06/18/2021

Lattajalka

Mikä on lattajalka?

Lattajalka tunnetaan myös nimellä latuskajalka. Toisinaan latuskajalasta kuulee puhuttavan lättäjalkana. Olet saattanut joskus kuulla myös jonkun puhuvan siitä hienosti latinankielisillä pes planus tai pes planovalgus -termeillä. Kuitenkin tätä lattajalkaa käytetään yleisnimityksenä monille jalkaterän toimintojen häiriöille, joiden tunnusmerkkinä on matala tai kokonaan madaltunut sisempi pitkittäiskaari eli jalan sisempi holvi (Mooney & Campbell 2006, 103). Jalan taka- ja etuosan muutokset ovat tyypillisiä, mikä tarkoittaa usein kantaluun kääntymistä sisäänpäin ja jalan etuosan loitontumista. Loitontuminen näyttäytyy, kun jalkaterää tarkastellaan takaa. Löydöksenä on liian monen varpaan näkyminen jalkaterän ulkosivulla. (Greisberg & Vosseller 2019, 24–37.)

pes planus - pes planovalgus

Kaikillako ollut lattajalka?

Itseasiassa meillä kaikilla on syntyessä lattajalat. Tyypillisesti nämä häviävät, kun jalkojen lihakset vahvistuvat. Normaalisti kouluikään mennessä lapsen jalan kaaret ovat muodostuneet. Kuitenkaan aina niin ei tapahdu. Tämän syynä voi olla mm. jalkalihasten ja nivelten toiminnan heikkeneminen. Tällöin lihakset eivät jaksa kannatella ja tukea riittävästi kantaluun asentoa ja jalan sisäkaarta. Tämä taas voi olla peräisin siitä, ettei liikuta ja leikitä tarpeeksi. Myös epäsopivat kengät, ylipaino ja tasaisilla alustoilla liikkuminen voivat olla syynä. Siksi lapsille suositellaankin liikkumista paljon avojaloin (turvallisissa paikoissa) sekä monenlaisilla pinnoilla. Tämä kehittää myös jalkapohjan tuntoa sekä tasapainoa. Myös jalan lihaksien harjoittelu on hyvä aloittaa jo varhain. Kuitenkaan aina jalat eivät kehity ja noin 20-25 prosentilla aikuisista on lattajalat. (Saarikoski 2016.)

Fysioterapia - hämeenkyrä - nokia

Lattajalka - jäykkä vai joustava?

Lattajalkaa usein kuvataan joko jäykkänä tai joustavana. Asia ei toki ole näin yksiselitteinen. Kuitenkin jos tällä karkealla jaolla mennään, niin jäykän lattajalan tunnnusmerkkeinä ja erona joustavaan on se, että jalan sisemmän kaaren madaltuminen on nähtävissä myös ilman vartalon painoa. Jäykän lattajalan asentoa ei voi palauttaa anatomisesti ”oikeaan” asentoon. Eron voi myös nähdä varpaille noustaessa. Silloin joustavassa lattajalassa nähdään sisemmän kaaren esiin tuleminen ja kantaluun kääntyminen ulospäin tai keskiasentoon, kun taas jäykän lattajalan kaaren korkeus eikä jalan takaosan asento muutu, vaan se pysyy sisäänpäin kääntyneenä. Jäykän lattajalan epämuodostuma on harvinainen ja usein synnynnäinen. Yleisimmin ihmisillä esiintyy joustavaa lattajalkaa, josta puhutaan myös hankinnaisena lattajalkana. Tämä lattajalka taas näyttää siis kaarien suhteen normaalilta ilman vartalon painoa, mutta painoa varatessa sisempi kaari madaltuu. Asennon voi myös korjata itse tai saada jalan oikeaan asentoon avustettuna. (Neumann 2017, 616–618; Ford & Scannell 2017.)

Fysioterapia - lattajalka - latuskajalka - jalkaterän kipu - hämeenkyrä - nokia
Kuva havainnollistaa, kuinka varpaille noustaessa nähdään sisemmän kaaren esiin tuleminen ja kantaluun kääntyminen ulospäin

Syyt lattajalkaan


Aikuisiän lattajalan syyt ovat monimutkaisia. Monessa tapauksessa se voi aiheutua lihasten heikkoudesta. Latuskajalka on usein seurausta nivelten väljyydestä jalan keskiosassa ja jalan etuosan rakenteissa. Nivelsiteiden väljyys on useasti liitännäinen latuskajalkaan, mutta on vaikea sanoa tapauskohtaisesti onko tämä aiheuttanut latuskajalkaa vai onko se seurausta pitkästä kuormituksesta tässä ”virheellisessä” asennossa. Usein siis nilkan ja jalkapohjan nivelsiteiden sekä jännekalvon ja takimmaisen säärilihaksen (tibialis posterior) jänteen ylivenyttyminen, revähtäminen/repeäminen tai heikentyminen ovat tyypillisiä tekijöitä latuskajalan yhteydessä. Monesti latuskajalkaan yhdistetään takimmaisen säärilihaksen (tibialis posterior) häiriintynyt toiminta. Usein myös tämän jänteen kiputilat voivat olla joko syytä tai seurausta latuskajalalle. (Henry, Shakked & Ellis 2019; Neumann 2017, 616.) Latuskajalka voi auheutua myös monien muiden syiden takia, joita ovat mm. ylipaino, nivelsiteiden löystyminen, neurologiset sairaudet, nivelreuma tai tapaturmat.

Fysioterapia - Hämeenkyrö - Nokia -Tampere - lattajalka

Seuraukset lattajalasta

Joissakin tapauksissa lattajalka on henkilölle vain kosmeettinen vaiva, jos sitäkään(, sillä onhan kauneus katsojan silmissä). Joissakin tilanteissa tämä ei siis aiheuta henkilölle minkäänlaisia ongelmia. On olemassa myös paljon näyttöä lattajalan yhteydestä kipuihin ja vammoihin. Kuitenkaan tärkeintä ei ole tuijottaa liikaa sitä, miltä jalkaterä näyttää, vaan miten tämä toimii askeleessa. Lattajalkaisen askeleessa on usein nähtävissä ajallisesti tai määrällisesti liiallista pronaatiota (Filardi 2018; Neumann 2017, 616; Valmassy 1996, 60). Pitää kuitenkin muistaa, että holvi voi näyttäytyä kokonaan madaltuneena seisoessa, mutta kävellessä lihas- tai kineettiset vaihtelut voivat kompensoida lattajalan haitallisia vaikutuksia. Tämä saattaakin selittää sen miksi jotkut lattajalan omaavat yksilöt eivät koekaan ollenkaan kipua askelluksen aikana. Tälläinen ongelmaton kompensaatio näyttää olevan harvinaisempaa. Siksi siihen palataan jos kipuja ilmenee ja askeleen aikana on nähtävissä pitkittynyttä pronaatiota. (Neumann 2017, 618.) Ei tiedetä onko lattajalka syytä vai seurausta pronaatiohäiriöstä, mutta kirjallisuudessa nämä usein yhdistetään toisiinsa.

Lattajalka - Mikä siihen avuksi?

Tukipohjalliset ratkaisuna vai ei?

Mikä avuksi jos minulla on kipuja sekä jalkateräni kaari on madaltunut ja kaverini on sanonut minulla olevan ylipronaatiota askelluksessa? Tässä kohtaa monelle tulee ajatus tukipohjallisista. Tukipohjallisia käytetään paljon, mutta näytöt niiden hyödyistä ovat ristiriitaisia.

Mitä sanoo tutkimusnäyttö?

On näyttöä niiden vaikutuksesta kipuun sekä rasitusvammoihin (esimerkiksi Franklyn-Millerin, Wilsonin, Bilzonin & McCroryn (2011) tutkimus antaa näyttöä pohjallisten ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta rasitusvammoihin), mutta tämä passiivinen ratkaisu ei kuitenkaan kehitä jalan lihaksia, vaan kipujen helpottuminen saattaa johtua siitä, että pohjallinen vähentää lihasten vaatimuksia sekä pitää luut ja nivelet optimaalisemmassa asennossa.

Näytöt ovat kuitenkin ristiriitaisia, siltä osin kuinka paljon pohjallinen vaikuttaa luiden asentoihin. Tästä hyvä esimerkki on Cheungin, Chungin & Ngin (2011) meta-analyysi, jonka mukaan hyvin suunniteltu ja jalkaan istuva pohjallinen voi vähentää takajalan pronaatiota juostessa, kävellessä ja seistessä keskimäärin noin 2°:en verran. Onko tämä 2 astetta sitten paljon? Toisinaan tämäkin pienehkö luku voi jo vaikuttaa. Toinen hyvä esimerkki on, melko eriskummallinenkin, tutkimus missä Stacoff ym. (2000) tutkivat miten kolme eri pohjallista vaikuttavat juoksussa luiden liikkeisiin ja kinematiikkaan. Pohjalliset olivat kaikki jalan sisäpuolta tukevia. Tutkimukseen osallistui viisi tervettä miestä, joilla ei ollut ylipronaatiota, eikä aikaisempaa vammahistoriaa. Heille asetettiin antureita kenkään sekä leikkauksella ruuvattiin anturit sääri- ja kantaluuhun. Tutkimus kuitenkin osoitti, että pohjalliset eivät muuttaneetkaan olennaisesti sääriluun ja kantaluun välistä kinematiikkaa, koska se oli niin vähäistä. Voidaankin pohtia minkälainen vaikutus pohjallisilla lopulta on?

Fysioterapia - Hämeenkyrö - Nokia -Tampere - lattajalka - Pohjalliset

Ovatko siis pohjalliset välttämättä oikea ratkaisu tähän vaivaan etenkään aikuisella? Harjoittelu yhdistettynä pohjallisten käyttöön on mielestäni paljon parempi ajatus, mutta ennen kaikkea tärkeää on harjoittelu. Yhtenä esimerkkinä annan kuinka Okamuran ym. (2020) tutkimuksessa pelkästään jalkaterän lyhennys -harjoitteella oli positiivinen vaikutus jalkaterän kinematiikkaan kävelyn aikana latuskajalan omaavilla yksilöillä.

Harjoittelu ratkaisuna

Nyt kysymys kuuluukin: ”Mitä minä voisin harjoitella?” Tässä muutama hyvä esimerkki, millä aktivoidaan jalkapohjan lihaksia. Nämä harjoitteet ovatkin hyvä ensikosketus jalkapohjan lihasten harjoitteluun. Vaikka harjoitteet näyttävätkin helpoilta ja hyvinkin yksinkertaisilta, eivätkä niin hienoilta kuin yleensä esimerkkiharjoitteet näyttävät sosiaalisessa mediassa, niin on hyvä muistaa, ettei Roomaakaan rakennettu päivässä. Yleisimmin, kun jalkapohjan lihakset eivät olekaan saaneet aktiivaatiota ja saattavat olla heikot, eivät liikkeet välttämättä heti onnistukaan. Nyt kysynkin: tuntuvatko nämä haastavilta? Silloin ehdottomasti näitä kannattaa harjoitella ja haastaa itseään. Mikäli kärsit jalkakivuista ja olet pitkään miettinyt omia latuskajalkojasi, kannattaa etsiä itselle sopiva fysioterapeutti, joka ohjaa harjoittamaan juuri oikeita asioita. Kuten aiemmin totesin, latuskajalan synty ei ole yksiselitteinen, mutta nämä harjoitteet ovat silti kokeilun arvoisia.

Harjoitteet lattajalalle

  • Oma suosikkini ja mielestäni jalan kuninkuusliike eli Jalkaterän lyhennys -harjoite
    • Jalkaterän lyhennys -harjoite suoritetaan jalkapohjat maassa. Vie päkiää kohti kantapäätä niin, että varpaat pysyvät rentoina. Jalkaterän kaari kohoaa ja jännitystä pitäisi tuntua jalkapohjan pienissä lihaksissa. Kantapään tulee pysyä paikallaan koko liikkeen ajan. Pidä jännitys noin viisi sekuntia.
  • Isovarpaan nosto
    • Pidä jalkapohja lattiaa vasten. Nosta isovarvasta alustasta irti. Muiden varpaiden tulee pysyä lattiassa.
  • Varpaiden nosto
    • Pidä jalkapohja lattiaa vasten. Nosta 2–5 varpaita alustasta irti. Isovarpaan tulee pysyä lattiassa.
  • Varpaiden loitonnus
    • Pidä jalkapohjaa lattiaa vasten. Nosta kaikkia varpaita ylös samalla loitontaen niitä. Tämän jälkeen paina iso- ja pikkuvarvas takaisin alustaan kiinni. Pidä muut varpaat ylhäällä.

Lähde kokeilemaan harjoitteita ensin istuen. Sitten, kun tämä onnistuu hyvin, tee harjoitteet seisten. Sitten, kun tämäkin onnistuu hyvin, suorita liikkeet yhdellä jalalla seisten. Tästäkin on ajan kuluessa hyvä mennä pidemmälle ja kokoajan haastaa itseään enemmän.

Miksi juuri valitsin nämä harjoitteet ja miksi harjoitamme juuri jalkapohjan lihaksia?

Vastaan tähän kuivan tieteellisesti, että jalkapohjan lihasten merkityksestä näyttöä antaa tutkimusryhmien Headlee, Leonard, Hart, Ingersoll & Hertel (2008) ja Fiol kowski, Brunt, Bishop, Woo & Horodyski (2003) tutkimukset. Headleen ym. (2008) tutkimuksessa mitattiin jalkapohjan lihasten väsyttämisen vaikutusta jalkaterän sisemmän kaaren laskuun. Tuloksista kävi ilmi, että jalkapohjan lihaksia väsyttämällä jalan sisempi kaari madaltuu, veneluu, eli jalkaterän sisemmällä puolella oleva luu, laskeutuu sekä jalan pronaatio lisääntyy. Fiol kowskin ym. (2003) tutkimus osoitti saman lopputuloksen, kun jalkapohjan lihasten aktivaatio väheni estämällä säärihermon nervus tibialis hermotus lihaksiin. Nämä tulokset osoittavat jalkapohjan lihasten olevan tärkeitä jalan sisemmän kaaren stabiloinnin kannalta.

Tärkeimmät huomiot

Jos jaksoit lukea tänne asti niin tärkeintä on muistaa:

• Lattajalka ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä, että sinulle tulee ongelmia tai kipuja

• Staattinen asento eli pelkkä seisoma-asento ei kerro koko totuutta

• Oikeanlainen ja nousujohteinen harjoittelu on kaiken A ja O

• Lapsen on hyvä leikkiä monipuolisesti ja suosia myös avojaloin kävelyä turvallisessa ympäristössä

• Jos kipuja ilmenee, hakeudu hyvälle fysioterapeutille

Henkilökohtainen intohimoni fysioterapian puolella on tuki- ja liikuntaelinvaivat. Erityisesti olen kiinnostunut juurikin alaraajojen toiminnasta sekä etenkin pronaatiosuuntaisesta liikkeestä. Lattajalan kanssa ei kannata jäädä yksin sillä on tärkeää selvittää vaivan tausta ja lähteä yksilöllisesti rakentamaan harjoitteita.

Pystyn auttamaan sinua kätevästi ympäri Suomen etävastaanotollani sekä paikan päällä Nokialla ja Hämeenkyrössä. Etäfysioterapiavastaanoton voit varata ajanvarausjärjestelmästä. Löydät sen järjestelmästä Nokian ja Hämeenkyrön toimipisteiden kautta. Tutkitaan tarkemmin sinun jalkaasi ja rakennetaan yhdessä sinulle sopivat harjoitteet. Uskon, että tulemme löytämään yhdessä paremmat seuraavat askeleet nyt ja tulevaisuudessa!

Lähteet

Cheung, R. T. H., Chung, R. C. K. & Ng, G. Y. F. 2011. Efficacies of different external controls for excessive foot pronation: A meta-analysis. British Journal of Sports Medicine Vol. 45 No. 9, 743–751. DOI:10.1136/bjsm.2010.079780.

Filardi, V. 2018. Flatfoot and normal foot a comparative analysis of the stress shielding. Journal of Orthopaedics Vol. 15 No. 3, 820–825. DOI:10.1016/j.jor.2018.08.002.

Fiolkowski, P., Brunt, D., Bishop, M., Woo, R. & Horodyski, M. 2003. Intrinsic pedal musculature support of the medial longitudinal arch: an electromyography study. The Journal of foot and ankle surgery Vol. 42 No. 6, 327–333. DOI:10.1053/j.jfas.2003.10.003.

Ford, S. E. & Scannell, B. P. 2017. Pediatric Flatfoot. Foot and ankle clinics Vol. 22 No. 3, 643–656. DOI:10.1016/j.fcl.2017.04.008.

Franklyn-Miller, A., Wilson, C., Bilzon, J. & McCrory, P. 2011. Foot Orthoses in the Prevention of Injury in Initial Military Training: A Randomized Controlled Trial. The American Journal of Sports Medicine Vol. 39 No.1, 30–37. DOI: 10.1177/0363546510382852.

Greisberg, J. & Vosseller, J. T. 2019 Foot and ankle. Second edition. Philadelphia, Pa: Elsevier.

Headlee, D. L., Leonard, J. L., Hart, J. M., Ingersoll, C. D. & Hertel, J. 2008. Fatigue of the plantar intrinsic foot muscles increases navicular drop. Journal of Electromyography and Kinesiology Vol. 18 No. 3, 420–425. DOI:10.1016/j.jelekin.2006.11.004.

Henry, J. K., Shakked, R., & Ellis, S. J. 2019. Adult-acquired flatfoot deformity. Foot & Ankle Orthopaedics, Vol 4 No 1, 1-17. DOI:10.1177/2473011418820847

Mooney, J. & Campbell, R. 2006. General foot disorders. Teoksessa: Lorimer, D. E., French, G., O'Donnell, M., Burrow, J. G. & Wall, B. Neale's disorders of the foot. 7 th ed. Edinburgh: Churchill Livingstone Elsevier, 89–163

Neumann, D. A. 2017. Kinesiology of the musculoskeletal system: Foundations for rehabilitation. Third edition. St. Louis, Missouri: Elsevier

Okamura, K., Fukuda, K., Oki, S., Ono, T., Tanaka, S., & Kanai, S. 2020. Effects of plantar intrinsic foot muscle strengthening exercise on static and dynamic foot kinematics: A pilot randomized controlled single-blind trial in individuals with pes planus. Gait & posture Vol. 75, 40–45. DOI:10.1016/j.gaitpost.2019.09.030.

Saarikoski 2016. Lasten alaraajojen ja jalkaterien asentopoikkeamat ja nivelten yliliikkuvuus. Terveet jalat. Duodecemin terveyskirjasto, https://www.terveyskirjasto.fi/tju00334

Stacoff, A., Reinschmidt, C., Nigg, B., van Den Bogert, A., Lundberg, A., Denoth, J. & Stüssi, E. 2000. Effects of foot orthoses on skeletal motion during running. Clinical Biomechanics Vol. 15 No. 1, 54–64. DOI:10.1016/S0268-0033(99)00028-5.

Valmassy, R. L. 1996. Clinical biomechanics of the lower extremities. St.Louis: Mosby

Kirjoittanut Jami Tapaninen

Fysioterapiaa 24 tunnin sisällä!

VARAA AIKA
© 2022
Proxima Finland / Optimal Human Movement Oy
y-tunnus: 2748793-9
crosslist linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram