoittelu - Monesti ajatellaan että tasatyöntö on ojentaja laji, mutta suurimmassa roolissa on vatsa ja leveä selkälihas. Ojentajan rooli lähinnä työnnön loppuvaiheessa. Voimaharjoittelulla saadaan rakennettua tarpeeksi voimakapasitettia tasatyöntöä varten. Lisäksi alaselän voimakapasiteetti on tärkeä. Alaselkä vaivat ovat hyvin yleisiä aktiivi hiihtäjillä. 

Hiihdon ponnistus ja potku

PONNISTUS - VAPAA - Vapaan hiihdon ponnistus on ns. puristava. Hiihtäjän pitää pystyä ojentamaan koko jalka pohkun aikana, myös nilkka. Hyvän ponnistuksen perusta on hyvä liuku. Hyvän liu’un avulla painopiste saadaan mahdollisimman kokealle. Ennen ponnostusta toteutetaan pieni kevennys, joka varastoi alaraajan lihaksiin samalla elastista energiaa. Hyvässä tasapainossa oleva liuku helpottaa ponnistuksen suuntaamista. Potkua kannattaa harjoitella tekeemään eri ylävartalon asennoissa. Esimerkiksi ylämäkitekniikka kuokassa ylävartalon asento on pystymmässä kuin esimerkiksi sauvoittain luistelussa.

PONNISTUS - PERINTEINEN - Perinteisen hiihtotekniikan ponnistuksen tärkein edellytys on pitävä suksi. Kuten vapaassa tekniikassa, myös perinteisessä ponnistukseen valmistaudutaan liu’un kautta. Liu’ussa on tärkeä tuoda jalka mahdollisimman eteen ja ennen ponnistusta voidaan tehdä nopea alaraajan ojennus. Tämän jälkeen esikevennyksen avulla suksen pito sadaan tarraamaan ladun pohjaan. Varmalta pidolta on hyvä lähteä suuntaamaan ponnistusta suoraan taaksepäin. 

Potkun kehittäminen hiihtäessä?

Sauvoitta hiihto on hyvä tapa kehittää potkua, koska se pakottaa hakemaan pidon oikeasti. Harjoittelu on hyvä aloittaa loivalla ja tasaisella. Taidon karttuessa siirtyä jyrkempiin ylämäkiin. Sauvoitta voi harjoitella sekä vuorohiihtoa, että yksipotkuista.

Samoin vapaalla sauvoitta luistelu pakottaa hakemaan liu’un suksen päälle, jotta tehokas potku onnistuu. Kun osaat liukua kunnolla, niin tehokas potku on helpompi.

Perinteinen tekniikka

PERINTEINEN TEKNIIKKA - Perinteinen hiihtotekniikka koostuu haaranousu(ankka), vuorohiidosta, yksipotkuisesta tasatyönnöstä, tasatyönnöstä ja laskuasennosta. Vuorohiihto on tapa, jolla edetään loivia ylämäkiä. Perinteisessä tekniikka näyttelee ylämäessä suurta roolia. Voitelun lisäksi tekniikalla on iso merkitys siihen kuinka jyrkkää mäkeä vuorohiihdolla voi nousta. Haaranousua käyttävät kokeneetkin hiihtäjät kevyillä lenkeillä tai kun latu on niin jyrkkä, että vuorohiihto on mahdotonta. Yksipotkuista tasatyöntöä käytetään tasasilla ja loivissa ylämäissä, kun tasatyöntöön tarvitaan hieman lisää tehokkuutta. Monesti se on nopeampi tapa edetä kuin vuorohiihto. Yksipotkuinen on kuin tasatyöntö, jossa on lisäksi potku vaiheessa, jossa yläraajat tuodaan takaisin eteen. Tasatyöntö on nopein tapa edetä perinteisellä hiihtotavalla. Laskutekniikkaa ei usein näetä osana hiidon tekniikkaharjoittelua, mutta se on tärkeä osa sitä. Perinteisellä hiihdettäessä suksen pitoalue on hyvä pitää mahdollisimman ylhäällä, jotta se ei tartu esimerkiksi askeltaessa mutkassa. Pitoaluetta saa nostettua ladusta viemällä painoa taakse. Toiset käyttävät ladulla laskiessaan suksen kanttaamista pienentämällä näin suksen ja ladun välissä olevaa kitkapinta-alaa. Kelistä ja ladun kovuudesta riippuen alamäkeä laskettaessa kannattaa laskulinja valita huolellisesti.

Vapaa hiihtotekniikka

VAPAA TEKNIIKKA - Vapaa hiihtotekniikka koostuu haaranoususta, kuokasta, vasperista, mogreenista, sauvoitta hiihdosta ja laskuasennosta. Haaranousua vapaalla näkee lähinnä Tuor de Skiin loppunousussa. Koukka on tekniikkana pääasiallinen ylämäkitekniikka, jossa sauvat ja toinen suksi tuodaan samanaikaisesti maahan. Työnnön ja liu’un jälkeen paino siirretään toiselle jalalle, josta taas uudelleen työntöön ja toisen jalan askellukseen.. Koukka on hyvä opetella tekemään molemmille puolille. Se jakaa kuormitusta ja sitä voi käyttää hyödyksi eri maastonkohdissa. Esimerkiksi vasemmalle kääntyvässä mutkassa tehdään työntö vasemmalle jalalle ja oikealle kääntyvässä oikealle. Vasperissa työntö tehdään jokaiselle liu’ulle. Tämä tekniikka vaatii hyvää tasapainoa. “Vassu” sopii hyvin tasaisille ja loiviin ylämäkiin. Mogreenissa työntö tehdään jokatoiselle liu’ulle. Myös mogreenissa on hyvä opetella työntö tekemään molemmille puolille. Se helpottaa hiihdon rytmittämistä esimerkiksi siirtymistä vasperista mogreeniin. Mogreen on paras tekniikka tasaisille ja loiviin alamäkiin. Sauvoitta hiihto toimii silloin kun vauhti nousee niin kovaksi, että ei pysty enää työntämään, mutta luistelu vielä onnistuu. Sauvoitta hiihto alamäessä vaatii hyvää tasapainoa ja suksen hallintaa.

Kaikissa vapaan hiihtotavan tekniikoissa työntö on lähes tasatyönnön kaltainen. Tasatyöntö kannattaa siis harjoitella kunnolla. Yksi tärkeimmistä osa-alueista vapaan hiihtotavan tekniikassa on askeltaminen ja painon saaminen suksen saaminen kehon alle. Askelluksella voidaan esimerkiksi ylämäessä jokaisella liu’ulla tärkeitä senttejä hyödyksi. Ylämäkitekniikka kuokkaa voidaan myös rytmittää ns. loikkaamalla. Se on tehokkaampi tapa edetä, mutta kuluttaa myös energiaa. Vapaalla alamäki lasku on hieman helpompaa jäykemmän monon ja liukkaamman suksen ansioista. Vauhti tuo myös mukanaan enemmän haastetta. Vapaalla on hyvä harjoittella askeltaminen mutkissa. 

Joelin kysymykset:

Hiihto tuntuu raskaalta, vaikea saada rentoutta hiihtämiseen vaikka kunto hyvä. Missä vika?

Vaikka hiihto ajatellaan kestävyyslajiksi se vaatii erittäin paljon voimaa sekä kehon kannatteluun, että ponnistusten ja työntöjen tekemiseen. Lisäksi kestovoimaominaisuudet ovat tärkeitä. Hyvän tekniikan edelletys on hyvä voimataso, tehokkaan kevyen hiihdon edellytys on hyvä tekniikka. Eli voimatasot tarvitsee olla tarpeeksi korkealla, jotta keho jaksaa kannatella itseään suksen päällää. 

Entäs kun perusvauhtinen hiihto sujuu (esim. mulla itselläni) mutta kun yrittää lisätä vauhtia niin syke kyllä nousee mutta vauhti ei. Onko olemassa tyypillisiä tekniikkavirheitä jotka ovat rajoitteina kovatehoiselle hiihdolle? 

Varmasti henkilökohtaista, mutta asioita joita voi tarkastella on:

Hiihdosta aiheutuvat, tai hiihtäjän tyypillisimmät rasitusvammat? Mikä rooli tekniikkavirheillä tässä?

Rasitusvammoista varmasti yleisimpiä ovat jalkaterän alueen vammat. Nämä johtuvat kuormituksesta joka tulee kun suksea joutuu vähän kannattelemaan tai esimerkiksi vapaalla hiihtotavalla, jos ei pääse sinne suksen päälle ja suksi kulkee vähän kantillaan kokoajan voi se kuormittaa sitten jalkaterän sisäreunaa. VINKKINÄ: ajattele, että otat askeleen eteenpäin jokaisella liu’ulla. Se tuo helpommin suksen vartalon alle ja suksi suuntautuu myös suorempaan.

Toinen yleinen vaiva on selkävaivat, vaikka ajatellaan, että hiihto on selkäystävällinen laji. Nyky tasatyöntö on kuitenkin erittäin iskuttava ja hakkaava. Lisäksi ylävartalon tekee jatkuvaa ylös-alasliikettä tai elävartaloa kannatellaan etukumarassa.

Millä voi mitata hiihtotekniikan/hiihdon kehittymistä?

Säännölliset tekniikka-analyysit on, jolla saa tärkempaa tietoa silloin kun perusasiat on kunnossa. Mutta muutama käytännön testi, joita voi tehdä lenkkien aikana. 

Oheisharjoittelun rooli hiihtäjällä, erityisesti tekniikan kehittämisen näkökulmasta?

On erittäin tärkeä. Oheisharjoittelua voidaan ohjelmoida tekniikassa olevien puutteiden vahvistamiseksi ja korjaamiseksi. Jos kehossa ei ole kapasiteettia kannatella kehoa esimerkiksi suksen päällä tai tasatyönnössä olkapää/hartialinja antaa periksi, niin silloin kehoon on saatava voimaa. Joskus kyseessä voi olla myös liikemallihäiriö ja näitä on järkevä tutkia tarkemmin ammattilaisen kanssa.

Mitä apua saatavilla hiihtoon liittyen?

Vaikka tässä ollaan paljon puhuttu voiman merkityksestä, niin esimerkiksi nuo tekniikka virheet tai vaivat voivat johtua myös liikekontrollin heikkouksista esimerkiksi alaselkä vaivoissa ei hahmoteta alaselän asentoa.

Monesti tavoitteena urheilijalla on parantaa omaa suoritustaan ja saada siitä tehokkaampi ja nopeampi ja siinä myös minä pyrin auttamaan. 

Kilpailijoiden ja kuntoilijoiden kokonaisen valmennuksen huolehtimisesta myös yhteistyöt valmentajan ja urheilijan kanssa, jolloin oma rooli on enemmän tekniikka- ja fysiikkavalmennuksen puolella. 

Mun kanssa voi lähteä myös ladulle ja katsomaan tekniikkaa, mitä sielä voi asialle tehdä. Myös seurojen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä esim. tekniikkakuvausten osalta.

Bonusmateriaali

Tässä jaksossa käymme läpi vapaauinnin tekniikkaa ja siihen liittyviä haasteita. Luvassa paljon vinkkejä tekniikan korjaamisen. Katsomme asiaa myös hieman fysioterapeutin silmin. Asiantuntijana toimii fysioterapeutti ja uinti- sekä triathlon valmentaja Joel "temporeisi" Jokinen ja isäntänä Arttu "tekniikkatohtori" Peltola.

Vapaauintitekniikan ABC

Olemassa olevista uintityyleistä vapaa- eli krooliuinti on selvästi nopein. Aikanaan vapaauinnissa sai nimensä mukaisesti edetä vapaavalintaisella tavalla, mutta pian huomattiin että ns. krooliuinti on nopein tapa ihmiselle liikkua vedessä, joten nykyään krooliuinnista käytetään yleisesti nimeä vapaauinti.

Vapaauintitekniikan opettelu tulee ajankohtaiseksi monille siinä kohtaa, kun triathlon astuu lajivalikoimaan. Todennäköisesti jo ennakkokäsitys on se että vapaauintitekniikan opettelu tulee olemaan vaikeaa ja niin se onkin - työtä se vaatii. Mutta päätä ei tarvitse hakata altaan päätyyn laisinkaan, kun laittaa perusasiat kuntoon jo ennen altaaseen hyppäämistä. 

Seuraavaksi saat vastauksen kysymyksiin, mikä on oleellista vapaauintitekniikassa ja miten pääset itse alkuun sen opettelun kanssa.

Miksi uiminen on raskasta, ja mitä asialle voi tehdä?

Ensimmäisenä täytyy ymmärtää minkä asioiden kanssa painitaan. Tärkein on veden noste, joka pitäisi saada hyödynnettyä mahdollisimman hyvin asettumalla veteen pinnansuuntaiseen asentoon. Usein näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan ollaan asennossa jossa joudutaan taistelemaan veden muotovastusta vastaan, eikä päästä tekemään propulsiivisia liikkeitä, jotka veisivät uimaria eteenpäin. Sen sijaan osa liikkeistä, joiden on tarkoitus viedä uidessa eteenpäin, kuluu siihen että saadaan pidettyä asento edes jotenkuten pinnansuuntaisena. Tästä syystä uinti tuntuu raskaalta, kun joudutaan käyttämään iso osa energiaa kuluttavista raajaliikkeistä siihen, että pysytään pinnalla. 

Lyhyesti, tavoitteena on saavuttaa asento, jossa veden noste on hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla samalla minimoiden veden muotovastus, sekä tuottaa raajoilla propulsiivisia liikkeitä, jotka vievät eteenpäin. 

Tästä päästään tärkeimpään asiaan joka pitää laittaa kuntoon ennen yhtäkään raajaliikettä, eli uimarin asento.

Asento

Hyvä uintiasento on sama kuin ryhdikäs seisoma- asento: sivusta katsoen luotisuora linja menee korvan- olkapään- lantion- polvien ja nilkan kautta. Nyt tämä sama asento pitäisi kallistaa vaakatasoon ja siinähän se on. Ai ei onnistunut? Yleisimmät syyt tälle ovat:

Miten kannattaa lähteä harjoittelemaan asentoa?

Jos asentosi on kunnossa, uinti kulkee huomattavasti kevyemmin kun et joudu kuluttamaan energiaa asennon säilyttämiseen potkimalla. Kun asento on kohdillaan, seuraavaksi kannattaa työstää vartalon kiertoliikettä.

Vartalon kierto

Mitä vartalokierto tarkoittaa? 

Vartalon kiertoliikkeellä on monta tarkoitusta vapaauinnissa. Se mahdollistaa selän isojen lihasryhmien työskentelyn käsivedon voimantuotossa, pienentää uimarin muotovastusta sekä helpottaa käsivedon palautusta eteen ja myös hengitystä. Vartalon kierto myös “pidentää” käsivetoa ilman ylimääräistä kurotusta. Voit testata tämän seisomalla kasvot seinään päin ja nostamalla käden ylös kämmen seinään kiinni. Tästä asennosta kun kierrät vartaloa kädestä poispäin huomaat, kuinka käsi liukuu itsestään 5-10cm ylemmäs seinällä.

Vapaauintiin vartalon kierto liitetään siten, että vartalo rullaa lähes blokkina jokaisen käsivedon rytmissä. “Blokkina” kiertäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että saman puolen olkapää ja lantio rullaavat yhtäaikaa käsivedon mukana. Täysin yhtäaikaista näistä liikkeistä ei saa, mutta alkuun pääsemiseksi liikkeen hahmottaa parhaiten näin. Sopiva kiertoliikkeen määrä on noin 45 astetta, jonka voi ajatella altaassa uidessa siten että ääriasennossa kyljellään napa osoittaa kohti altaan alareunaa.

Vapaauinnissa ei siis ylläpidetä jatkuvasti samaa asentoa, vaan on pystyttävä säilyttämään asento hyvänä kiertoliikkeessä. Tämä vaatii erilaisten kellunta- ja asentoharjoitusten lisäksi kylkiasentoon totuttelua sekä sopivan kiertoliikkeen hakemista. Kun vartalon kiertoliike saadaan uintiin mukaan, tehontuotto helpottuu, käsiveto pitenee sekä hengitys ja käsivedon palautus helpottuvat huomattavasti. Seuraavaksi voikin ruveta keskittymään itse käsivetoon.

Käsiveto

Newtonin III lain mukaisesti jokaisella voimalla on vastavoima. Uidessa tämä näkyy siten, että työntäessäsi vettä taaksepäin työnnyt itse vastaavalla voimalla eteenpäin. Tämä ainakin on tavoite, mutta käytännössä tuotat usein muutakin kuin taaksepäin suuntautuvaa voimaa, joka taas ei siirry pelkästään pinnansuuntaiseksi, eteenpäin vieväksi liikeeksi.

Yksinkertaisuudessaan vapaauinnin käsivedon “filosofia” voisi siis olla, että tarkoituksena on käsivedon aikana tuottaa mahdollisimman paljon taaksepäin suuntautuvaa voimaa ja minimoida muihin suuntiin tuotettua voimaa. Voit helposti arvioida käsivetosi tehokkuutta tästä näkökulmasta tarkastelemalla uidessasi, minne kämmenesi osoittaa käsivedon vedenalaisen vaiheen aikana. Jos se osoittaa jonnekin muualle kuin taaksepäin, et todennäköisesti tuota voimaa eteenpäin etenemiseen. Yleisiä virheitä ovat mm. se, että aloittaessasi käsivetoa (ns. otevaihe) kämmen osoittaa alaspäin, jolloin tuotat siis voimaa siihen suuntaan. Newtonin III lain mukaisesti alaspäin tuotettu voima työntää sinua siis ylöspäin! Toinen vastaava virhe löytyy usein käsivedon lopusta, kun käsivetoa yritetään venyttää mahdollisimman pitkäksi ojentamalla käsi täysin suoraksi vartalo vierelle. Tässä asennossa kämmen osoittaa lopuksi ylöspäin, jolloin käsivedon voima työntää sinua alaspäin. 

Lyhyesti vapaauinnin käsivedon vaiheet:

  1. Otevaihe, jonka aikana rakennetaan mahdollisimman tehokas käsiveto. Kämmen suunnataan taaksepäin ja kyynärvartta taittamalla tuodaan kämmen kyynärpään alle.
  2. Työntövaihe, jonka aikana tuotetaan eniten taaksepäin suuntautuvaa voimaa (joka siis vie sinua vedessä eteenpäin). Otevaiheessa “rakennetulla” käsivedolla työnnetään vettä taaksepäin noin lantion tasalle asti.
  3. Palautusvaihe, jonka aikana käsi tuodaan takaa eteen ja takaisin veteen uuden vedenalaisen vaiheen käynnistämiseksi. Oleellista tässä on tuoda käsi takaisin eteen mahdollisimman vaivattomasti, jonka muun muassa aiemmin mainittu vartalon kierto mahdollistaa. Käsi tuodaan veteen liikaa kurottamatta hieman pään etupuolelta.

Älylättärit:

Potkut

Moni vapaauintia opetteleva mainitsee uinnin olevan raskasta, koska potkut ovat niin kuluttavia. Usein vika ei kuitenkaan ole itse potkuissa, vaan siinä että potkuihin kuluu valtavasti energiaa koska niillä ylläpidetään asentoa pinnansuuntaisena. Usein eniten helpotusta potkuihin tuokin asennon harjoittelu.

Potkimisella itsessään ei tuoda juurikaan eteenpäin vievää voimaa, mutta jonkin verran kuitenkin. Muita vapaauintipotkun tehtäviä ovat edellämainittu uintiasennon tukeminen sekä koko vartalon kytkeminen käsivedon voimantuottoon.

Hyvä potku lähtee lantiosta, ja potkimisen yleisin virhe tuleekin siitä että tämä ei toteudu vaan yritetään potkia koukistamalla ja ojentamalla polvea. Kannattaakin ajatella siten, että polvi pidetään suorana potkun aikana. Tosiasiassa polvi hieman koukistuu ja ojentuu potkun aikana, mutta tämä johtuu lähinnä veden vastuksesta. 

Potkun voimantuottoa ja muotoa on helppo lähteä harjoittelemaan altaan reunalla. Tehtävänä on istua altaan, penkin tms. reunalle ja nojata käsillä taakse, jotta saadaan irrotettua jalat irti alustasta vartalon jatkeeksi. Sitten lähdetään “potkimaan” pitämällä polvet ja nilkat suorina, jolloin liike lähtee lantiosta. Tämän jälkeen voi lähteä koettamaan samaa asiaa altaassa.

Mitkä on tyypillisiä virheitä? Voiko potkussa oleva virhe johtua jostain muusta kuin potkussa olevasta virheestä? 

Hengitys

Uinnissa hengittäminen koetaan monesti vaikeaksi. Miten hengitystä kannattaa lähteä harjoittelemaan?

“Muuten uinti olisi helppoa mutta hengittäminen on vaikeaa.” Tämä on monelle tuttu tilanne, sinänsä uinti kulkee mutta hengittäminen rikkoo muuten hyvin sujuvan etenemisen, hengenahdistustakin voi ilmetä. Hengityksen harjoittelu on kieltämättä melko haastavaa, muun muassa siitä syystä että vapaauinnin hengitysliike rakentuu kaikkien edellä mainittujen asioiden päälle. Ensin pitäisi siis saada asento, vartalon kierto ja mielellään myös käsiveto ja potkut kohtalaiselle tasolle, mutta kun nämä ovat kunnossa niin sitten se hengityskin on suhteellisen helppo ottaa uintiin mukaan. 

Oleellista olisi kytkeä sivulta hengittäminen vartalon kiertoon “lukitsemalla” pää mukaan kiertoliikkeeseen otettaessa happea jommalta kummalta puolelta. Toinen - ehkä kaikkein tärkein asia - on puhaltaa nenän ja suun kautta aktiivisesti ULOS kasvojen ollessa vedessä. Tämä onkin vaikeaa, sillä maaeläiminä haluaisimme pidättää henkeä silloin kun kasvomme ovat vedessä. Mutta koetappa juosta siten, että parin sekunnin välein vedät henkeä sisään ilman että puhallat välissä ulos, niin huomaat kuinka ahdistavaa on yrittää vetää henkeä sisään ilman että olet ensin tyhjentänyt keuhkot. Tämän lisäksi uloshengitys kuivalla maalla on pääasiassa passiivinen tapahtuma, kun taas kasvojen ollessa vedessä veden vastuksen voittaminen vaatii aktiivista lihastyötä. “Hengittäminen” vedessä poikkeaa siis vahvasti siitä, miten kuivalla maalla olemme tottuneet toimimaan.

Pistä nämä asiat kuntoon hengityksen helpottamiseksi:

Yhteenveto

Lyhyesti siis, tehokkaan ja taloudellisen vapaauintitekniikan tavoitteena on minimoida veden vastusta lisäävät liikkeet ja maksimoida propulsiiviset liikkeet. Erilaisia harjoitteita näiden asioiden harjoitteluun löytyy pilvin pimein, mutta yksikään niistä ei ole tehokas ilman että tiedät mitä sillä haetaan. Ja toki uintitekniikkaan liittyy vielä paljon yksityiskohtia joita ei tässä artikkelissa käsitellä, mutta kaikkea ei voi laittaa kerralla kuntoon, vaan kannattaa aloittaa tärkeimmistä asioista. 

Ymmärtämällä, mikä on oleellista ja mikä ei voit nyt lähteä koettamaan vapaauintia, tuntuuko se erilaiselta kun tiedät mihin keskittyä? Myös aiemmin vaikealta tuntuneet harjoitteet saattavat sujua paremmin nyt, kun tiedät mitä niillä mahdollisesti haetaan. Mikään ei kuitenkaan korvaa ammattitaitoista valmentajaa altaan reunalla, ja suosittelenkin hakeutumaan uintivalmennuksen piiriin, olitpa vasta- alkaja tai jo vähän kokeneempi uimari.

Podcastin asiantuntijana toimi fysioterapeutti Joel Jokinen.

Tässä jaksossa käymme läpi pohje- ja akillesvaivoja. Saat konkreettisia esimerkkejä, millaiseen kuormitukseen pohje ja akillesjänne joutuu eri kestävyyslajeissa. Millaisessa kunnossa sinun pohkeet pitäisi olla, jotta vältyt rasitusvammoilta. Lisäksi perehdymme jalkaterän ja pohkeen toimintaan sekä harjoittamista.

Isäntinä toimivat fysioterapeutit Arttu "tekniikkatohtori" Peltola ja Joel "temporeisi" Jokinen. KVN-podcast kuunneltavissa myös Spotifyssa, Apple Podcastssa ja Deezerissä!

Akillesjänne ja pohje:

Akillesjänne vammat kestävyyslajeissa:

Eri liikunta muotojen kuormittavuus akillesjänteelle:

LiikeKuorma (Kertaa kehon paino)VaihteluväliKuorma piikki (kertaa kehon paino)Vaihteluväli
Kyykky0,77+-0,353,68+-2,13
Rombergin testi0,91+-0,30,7+-0,22
Askelkyykky1,72+-0,744,1+-2,2
Varpaillenousu1,89+-0,413,02+-0,8
Tamdem kävely1,93+-0,741,4+-0,45
Yhden jalalla seisonta2,18+-0,381,66+-0,28
Kävely3,71+-1,291,63+-0,5
Tasajalkahyppy  ja alastulo3,88+-1,433,80+-1,53
Yhden jalan varpaillenousu3,98+-1,067,26+-1,6
Juoksu4,15+-2,032,04+-1,64
Yhden jalan hyppy ja alastulo6,68+-2,6610,01+-5,68

Yksittäisellä askeleella juoksussa kuormitus on 2-6 kertaa oman kehon paino. 70 kiloisella tämä tarkoittaa parhaimmillaan 420 kiloa. 10km juoksussa kestää 1 tunti, minuutissa askeleita tulee 90 /jalka. Tämä tarkoittaa 2 268 000 kiloa kuormaa akilles jänteelle 10 kilometrin lenkin aikana.

Miten pronaatio-supinaatio liittyy pohkeen toimintaan?

Miten pohkeiden voimaa voi testata?

Testaa pohkeen kestovoima

Mistä apua akillesvaivaan?

Miten akillesjännettä vahvistetaan?

  1. Aloita vähentämällä harjoittelustasi kuormituspiikkejä, jotka kipeyttävät akillesjännettä.
  2. Aloita isometrisellä lihastyöllä, jolla vaikuttaisi olevan myös kipua vähentävä vaikutus.
  3. Etene isotonisiin liikkeisiin, hitaalla tahdilla tehdyt harjoitukset ovat yleensä turvallisia eivätkä lisää kiputuntemusta. Koska voi edetä -> kun edeltävänä päivänä tehty harjoittelu ei lisää kiputuntemusta akillesjänteessä.
  4. Tarkkaile harjoitellessasi kipuvastetta ja rytmitä harjoittelu sen mukaan. Mikäli akilles kipeytyy harjoittelusta, vähennä kuormitusta seuraaviin harjoituksiin.
  5. Isotonisten liikkeiden jälkeen ota harjoitteluun mukaan toiminnallisia harjoitteita, joissa kuormitat akillejännettä osana koko kineettistä ketjua. Esim. hyppelyt ja alastuloharjoitteet.
  6. Viimeisessä vaiheessa lisää nopeuskomponentti mukaan harjoitteluun.
  7. Rautalanka malli -  ammattilaisen kanssa eteneminen tapahtuu yksilöllisesti eli turvallisesti, oikealla kuormalla, oikealla tavalla ja oikeaan aikaan.

Koska voi juosta akillesjännevaivojen jälkeen?

  1. 30min reipas kävely sujuu ilman oireita. -> Jos onnistuu, voi lähteä ottamaan juoksuaskelia, mutta ei vielä juoksulenkkejä.
  2. 1 jalan varpaillenousujen toistomaksimi on ainakin 30 per jalka.
  3. Kivun seuraaminen juoksun aikana ja jälkeen: jos kipua vielä 3-4vrk juoksuharjoituksen jälkeen, on kuorma ollut liian kova.

Loppuun:

Tässä jaksossa paneudumme penikkataudin saloihin. Mikä penikkatauti on? Mistä penikkatauti johtuu? Miten penikkataudin aiheuttaja selvitetään? Miten voit kuntouttaa omaa penikkatautiasi?

Asiantuntijoina fysioterapeutit Arttu Peltola ja Joel Jokinen

Helsingin Sanomat haastatteli fysioterapeuttiamme Arttu Peltolaa penikkataudista. Lue artikkeli tästä.

Mikä on penikkatauti?

Mistä penikkatauti johtuu?

Penikkatauti ja juoksu

penikkatauti juoksu
Penikkataudin tutkimisessa juoksutekniikan analysointi on tärkeässä osassa.

Lue myös Juoksijan penikkatauti.

Juoksussa penikkataudille altistaa:

  1. Lihasvoiman tai liikkuvuuden puute
  2. Kuormituksen nopea lisäys
  3. Uudella alustalla juokseminen ( ei ole totutettu jalkojan kovempaan alustaan.)
  4. Isot harjoitusmäärät
  5. Harjoittelun yksipuolisuus
  6. Juoksutekniikan yksipuoleisuus
  7. kehon kyky vaimentaa askelluksesta tulevia iskuja
  8. Työ
  9. Kehonpaino
  10. Riittämätön palautuminen

Päkiäaskellus ja penikkatauti

  1. Tyypillisesti kuormitus säären takaosan lihaksissa.
  2. Kuormitus on enemmän pohkeella

Kanta-askellus ja penikkatauti

  1. Säären etuosa toimii iskunvaimentajana. Toinen vaihtoehto on polvi.
  2. Säären etuosan  lihakset joutuvat toimimaan eksentrisesti eli jarruttavasti. Konsentriseen lihastyöhön verrattuna se on kuormittavampaa.

Miten penikkatautia kannattaa lähteä hoitamaan?

KIPU

TUTKIMINEN

KUNTOUTUS

Aloita penikkatautisi hoitaminen ja testaa voimatasot tästä:

Personal trainerina fysioterapeutti? Miksi se sopisi juuri minulle?

Onko jokin paikka tuntunut kipeältä tai ärtyneeltä harjoittelun jälkeen? Oletko kärsinyt rasitusvammoista, loukkaantumisista tai onko vaivasi vaatinut leikkaushoitoa? Mitä jos sinun personal trainerillasi tai valmentajallasi olisi kyky havaita kehosi liikkeestä, kun jokin osa ei toimi niin kuin sen pitäisi? Hän osaisi tarttua ajoissa vaivaan kiinni, jo ennen kuin oireet alkavat. Toipumisesi vamman tai leikkauksen jälkeen sujuisi nopeammin sekä kivuttomammin ja pystyisit palaamaan pian takaisin oman lajiharjoittelusi pariin ilman pelkoa vaivan välittömästä uusiutumisesta. Miksi hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle vasta siinä vaiheessa, kun tunnet kipua olkapäässäsi tai selässäsi?

Fysioterapeutti löytää sopivat suoritustekniikat

Uskon jokaisen personal trainerin, fysioterapeutin ja liikunta-alan ammattilaisen olevan kanssani samoilla linjoilla oikeiden suoritustekniikoiden tärkeydestä. Mistä tiedät, mikä on juuri sinulle oikea suoritustapa tai -tekniikka esimerkiksi kyykyssä? Liikesuoritukseen vaikuttavat oleellisesti yksilölliset tavoitteet ja ominaisuudet sekä mahdolliset eroavaisuudet esimerkiksi liikkeen hallinnassa sekä kyvyssä tunnistaa oman kehon asentoa ja liikettä. Miksi ohjata asiakasta tekemään syväkyykkyä jos suorituksesta on selvästi nähtävissä, ettei hänellä ole edellytyksiä suorittaa kyseistä liikettä oikein ja turvallisesti? Lähtökohta tulisi olla harjoittelussa, jossa asiakkaan yksilölliset ominaisuudet ja erityistarpeet on otettu huomioon ja harjoittelu etenee progressiivisesti helpommasta vaikeampaan hallinnan sekä kehon asentotunnon kehittyessä.

Me Proximalla haluamme auttaa asiakkaitamme tunnistamaan oman kehonsa asentoa sekä liikettä ja kiinnittämään enemmän huomiota omaan liikkumiseensa. Kun pystyt hallitsemaan selkääsi, sekä paikallaan että liikkeessä, ja tunnistat, missä asennossa se kulloinkin on, pystyt helpommin siirtämään tämän myös muihin tehtäviin ja liikesuorituksiin. Vähitellen oikeaoppinen tekniikka siirtyy osaksi kaikkea liikkumistasi ja pystyt tekemään liikkeet turvallisesti.

Fysioterapeutti personal trainerina

personal-trainer-tavoitteet

Liikunta- ja terveysala on pullollaan mainoslauseita henkilökohtaisista ohjelmista, tehokkaista liikkeistä ja harjoittelun monipuolisuudesta sekä sen optimoimisesta. Kuinka moni ammattilainen todellisuudessa selittää, mitä niillä käytännössä tarkoitetaan? Minultakin kysytään usein, mitä liikkeitä voisi tehdä helpottaakseen olkapääkipua tai mikä on tehokkain tapa aktivoida pakaralihasta? Sen minäkin haluaisin tietää. Pyrin olemaan antamatta vastauksia ennen kuin olen nähnyt asiakkaani liikkuvan ja pystynyt havainnoimaan hänen liikkumistaan kokonaisvaltaisesti. Mielestäni on ammatillista epävarmuutta antaa asiakkaalle ohjeita tutkimatta ensin vaivan aiheuttajaa ja alkuperää tai ohjata asiakkaalle “vuosisadan paras superliike, joka korjaa kaikki hänen ongelmansa”. Tähän syyllistyvät niin personal trainerit kuin fysioterapeutitkin. Mistä tiedät sopiiko tämä ns. superliike kyseisellä asiakkaalle, eikä se esimerkiksi provosoi kipua ja entisestään pahenna tilannetta? Pystyykö asiakas suorittamaan liikkeen oikealla tekniikalla myös itsenäisesti?

Kipu vaikuttaa kykyyn tunnistaa kehon eri osien asentoa ja liikettä. Mitä voimakkaampaa kipu on, sitä enemmän se häiritsee liikekontrollia. Jos jokin liike tuottaa kipua, se ei kuitenkaan tarkoita, että kyseisen liikkeen tekeminen pitäisi lopettaa kokonaan. Tuolloin tarvitsee vain löytää kyseiselle henkilölle parhaiten sopiva tapa ja suoritusmäärät liikkeen suorittamiseen. Kyllä, tässä kohtaa on seuraavan kliseisen sanonnan vuoro: “Liike on lääke, mutta sitä tarvitsee annostella sopivasti.”

 

NO PAIN - NO GAIN

“Urheilija ei tervettä päivää nää”

Olen kuullut edellä mainitun sanonnan useasti. Sen turvin pienille vammoille ja kivuille on helppo vähän naureskella. Lausahduksesta saa herkästi virheellisen kuvan siitä, että kipu olisi normaali olotila, vaikka sitä se ei todellakaan ole. Kipu on aina yksilöllinen kokemus. Sen, minkä joku tuntee kipuna, saattaa toiselle olla “arkipäivää”. Tärkeintä olisi pystyä erottamaan haitallinen kipu, joka syntyy kudosten vaurioituessa ja esimerkiksi kovemman harjoituksen jälkeen seuraavana päivänä tuntuva harmiton lihasarkuus.

“Treeni on mennyt hyvin perille”

On totta, että etenkin kilpaurheilussa harjoitellaan useasti ylirasituksen tai loukkaantumisen rajalla lajista riippumatta. Riskien ottaminen lisääntyy urheilussa etenkin silloin, kun kyseessä on raha ja toimeentulo, mutta se on hyvin yleistä myös tavallisten kuntoilijoiden ja kehittyvien nuorten urheilijoiden keskuudessa. Toisaalta riskien ottaminen kuuluu urheiluun, sillä jos niitä ei ota, ei myöskään saavuta mitään. Mahdollisia riskejä on helpompi ennakoida ja hallita, kun ne tehdään tiedostetusti ja tarkoituksella.

Olen katsonut usein tv:stä erilaisia urheilukisoja, joissa urheilijan nostaessa suoritustasoaan selvästi aikaisempiin vuosiin nähden, toimittajat palavat halusta selvittää tämän parannuksen taustalla olevan “salaisuuden”. Mikä teki siitä mahdollista? Ja varsin usein heidän saamansa vastaus on, että “Olen pystynyt harjoittelemaan terveenä ilman loukkaantumisia.” Varmasti meistä jokainen haluaisi harjoitella terveenä ja kehittyä, eikö?

“Last set - best set”  

Nykyään tuntuu vallalla olevan ajatus siitä, että harjoituksissa itsensä aivan loppuun vetäminen on se, mikä kehittää kaikista eniten. Haluaisin jonkun kertovan, että miten kukaan voi kehittyä jos kaikki harjoitukset vedetään 110% lasissa aivan viimeiseen saakka. Se saattaa pitää paikkaansa, jos asiaa ajatellaan puhtaasti pelkän lihaskasvun näkökulmasta. Väsymisen huomaa ensimmäiseksi tekniikan epäpuhtautena, vaikka itse liikettä suorittavat lihakset jaksaisivat tehdä työtä hyvin.

“Kun viimeinen sarja on paras sarja - se kehittää!”

Mikä tässä on taustalla? Moni varmasti tietää suorituskyvyn laskevan harjoittelun aikana. Kehon palautuessa suorituskyky nousee vähitellen harjoitusta edeltäneelle tasolle ja sen yli. Tämä tunnetaan niin sanottuna superkompensaationa. Mietitäänpä harjoittelua hetki hermoston kannalta, eikä niinkään lihasten näkökulmasta. Mitä luulet liikkeen hallinnalle, kontrollille ja hermoston toiminnalle tapahtuvan jos harjoitukset ja toistot tehdään aina väsymykseen saakka? Mitä jos tulevaa harjoitusta suunniteltaessa pysähdyttäisiin hetkeksi miettimään. Miten harjoittelen niin, että kehoni myös palautuu mahdollisimman hyvin ja jaksan tehdä seuraavankin harjoituksen turvallisesti ja tehokkaasti?

MITÄ KOVAA TREENAAMINEN TARKOITTAA?

Tarkoittaako se sitä, että jokainen harjoitus tehdään täysillä ja 110 prosenttisesti? Sitä, että kaikissa harjoituksissa sarjat tehdään viimeiseen asti, kunnes ei enää pystytä tekemään enempää? Sitä, että jokaisen harjoituksen jälkeen oksennus lentää ja suussa on verenmaku? Miten saat harjoittelustasi kaiken hyödyn irti? Mietitkö tulevia harjoituksia suunnitellessasi, miten hyvin olet palautunut edellisestä treenistä? Oletko istunut koko päivän luennoilla, autossa tai työpöydän ääressä, jolloin lämmitellessä voisi olla hyvä “herätellä” kehoa normaalia enemmän? Oletko nukkunut riittävästi? Onko töissä tai kotona niin paljon stressiä, että hieman kevyempi harjoitus olisi tarpeellista? Oletko syönyt päivän aikana riittävästi, jotta energiaa riittää koko harjoituksen ajaksi.

FOKUS JA KOMMUNIKOINTI

Se mitä itse harjoituksissa tapahtuu on tärkeää, mutta loppujen lopuksi kokonaisuus on se, mikä ratkaisee. Jos harjoitusten ulkopuolella tapahtuva toiminta ei tue ja tasapainota harjoittelua, ei sillä kauhean pitkälle päästä. Kaikkea ei pidä laittaa kuntoon kerralla. Valmentajana haluaisi kertoa asiakkaalle kyseisestä aiheesta kaiken, mutta koska jokainen oppi asioita eri tavoin, se mikä toimii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle. Pitää osata myös lukea asiakasta ja löytää hänen tapansa oppia ja sisäistää asioita. Näin hän pystyy omakohtaisen kokemuksen kautta soveltamaan oppimaansa paremmin käytäntöön myös tulevaisuudessa. Vasta sitten voidaan harjoittelussa siirtyä seuraavaan kehityskohteeseen.

Monet luottavat ajoittain turhankin sokeasti valmentajaansa. Tehdään kaikki mitä valmentaja on käskenyt tai kirjoittanut harjoitusohjelmaan. Tällöin jos jokin menee pieleen, vastuu on valmentajalla ja voi itse rauhassa keskittyä harjoitteluun. Valmentajan tärkeimpänä tehtävänä on ohjata, tukea ja ennen kaikkea opettaa valmennettavaa tekemään oman liikkumisensa kannalta järkeviä valintoja. Kyseenalaista valmentajasi. Jos et tiedä, miksi jotakin harjoitusta tehdään, pyydä häntä perustelemaan. Jos valmentajasi ei ole valmis perustelemaan tekemiään valintoja, onko hän silloin tehnyt sinulle yksilöllisen harjoitusohjelman?

ONNISTUMINEN JA EPÄONNISTUMINEN

Epäonnistuminen kuuluu liikkumiseen ja uuden opetteluun, eikä sitä saisi pelätä liikaa. Et voi oppia oikeaa kyykkytekniikkaa, kuperkeikkaa tai käsilläseisontaa ennen kuin olet niitä kokeillut. Harva meistä onnistuu täydellisesti ensimmäisellä kerralla. Ja jos onnistuu, niin pystyykö hän toistamaan saman suorituksen uudestaan? Tekniikoiden opetteleminen ja hiominen ovat oleellinen osa jokaista harjoitusta. Meidänkin asiakkaille tulee joskus rasitusvammoja ja paikat saattavat kipeytyä harjoittelusta, mutta tärkeintä on puuttua niihin mahdollisimman nopeasti ennen kuin ongelmia ilmenee.

ALKUUN PÄÄSEMINEN JA OMAN POLKUNSA LÖYTÄMINEN

personal-training

Harvoin polku kohti tavoitetta etenee niin kuin on etukäteen suunniteltu. Matkan varrella eteen tulevat pienet mutkat kuuluvat asiaan. Me haluamme tehdä matkastasi hieman tasaisemman ja auttaa sinua pääsemään yli  eteen tulevista esteistä. Jokainen etsii oman reittinsä kohti tavoitteita. Aloittaminen tuntuu aina vaikealta, etenkin jos takana on useita epäonnistumisia. Meillä epäonnistumiset kuuluvat asiaan, eikä niitä tarvitse pelätä liikaa. Olemme mukanasi ohjaamassa, auttamassa ja haastamassa, jotta sinä onnituisit tavoitteidesi saavuttamisessa ja pystyisit ylittämään itsesi epäonnistumisista välittämättä. Vauhtiin päästessäsi opit paremmin ennakoimaan eteen tulevia esteitä ja pystyt saavuttamaan tavoitteesi nopeammin kuin uskotkaan.

Mukavia treenihetkiä!

Fysioterapia-tampere-urheilufysioterapia

Kirjoittanut:

Arttu Peltola

Fysioterapeutti ja urheiluhieroja

Olen pätevöitynyt mm. kipu- ja urheilufysioterapiaan.

Personal Training pähkinänkuoressa:

Oletko kiinnostunut personal trainingistä? Täytä yhteydenottolomake ja olemme sinuun yhteydessä:

Liikuntaharrastuksen aloittaminen

Onko lääkärisi sanonut sinulle, että kannattaisi aloittaa liikkuminen, jotta sairautesi helpottuisi ja vaivasi vähenisivät? Haluaisitko aloittaa uuden liikuntaharrastuksen, mutta et tiedä mistä kannattaisi aloittaa? Uuden kokeileminen saattaa usein epäilyttää tai aiheuttaa ylimääräistä jännitystä. Entä jos polveni alkaa jälleen särkemään tai kipuilemaan? Mitä jos en pysykään muiden mukana?

Liikuntaa aloittaessa sekä tauon jälkeen liikunnan pariin palatessa olisi hyvä konsultoida terveysalan ammattilaista (fysioterapeutti, lääkäri tms.), varsinkin jos taustalla on leikkauksia, vammoja tai muita toimintakykyyn vaikuttavia seikkoja. He osaavat auttaa sinua sopivan rasitustason löytämisessä ja neuvoa oikeissa suoritustekniikoissa, jotta vältyt kipujen uusiutumiselta ja pääset turvallisesti alkuun liikuntaharrastuksessasi. He osaavat myös huomioida liikuntaa suunnitellessaan mahdolliset liikkumiskykyyn vaikuttavat vammat tai sairaudet ja opastavat sinua sopivien liikuntamuotojen valinnassa. Näin saat arvokasta tietoa ja opastusta, vältät turhat loukkaantumiset ja kiputilat ja pystyt nauttimaan liikunnasta terveenä ilman kipuja.

fysioterapia_tavoite_tampere_proximafinland_liikunta_hyvinvointi
Aloittaessa yksinkertaisetkin haasteet voivat tuntua ylivoimaisilta.

Taukoa liikkumisesta?

Ei ole kovinkaan harvinaista, että jossain vaiheessa elämää tulee eteen asioita, jotka vievät huomion pois omasta hyvinvoinnista. Työelämän haasteiden tai perheen perustamisen lomassa niin sanottu “oma aika” saattaa usein jäädä vähemmälle. Tilanteeseen ei välttämättä kiinnitä juurikaan huomiota, ennen kuin huomaakin tuttujen rappusten kävelyn tuntuvan selvästi aikaisempaa raskaammalta tai kun ei enää jaksakaan leikkiä lasten kanssa, niin paljoa kuin haluaisi. Se, mikä kunkin saa havahtumaan oman henkisen ja fyysisen kunnon muutoksiin vaihtelee yksilöllisesti. Kaikista tärkeintä on se, että tähän havahtuu ja että haluaa vaikuttaa positiivisesti omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinsa.

Etenkin alkuvaiheessa, tai pitkän tauon jälkeen, voi alkuun pääseminen ja liikkeelle lähteminen tuntua erittäin vaikealta. Häpeän tunne omaa fyysistä olemusta kohtaan tai hämmennys heikentyneestä fyysisestä kunnosta voi “lyödä vasten kasvoja” ensimmäistä kertaa lenkille lähtiessä tai salille mennessä. Mielesi saattaa myös vallata ajatus siitä, että “Olen joskus pystynyt tekemään tämän, miksi se tuntuu nyt niin pahalta/vaikealta?”.

 

Onnistumisia ja kehitystä

fysioterapia_tampere_proximafinland_liikunta_hyvinvointi

Alussa pitää tehdä päätös ja vetää lenkkarit jalkaan.

Uuden harrastuksen aloittamiseen liittyy monesti erilaisia pelkoja, mutta yhtä usein myös onnistumisen mahdollisuuksia ja niistä iloitsemista. Liikuntaa aloittaessa on tärkeää ensin selvittää sen hetkinen kuntotaso sekä luoda selkeät ja realistiset tavoitteet, jotka toimivat kannustimena kaikelle tekemiselle. Uuden vuoden lähestyessä aletaan usein miettimään kuumeisesti “uuden elämän aloittamista” eli usein liikunnan lisäämistä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamista. Monet uuden vuoden lupauksen tehneet voivat mainiosti jaksaa ylläpitää uudistunutta aktiivista elämäänsä jopa kuukausien ajan, mutta valitettavan usein innostus laantuu tai lopahtaa kokonaan ensimmäisten kipujen tai muiden ongelmien ilmaantuessa.

Hyvin usein “elämäntaparemontti” aloitetaan kiihdyttämällä samantien nollasta sataan ilman sen suurempaa miettimistä. Otat itseltäsi luulot pois heti kättelyssä ja ajattelet, että tämä on nyt rangaistus siitä aikaisemmasta lorvimisesta ja liikkumattomuudesta. Ihminen saattaa jaksaa tällaisella rytmillä hyvin jonkin aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin tulee seinä vastaan, kun kroppa (tai korvien väli) ei yksinkertaisesti pysty enää tekemään yhtään enempää. Joka puolelle koskee ja alussa niin hyvältä tuntunut polvi on alkanut jälleen kipeytymään ja rajoittamaan liikkumista, heräät ehkä öisin suonenvetoon jalassasi. Kuulostaako tutulta? Osaatko sanoa, mitä kehittymisen ja jaksamisen kannalta hyvinkin oleellista tästä kaavasta puuttuu? Aivan. Lepo ja palautuminen.

apu-fysioterapia-personaltraining-fysiovalmennus-tampere-proximafinland
Kaikkien ei tarvitse harrastaa extreme-lajeja, mutta yhdessä isompienkin esteiden ylittäminen on helpompaa

Ammattilaisen avustuksella liikkeelle

Ennen kuin löydät itsesi tällaisesta tilanteesta olisi suositeltavaa konsultoida alan ammattilaista, joka osaa ottaa mahdolliset vaivasi tai ongelmakohtasi sekä jaksamisesi huomioon ja suunnitella sinulle parhaiten sopivan ratkaisun. Tällä tavoin varmistetaan myös se, että asiat tehdään oikein heti alusta saakka, jaksat huomattavasti pidempään, kun et haukkaa heti liian suurta palaa ja mikä tärkeintä, pysyt terveenä ja pystyt nauttimaan liikkumisesta ilman kipuja tai turhia loukkaantumisia. Kyseessä ei ole mikään sprintti tai yksittäinen nopea suoritus, vaan pitkäaikainen muutos. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta se myös palkitsee. Tärkeintä olisi löytää sinulle sellainen liikuntamuoto, minkä parissa viihdyt ja mistä nautit, vain siten liikunnasta on mahdollista tehdä osa jokapäiväistä elämäntapaa ja pitää yllä motivaatiota. Miksi tehdä jotain, mitä vihaat, kun voit tehdä jotain mistä nautit.

FysioValmennuksessa toimimme kanssasi tiiviissä yhteistyössä kehitystäsi säännöllisesti seuraten, jotta voimme tarvittaessa puuttua nopeasti mahdollisiin ongelmiin sekä tehdä tarvittavia muutoksia ohjelmaasi. FysioValmennus on suunniteltu henkilöille, jotka taistelevat erinäisten vaivojen tai sairauksien kanssa, mutta se tarjoaa myös muille liikuntaa harrastaville loistavan tilaisuuden hyödyntää fysioterapeuttiemme osaamista ja ammatitaitoa. Olemme tukenasi  koko valmennuksen ajan. Tarkoituksemme on auttaa sinua pääsemään eroon kivuistasi ja vaivoistasi sekä nauttimaan liikunnasta ilman kipuja tai loukkaantumisia. Mahdolliset eteen tulevat ongelmat, liittyivät ne sitten harjoitusohjelmaan, ruokavalioon tai yleiseen jaksamiseen, ratkaisemme yhdessä sinun toimintakykysi huomioiden. Sillä ei ole merkitystä, oletko vasta-alkaja, joka harkitsee liikunnan aloittamista tai uuteen lajiin tutustumista vai jo pidempään liikuntaa tai jotakin tiettyä lajia harrastanut konkari. Tulemme mukaasi sinne, missä liikut (kuntosalille tai juoksupolulle) ja tarjoamme ammattitaitomme kokonaisuudessaan käyttöösi. Halusit sitten apua oikeissa suoritustekniikoissa, sopivien rasitustasojen löytämisessä tai tukea ja turvaa liikunnan aloittamiseen, niin me autamme sinua kehittymään ja saavuttamaan tavoitteesi.

 Varaa aika ilmaiseen valmennuksen aloituskeskusteluun!

Voit varata ajan ilmaiseen valmennuksen aloituskeskusteluun tai täyttää yhteydenottolomakkeen tästä.

katse-tavoite-fysiovalmennus-personaltraining-tampere-fysioterapia-proximafinland-kipu
Ohjaamme sinua kohti tavoitetta, vaikka tavoite ei sinulle selkeänä alussa näkyisikään

Fysioterapiaa 24 tunnin sisällä!

VARAA AIKA
© 2026
Proxima Finland / Optimal Human Movement Oy
y-tunnus: 2748793-9
crosslist linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram