02/04/2025

Suomen vuoden 2023 sairauspoissaolotilastot: Mitä voimme oppia?

Vuoden 2024 sairauspoissaolotilastot tarjoavat arvokasta tietoa suomalaisen työikäisen väestön terveydestä sekä poissaolojen syistä. Kokonaisuutena sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisvuoteen verrattuna, mutta tietyillä aloilla ja ammattiryhmissä ne ovat edelleen merkittävä haaste.

Kokonaiskuva sairauspoissaoloista

Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2023 Suomessa kirjattiin noin 1,8 miljoonaa sairauspoissaolojaksoa, jotka koskivat yhteensä 674 000 henkilöä. Suurin osa sairauspoissaoloista oli lyhytkestoisia, mutta pitkittyneet poissaolot muodostavat edelleen merkittävän osan sairauspoissaolojen kokonaiskuvasta.

Sairauspoissaolot  2023 ja sairauspäivärahaa saaneiden määrä yleisimmissä sairauspääryhmissä

THL

1,7 miljoona eli 65% kaikista työllisistä käytti työterveyshuollon palveluita vuonna 2023

Keskeiset sairauspoissaolojen syyt vuonna 2023:

  • Akuutit ylähengitystieinfektiot (esim. flunssa ja keuhkoputkentulehdus)
  • Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, erityisesti selkäsäryt ja nivelvaivat
  • Mielenterveysongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt
  • Pitkittyneet kivut ja uupumus

Kelan tilastojen mukaan mielenterveysongelmat ovat kasvava sairauspoissaolojen syy. Yli 100 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, ja erityisesti ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet merkittävästi.

Mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot  2023

Sairauspoissaolot ammattiryhmittäin

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sairauspoissaolot vaihtelevat suuresti. Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimukset osoittavat, että fyysisessä työssä olevilla sairauspoissaolot ovat yleisempiä kuin asiantuntijatyötä tekevillä.

Olemme aikaisemmin kirjoittaneet blogitekstin, miksi asiantuntija tai kevyttä fyysistä työtä tekevillä sairauspoissaolot ovat huono mittari. Voit lukea aiheesta lisää tästä.

Asiantuntijatyö vs. fyysinen työ

  • Johto- ja asiantuntijatehtävissä sairauspoissaolopäiviä kertyi keskimäärin 7,5 päivää vuodessa.
  • Fyysisessä työssä, kuten varhaiskasvatuksen opettajilla, koulunkäyntiavustajilla ja sosiaali- ja terveysalalla, sairauspoissaolopäiviä oli keskimäärin 20–25 päivää vuodessa.

Kunta10-tutkimuksen mukaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajilla sairauspoissaolot olivat huomattavasti yleisempiä (22 päivää) verrattuna lehtoreihin ja tuntiopettajiin (9,9 päivää). Koulunkäyntiavustajilla ja sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnalla sairauspoissaolojen määrä oli myös korkeampi keskimäärin 25 päivää vuodessa.

Mitä voidaan tehdä sairauspoissaolojen vähentämiseksi?

Sairauspoissaolojen vähentäminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä:

  • Työhyvinvointia tukevat toimet, työn kuormituksen tasapainottaminen.
  • Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen erityisesti kuormittavilla aloilla.
  • Varhainen puuttuminen ja kuntoutus, jotta tuki- ja liikuntaelinongelmat eivät pitkittyisi.
  • Työterveyshuollon kehittäminen, jotta sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy tehostuu.

Yhteenveto

Suomen vuoden 2024 sairauspoissaolotilastot osoittavat, että mielenterveysongelmat ja fyysiset rasitukset ovat suurimpia sairauspoissaolojen aiheuttajia. Fyysisessä työssä olevilla sairauspoissaolot ovat huomattavasti yleisempiä kuin asiantuntijatehtävissä. Työhyvinvointia tukevilla toimilla voidaan vähentää sairauspoissaolojen määrää ja parantaa työelämän laatua pitkällä aikavälillä.

Blogitekstin koostanut kipu- ja urheilufysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti ja valmentaja (VAT) Arttu Peltola.

Kirjoittanut Arttu Peltola

Fysioterapiaa 24 tunnin sisällä!

VARAA AIKA
© 2025
Proxima Finland / Optimal Human Movement Oy
y-tunnus: 2748793-9
crosslist linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram