Jalkaterän kipu on saattanut alkaa yllättäen tai jalkaterä on saattanut kipeytyä vähitellen. Voi olla, että kipusi ovat tulleet esille jonkin rasituksen jälkeen. Saattaa olla, että juokseminen tai hyppääminen aiheuttaa kipua tai kipusi tulee ilmi kävellessä. Voi olla, että jo pelkkä jalkojen päällä seisominen sattuu. Noh, mistäs nämä jalkaterän kivut johtuvat ja mitä asialle voisi tehdä? Jos kiinnostuit, jatka lukemista.
Ihmisen jalkaterä on aikamoinen ja monimutkainen kokonaisuus. Sen muodostavat 28 luuta, 33 niveltä ja yli 100 lihasta, nivelsidettä ja jännettä. Jalkaterällä on merkittävä rooli päivittäisessä elämässämme, sillä olemmehan me jalkojemme päällä todella monta tuntia päivästämme ja silloin kun liikumme, liike tapahtuu jalkojemme päällä. Alaraajojen merkitys on mielestäni ilmaistu kirjallisuudessa jopa hauskasti, sillä kirjallisuudessa keho on jaettu toiminnallisesti matkustaja- ja kuljettajaosaan. Kuljettajina toimivat alaraajat ja matkustajana on ylävartalo. Voidaan siis olettaa, että kuljettajan rooli eli alaraajojen ja jalkojen merkitys on suuri. Jalkaterällä on monia tehtäviä. Jalkaterämme toimii luontaisena iskunvaimentajana eli jalkaterä joustaa maahan osuessaan. Se kuitenkin mukautuu taas jäykäksi vipuvarreksi ponnistaessa. Jalkaterämme on meidän jalustamme ja sillä on tapana mukautua alustoille. Jalkaterämme hallinnasta vastaa todella iso määrä lihaksia. Niitä sijaitsee jalkaterän lisäksi pohkeen ja säären alueella.
Jalkaan kohdistuu paljon voimia kun kävelemme, puhumattakaan siitä, kun juoksemme tai hyppäämme. Eli ei ole siis ihme, jos kipuja ilmenee. Monesti kiputiloja tulee, kun meillä on tullut liian iso tai nopea muutos omaan tekemiseen. Yleensä lumien sulaessa näkee ihmisten innostumisen ja nopean paluun lenkkipoluille.
Kärjistettynä esimerkkinä: ajatellaan henkilöä, joka ei ole juossut koko talven aikana kilometriäkään ja lähtee heti yhtä pitkälle lenkille kuin viimeksi kesän lopussa, eli siihen mihin juoksuharjoittelussa oli jäänyt. Tällöin ei olekaan ihme jos kipuja syntyy. Kehomme ei ole vielä tottunut tällaiseen kuormitukseen ja liian suuret vaihtelut kuormituksessa voivat aiheuttaa kiputiloja. Jos muutamme liian nopeasti esimerkiksi kävelyn/juoksun matkaa tai kestoa tai meillä on erilaiset jalkineet tai alusta mihin emme ole tottuneet. Myöskin yksi hyvä esimerkki on pyöräilyn vaihtuminen juoksuksi. Jos olemme harjoittaneet kestävyyskuntoamme viimeisen vuoden aikana vain pyöräillen, rasittaa juoksu kehoa uudella tavalla. Kuormitus näissä kahdessa lajissa on aivan erilainen keskenään, joka taas muutoksella ja liian nopealla kuormituksen vaihtelulla altistaa kiputiloihin. Muutoksien, totuttelun ja harjoittelun osalta onkin syytä edetä nousujohteisesti.
Jalkaterän kivut voivat johtua todella monesta syystä, sillä onhan jalkaterä muodostunutkin monista eri palasista. Jalkaterällä on myös monta tehtävää, eikä ilman sen normaalia toimintaa kävelyssä alaraajat ja muu vartalo voi toimia normaalisti. Tässä kirjoituksessa käsitellään yleisimpiä jalkaterän kipuja ja sitä, millä näitä voisi ehkäistä sekä hoitaa. Suurimmassa osassa tapauksista kipujen syy saattaa olla jalkaterän asennossa ja toiminnassa. Kipujen taustalla voi olla myös sairaus kuten esimerkiksi nivelreuma.
Lattajalkaa pidetään yleisesti aina vaivana sekä ongelmana, mutta sitä se ei kuitenkaan aina ole. Kuitenkin on olemassa myös paljon näyttöä lattajalan yhteydestä kipuihin ja vammoihin. Siksi tämä on syytä ottaa huomioon. Lattajalkaa käytetään yleisnimityksenä monille jalkaterän toimintojen häiriöille, joiden tunnusmerkkinä on matala tai kokonaan madaltunut sisempi pitkittäiskaari eli jalan sisempi holvi. Tästä voit lukea lisää allekirjoittaneen kirjoittamasta aihetta kattavammin käsittelevässä blogikirjoituksesta.
Kantapään kivut voivat johtua monesta eri syystä. Käyn tässä läpi muutaman yleisimmän. Jos olet lapsi (tai luet vanhempana tätä lapsesi sijasta) kiinnitä huomiota seuraavaan kohtaan. Lapsella kipu kantapäässä voi johtua severin taudista. Sitä esiintyy yleisemmin noin 7-13 vuotiailla ja kipu sijoittuu kantaluun takaosaan. Tästä onkin kirjoitettu Proxima Finlandin blogiin hyvä teksti.
Kantapääkipu voi olla myös plantaarifaskiitti, mistä nykyään puhutaan enemmän termillä plantaarifaskiopatia. Kyseessä on siis jalkapohjan jännekalvon kiputila. Silloin kipu sijaitsee kantaluun ala-etuosassa. Tästä aiheesta on Arttu kirjoittanut pari vuotta sitten blogitekstin. Joskus tähän vaivaan yhdistetään niin sanottu ”luupiikki”. Olen monesti tämän termin kuullutkin jalkapallokentän laidalla lapsiaan odottavien vanhempien suusta. Yleisemmin jos jännekalvon kiputilasta kärsivän kantapäästä otettaisiin röntgenkuva, siinä voisi näkyä jännekalvon kiinnityskohdassa tämä niin sanottu luupiikki. Pitää kuitenkin muistaa, ettei kyseessä ole vaivan syy, vaan siitä johtuva mahdollinen seuraus. Luupiikki nimitys tulee siitä, kun kipukohtaan alkaa kertyä vähitellen kalkkia, joka taas näyttää piikiltä. Suurinpiirtein noin puolilla vaivasta kärsivillä potilailla ei ole tälläistä piikkiä näkyvissä.
Kantapään kipu voi johtua myös kantapäässä sijaitsevan limapussin eli bursan tulehduksesta tai ärtymisestä. Tällöin kipu on myös kantaluun takaosassa. Limapussi toimii voiteluna ja pehmikkeenä luun ja jänteen välisellä alueella. Tämä saattaa oireilla toistuvan rasituksen, kuten esimerkiksi kävelyn, juoksun tai hyppyjen seurauksena. Monesti liian nopeat vaihtelut harjoittelun kestoon tai juostun/kävellyn matkan pituuteen edesauttavat vaivan ilmaantumista. Myös huonosti sopivat tai kuluneet jalkineet voivat lisätä vamman riskiä, etenkin jos kantapäästä liian tiukat kengät saattavat hangata. Lisäksi askeleessa tapahtuvat virheet voivat altistaa ja lisätä alueen kuormitusta ja hankausta.
Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan jalkaterämme ongelmaa, jossa isovarpaamme kääntyy sisäänpäin. Tarkemmin sanottuna se on isovarpaan tyvinivelen häiriötila. Tässä isovarpaamme kääntyy pois keskilinjasta sekä kiertyy samalla, kun ensimmäinen jalkapöydän luumme kääntyy taas kohti keskilinjaa. Tämä usein näyttäytyy isovarpaan tyvessä kyhmynä, josta nimitys vaivaisenluu onkin saanut nimensä. Mitään lisäluuta ei muodostu, vaan häiriötila ja asento luo tämän illuusion. Vaivaisenluu onkin yksi yleisimmistä jalkaterän vaivoista. Vaiva on usein etenevä ja tämä voi johtua monesta eri asiasta. Syinä pidetään mm. liian pieniä jalkineita ja korkokenkiä, latuskajalkaa, pronaatio- ja supinaatiohäiriöitä sekä ensimmäisen säteen yliliikkuvuutta. On nähty myös yhteyttä periytyvyyden kanssa sekä naissukupuolisuuden lisäävän riskiä. Hoitona suosittelen ainakin jalkaterän toimintaan vaikuttavien lihasten harjoittamista. Tällä on tarkoituksena saada palautettua niiden toimintaa. Tietysti on tärkeää kiinnittää huomiota kenkävalintaan ja etenkin käyttää sopivia kenkiä. Hoito ei ole kuitenkaan aina niin yksinkertainen, sillä vaivan taustakaan ei ole. On hyvä etsiä apuun ammattilainen, joka antaa mielipiteensä.
Vasaravarpaan tapauksessa varpaassa on kipua sekä varpaan ulkomuoto on vasaramainen. Nimitys on tullut vammautuneen varpaan ulkomuodosta, jossa tämän tyviluu on yliojentunut. Tyypillisiä oireita vasaravarpaalle ovat päkiänivelten aristaminen kävellessä tai seisoessa sekä yleisimmin se, että varpaiden päälliset hiertävät kengän päälliseen, joka taas aiheuttaa känsiä ja hiertymiä. Syynä vasaravarpaisiin voi olla varpaiden ojentajalihasten ja/tai välilihasten heikkous sekä yleisesti jalkaterän lihasten huono toiminta ja niiden käyttämättömyys. On nähty, että korkokenkien tai liian ahtaiden kenkien ja sukkien käyttö altistaa vasaravarpaisuudelle. Taustalla nähdään myös useasti mm. vaivaisenluuta, levinnyttä päkiää ja kaarijalkaa. Epänormaali varpaiden koukistuminen voi myös aiheutua diabeteksen, nivelrikon, nivelreuman, verenkierron häiriön, psoriasiksen sekä joidenkin neorologisten sairauksien yhteydessä. Tärkeintä on pitää varpaat liikkuvina ja käyttää sopivia kenkiä.
Kivut saattavat ilmetä myös jalkaterään itsessään tai seurauksena aiheuttaa kipua muualle vartaloon. Kipua ilmenee päkiän alueella. Rasitus pahentaa kipua. Rasituksen jälkeen jalkaa saattaa särkeä. Yksi kipujen aiheuttaja voi olla mortonin neurooma. Kivut ovat tyypillisesti vihlovia, tykyttäviä ja polttavia. Tämän lisäksi saattaa esiintyä puutumista, pistelyä, kuumotusta tai sähköiskulta tuntuvia tuntemuksia yleisimmin kolmannen ja neljännen jalkapöydän luun välissä. Itse mortonin neurooma on jalkapohjahermon puristumistila, jota jotkut kutsuvat myös hermopinteeksi. Tämä puristuminen on saattanut aiheutua päkiään kohdistuvasta kuormituksesta. Asiantuntijat ovat nähneet yhteyttä vaivalla ja pronaatiosuuntaisella askelvirheellä sekä vaivalla ja jalkaterän etuosan leviämisellä. Ulkoisina tekijöinä on nähty puristavat kengät, korkokengät ja etenkin kapealestiset kengät. Suosittelen käyttämään sopivia kenkiä(, mitkä ovat juuri sinulle hyvät kengät) sekä palaamaan harjoitteluun vähitellen levon jälkeen. Lisäksi jalkaterän lihaksia vahvistamalla saadaan hyviä tuloksia.
Jalkaterän kivut voivat johtua myös rasitusmurtumasta. Tämä on yleensä tullut jalkaterän luihin kohdistuvasta iskutuksesta. Kovalla alustalla tehtävät juoksu- tai hyppyharjoitukset tai liian nopea kuormituksen lisääminen ovat yleisiä taustatekijöitä. Usein syynä on myös jalkaterän heikentynyt lihasvoima ja tämän kautta lihasväsymyksen vuoksi iskunvaimennus ei ole tarpeeksi tehokas, joka korreloi vamman riskin kanssa. Oireena on murtumakohdan kipu, joka tulee ilmi selkeästi painoa varattaessa. Turvotusta voi esiintyä ja joissakin tapauksissa kävely ei onnistu. Hoitona toimii kuormituksen vähentäminen ja lepo. Kuormitukseen palaaminen on tehtävä vähitellen sekä vahvistaa jalkaterän lihaksia, jolloin jousto on vahvempaa.
Jalkaterän kipujen ja oireilun taustalla voi olla myöskin esimerkiksi nivelreuma, diabetes tai jotkin neurologisista sairauksista. Jalkaterän vaivat eivät ole aina yksiselitteisiä, vaikka tässä muutaman esimerkin annoinkin tyypillisistä vaivoista ja niiden tunnusmerkeistä. Lisäksi jalkaterät voivat oireilla tai kipuilla ilman suurempaa vaivaa ihan vain rasituksesta johtuen ja aiemmin mainitun rasituksessa tapahtuneen nopean muutoksen takia.
Yleisenä ohjeena kaikkiin vaivoihin sanon, että jos jalkaterän kivut vaivaavat normaalia arkeasi, käänny ammattilaisen puoleen. Käytä sopivia kenkiä ja nimenomaan sellaisia kenkiä, mitkä tuntuvat sinusta hyviltä. Totuttele nousujohteisesti kuormituksessa tapahtuviin muutoksiin sekä ulkoisiin tekijöihin, kuten uusiin kenkiin tai uuteen harjoitusalustaan. Liiku monipuolisesti sekä pyri aktivoimaan jalkaterän toimintaan vaikuttuvia lihaksia. Jalkaterän kivun tausta on hyvä tutkia, sillä yksilöidyillä harjoitteilla mahdollistetaan paras ja pysyvä tulos. Ammattilaisen on hyvä katsoa esimerkiksi aktiiviliikkujan juoksutekniikkaa ja lähteä yksilöllisesti luomaan harjoituksia, jotka huomioivat arkesi kuormitustekijät ja haasteet.
Jalkaterän kipujen kanssa ei kannata jäädä yksin, koska niitä pystytään tehokkaasti hoitamaan. Pystyn auttamaan sinua kätevästi ympäri Suomen etävastaanotollani sekä paikan päällä Hämeenkyrössä. Tutkitaan mistä jalkaterän kipusi johtuvat sekä löydetään yhdessä ratkaisu vaivoihisi ja paremmat seuraavat askeleet! Etäfysioterapiavastaanoton voit varata ajanvarausjärjestelmästä.
Lähteet:
Ferrari, J. 2014. Hallux Valgus (bunions). BMJ Clinical Evidence. Vol. 2014, 1-46. PMCID: PMC4004226
Kirby, K. A. 2000. Biomechanics of the normal and abnormal foot. Journal of the American Podiatric Medical Association Vol. 90 No. 1, 30–34. DOI:10.7547/87507315-90-1-30.
Klemola, T. 2011. Vaivaisenluu –monta tapaa hoitaa. Duodecim. Vol. 127, No. 10, 1709–1718
Mooney, J. & Campbell, R. 2006. General foot disorders. Teoksessa: Lorimer, D. E., French, G., O'Donnell, M., Burrow, J. G. & Wall, B. Neale's disorders of the foot. 7 th ed. Edinburgh: Churchill Livingstone Elsevier, 89–163.
Nigg, B., Behling, A.-V. & Hamill, J. 2019. Foot pronation. Footwear Science. Vol. 11, No. 3, 131–134. DOI: 10.1080/19424280.2019.1673489
Perry, J. & Burnfield, J. M. 2010. Gait analysis: Normal and pathological function. 2nd ed. Thorofare, NJ: SLACK.
Saarelma, O. 2020. Kantapääkipu, ”plantaarifaskiitti”. Lääkärinkirja Duodecemin. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01098
Saarikoski, R., Stolt, M. & Väyrynen, P. 2016. Vasaravarpaiden ehkäisy ja hoito. Terveet jalat. Helsinki: Duodecemin.
Saarikoski, R. & Stolt, M. 2016. Mortonin neurooman hoito. Terveet jalat. Helsinki: Duodecemin.
Walker, B. 2014. Urheiluvammat -ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja kinesioteippaus. Lahti: VK-Kustannus.
Kipua joka askeleella, seisominenkin sattuu. Kuulostaako tutulta? Jalkateräkipu on yleinen vaiva, joka voi rajoittaa jokapäiväistä elämää merkittävästi. Lue, miten voit itse hoitaa yleisimpiä jalkaterän alueen vaivoja kuten vaivaisenluuta, vasaravarpaita ja lattajalkaa, ja missä vaiheessa olisi syytä kääntyä ammattilaisen puoleen.
Jalkaterä toimii jalustana, iskunvaimentimena ja tukipisteenä koko kehollemme. Kävellessä, juostessa ja hypätessä jalkaterään kohdistuvat voimat voivat olla moninkertaisesti kehonpainomme verran. Tästä syystä pienetkin muutokset alueen toiminnassa voivat johtaa erilaisiin vaivoihin ja kiputiloihin, joko jalkaterän alueella tai muualla kehossa. Pitkään jatkuessaan ongelmat alkavat näkyä jalkaterän rakenteessa. Vaivaisenluu, vasaravarvas ja lattajalkaisuus ovat tyypillisiä esimerkkejä jalkaterän alueen pitkään jatkuneesta ongelmatilasta.
Jalkaterän alueen rakenne ja toiminta on varsin monimutkaista. Jalkaterän alueella on 26 luuta, 33 niveltä, lihaksia ja jänteitä useana kerroksia ja vielä näiden päälle hermostolliset rakenteet. Jalkaterällä on useita tehtäviä tilanteen mukaan. Se voi olla vakaa tukipilari esimerkiksi seistessä, liikkuessa tarpeen mukaan joko jäykkä tai joustava, se mukautuu alustaan, tuottaa aisti-informaatiota alustasta, osallistuu tasapainon säätelyyn sekä lataa elastista energiaa ponnistukseen kävellessä, juostessa ja hypätessä. Kaiken tämän toiminnan perustana on hyvin toimiva jalkaterän 'core' eli pienet lihakset, jotka aktivoituvat joka askeleella ilman että itse tiedostamme sitä.
Kuitenkin passivoimme tätä aluetta jatkuvasti - jäykkäpohjaiset kengät, liikkumattomuus, ja liikkuminen ylipäänsä kengät jalassa saa aikaan sen, että unohdamme kuinka käyttää näitä lihaksia. Kun yhtälöön lisätään esimerkiksi urheilulaji jossa jalkoihin kohdistuu iskutusta, työ joka sisältää seisoskelua, kävelyä tai painavien tavaroiden nostelua, ylipaino, ikääntyminen, liian tiukat tai vääränmalliset jalkineet niin resepti jalkaterän alueen vaivoille on valmis.
Jalkaterän alueen vaivat alkavat tyypillisesti paikallisena oireiluna, mutta pidempään jatkuessaan oireita voi tulla laajemminkin koko alaraajan, lantion tai selän alueelle. Tai päinvastoin, kipu esimerkiksi polven tai säären alueella voi aiheuttaa kompensaatiokeinoja ja oireilua jalkaterän alueella. Jalkaterävaivat voivat rajoittaa elämää yllättävän paljon, kun jokainen askel ja seisominenkin sattuu.
Vaivaisenluu muodostuu, kun isovarvas kääntyy tyvinivelestään adduktioon eli kohti muita varpaita. Tyypillisiä oireita ovat isovarpaan päkiänivelen kipeytyminen seistessä ja kävellessä sekä päkiänivelen syrjän hiertymät ja känsöittyminen. Isovarpaan kääntyminen myös muuttaa jalkaterän, nilkan ja koko alaraajan toimintaa.
Vaivaisenluun muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat isovarpaan loitontajalihaksen heikkous, korkokenkien tai kärjestä liian ahtaiden kenkien käyttö sekä lattajalkaisuus. Vaivaisenluu (kuten myös lattajalkaisuus) on naisilla selvästi yleisempää kuin miehillä.
Lattajalkaisuudessa jalkaterä on menettänyt ryhtinsä siten että jalkaterän sisäsyrjä painuu alas. Lisäksi jalkaterän ja koko alaraajan toiminta muuttuu. Syitä lattajalkaisuuteen ovat perintotekijät, yliliikkuvuus, jalkaterän alueen lihaksiston, erityisesti takimmainen säärilihaksen heikkous, sekä tietyt perussairaudet kuten diabetes. Ylipaino ja nilkan/jalkaterän alueen vammat voivat myös olla lattajalkaisuuteen taustalla. Joillain ihmisillä on luonnostaan lattajalka eikä se aiheuta minkäänlaisia oireita. Harvinaisemmissa tapauksissa kyseessä on ns. jäykkä lattajalka. Tyypillisimmin lattajalkaisuudesta aiheutuu oireita muualle kuin jalkaterän alueelle, esimerkiksi polveen tai alaselkään johtuen lattajalkaisuuden aiheuttamista muutoksista alaraajalinjauksessa.
Vasaravarvas muodostuu, kun 2.-4. varpaiden päkiänivel yliojentuu, tyvinivel koukistuu ja kärkinivel yliojentuu. Vasaravarpaisuudesta on myös muita variaatioita. Niin sanottu koukkuvarvas muodostuu kun myös kärkinivel koukistuu ja varpaan kärki osuu alustaan.
Syitä vasaravarpaisuuteen ovat usein varpaiden ojentajalihasten heikkous sekä yleinen jalkaterän lihaksiston passiivisuus. Myös korkokenkien käyttö tai liian ahtaiden kenkien ja sukkien käyttö altistaa vasaravarpaisuudelle. Oireita ovat usein päkiänivelen arkuus seistessä ja kävellessä, hiertymät ja känsät sekä varpaan päällä sen hangatessa kenkään että varpaan kärjessä sen osuessa alustaan joka askeleella. Myös kynsien paksuuntuminen on tyypillinen oire. Vasaravarpaisuutta esiintyy usein vaivaisenluun yhteydessä.
Muita tyypillisiä jalkaterän alueen vaivoja ovat muun muassa plantaarifaskiitti, josta kollega Arttu on jo kirjoittanut täällä, hallux limitus, Mortonin neurooma sekä nivelrikko. Myös nivelreuma, diabetes ja tietyt neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa oireita jalkaterän alueella.
Oireiden taustalla ei aina ole edellä kuvattujen tilanteiden kaltainen helposti nähtävillä oleva muutos jalkaterässä, vaan toimintahäiriö joka näkyy ainoastaan jalkaa kuormittaessa, esimerkiksi kävellessä tai juostessa. Aktiivisella ihmisellä pienetkin muutokset jalkaterän alueen toiminnassa voivat aiheuttaa rasitusperäistä kipua liikkuessa. Toisaalta taas esimerkiksi lattajalkaisuus on joillekin luontainen ominaisuus, eikä aiheuta minkäänlaisia vaivoja liikkuessa. “Normaalin” jalkaterän mallin määrittäminen onkin mahdotonta johtuen lukuisista siihen vaikuttavista tekijöistä.
Parasta mitä voit tehdä jalkaterävaivojen hoitamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on aloittaa jalkaterän lihaksiston aktivointi ja vahvistaminen. Monille on tuttua keskivartalon core- harjoittelu eli 'syvien lihasten' aktivointi ja harjoitteet kuten lankutus. Jalkaterään pätee samat periaatteet, oleellista olisi saada alueen syvät lihakset eli jalkaterän 'core' toimimaan. Tässä muutama vinkki harjoitteista joilla pääset alkuun. Nämä harjoitteet toimivat samalla hyvänä testinä, onko jalkaterän lihaksissasi 'sähköt päällä' vai ei!
Jos harjoitteet tuntuivat vaikeilta tai mahdottomilta niin älä huoli - jatka harjoittelua niin ne kyllä alkavat sujua. Alkuun voit avustaa asettamalla esimerkiksi käden tai vastakkaisen jalan niiden varpaiden päälle jotka haluat pysyvän maassa. Voit myös ohjata kädellä jalkaterän/varpaat haluttuun loppuasentoon, jonka jälkeen lasket otteen hitaasti pois ja koetat pitää asennon hetken aikaa. Harjoitus tekee mestarin!
Muita tärkeitä keinoja jalkaterävaivojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn ovat hyvälaatuisten, mukavien ja riittävän tilavien kenkien käyttö, puristavien sukkien käytön välttäminen sekä perussairauksista ja yleiskunnosta huolehtiminen. Kireitä jänteitä esimerkiksi vasaravarpaisuuden yhteydessä voi omatoimisesti venytellä ja hieroa. Myös paljain jaloin liikkuminen vahvistaa jalkaterän lihaksistoa, mutta mikäli vasta aloitat paljasjalkailun niin malttia tarvitaan etteivät jalat rasitu liikaa.
Mikäli sinulla on ollut pidempään vaivoja eikä omatoiminen jumppailu auta, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Fysioterapiassa tutkitaan jalkaterän rakenne ja kunto, analysoidaan alaraajan toimintaa liikkuessa ja erilaisin testein, hoidetaan aluetta esimerkiksi mobilisoimalla, passiivisilla venytyksillä ja tarvittaessa teippauksilla sekä ohjataan tarvittavat itsehoitokeinot- ja harjoitteet. Vaikeissa tapauksissa saatetaan tarvita yksilöllisiä pohjallisia, varpaiden oikaisijoita tai muita ortooseja, joita saa esimerkiksi apuvälineliikkeistä ja apteekeista. Känsien ja kynsien hoidossa kannattaa kääntyä jalkahoitajan puoleen. Leikkaus on viimeinen vaihtoehto esimerkiksi vaikeissa vaivaisenluu- tapauksissa, kun itsehoitokeinot on jo kokeiltu ja kipu on niin voimakasta ja pitkään jatkunutta että se rajoittaa liikkumista merkittävästi.
Keveitä askeleita toivottelee,
Joel Jokinen
Fysioterapeutti
Ammattivalmentaja
Lähteet:
Carr, J., Yang, S. & Lather, L. 2016. Pediatric Pes Planus: A State-of-the-Art Review
Erol, K., Karahan A. & Kaydok, E. 2015. An Important Cause of Pes Planus: The Posterior Tibial Tendon Dysfunction
Käypä hoito 2016. Vasaravarpaiden ehkäisy ja hoito.
Käypä hoito 2016. Vaivaisenluun ehkäisy ja hoito
McKeon, O., Hertel, J., Bramble, D. & Davis, I. 2014. The foot core system: A new paradigm for understanding intrinsic foot muscle function
© 2026
