Nämä ovat yleisiä oireita, joiden taustalla voi olla hampaiden narskuttelu ja/tai yhteen pureminen. Olet saattanut joskus kuulla myös termin bruksismi. Bruksismi on omasta tahdosta riippumatonta purentalihasten työskentelyä joko päivällä valveilla tai öisin nukkuessa. Tämä työ voi olla narskuttelua, hampaiden puremista yhteen, hampaiden pitämistä yhdessä tai purentalihasten aktivointia ilman hammaskontaktia. Bruksismi on hyvinkin yleistä ja tämän aiheuttamista oireista moni kärsii tietämättään.
Pureeko lapsesi tai puolisosi hampaita öisin? Onko joku kertonut sinulle, että itse teet tätä? Mahdollisesti hammaslääkärisikin on maininnut asiasta? Emme itse voi tietää mitä yöllä teemme. Yöllinen pureminen jättää kuitenkin merkkejä. Hampaasi voivat olla kuluneet tai hampaiden paikkasi vaurioituneet. Leuat saattavat olla väsyneet ja/tai kipeät, posket ja ohimot aristavat sekä hampaasi myös. Jos katsot peilistä kieleesi, saatat nähdä siinäkin merkkejä pureskelusta. Kielemme nimittäin ottaa osumaa hampaisiin ja samalla muodostuu hauskasti nimetty piparkakkukieli. Hampaiden jättämät jäljet tekevät kielen sivut aaltomaiseksi. Mikä ratkaisuksi? Jatka vain lukemista.
Jos sinulla on taipumusta hampaiden narskutteluun öisin, olisi erittäin tärkeää suojata hampaasi. Öinen pureminen ja/tai narskuttaminen voi olla hyvinkin voimakasta, joka kuluttaa hampaiden purupintoja. Purentakiskot voivat myös vähentää öistä puremista. Joissakin tapauksissa purentakiskojen käyttö öisin on vähentänyt puremista ja näin helpottanut muitakin oireita. Jos purentakiskojen käyttö mietityttää niin apteekeista ja Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy halvempia vaihtoehtoja kokeiluun. Nämä toimivat varsinkin ensiapuna. Suosittelen kuitenkin hammaslääkärissä teetettyjä suuhun muotoiltuja vahvempia malleja.
Hampaiden narskuttelu päivisin on usein tiedostamatonta tai opittu tapa, mistä on helpompi päästä pois, sillä olemme hereillä. Aiemmin manitsemaani yölliseen puremiseen emme voi samalla tavalla vaikuttaa. Vinkkinä annankin, että kun huomaat arjessasi purevasi hampaita yhteen tai narskuttelevasi, niin pysähdy, lopeta tekeminen, suorista asentosi ja hengittele rauhakseltaan kymmenen sekunnin ajan. Lisäksi keskity omaan psyykkiseen hyvintointiinsi ja stressinhallintaan. Tästä lisää seuraavaksi.
Purit hampaitasi yhteen päivisin tai öisin, niin stressillä ja hampaiden puremisella tai narskuttelulla on nähty olevan selkeää yhteyttä niin omassa asiakaskunnassa kuin tutkimusnäytössäkin. Oletkin saattanut huomata oireittesi lisääntyneen stressaavina aikoina. Stressaavina aikoina on hyvä löytää stressiä aiheuttavien asioiden lisäksi aikaa keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin ja/tai ihmisiin sekä ymmärtää oireiden ja stressin yhteys. Omaa tilannetta ja arkea on syytä tarkastella; mikä stressin aiheuttaa ja voisiko kuormittaville asioille olla ratkaisu? Lisäksi on tärkeää huomioida oma kokonaiskuormitus, voisinko keventää kuormitusta jostakin sekä pohtia miten palaudun ja miten nukun?
Stressin kanssa ei kannata jäädä yksin ja voinkin suositella kollegaani Jutta Heleniusta (stressinhallintavalmentaja) apuna. Erilaisista hengitys- ja rentoutusharjoituksista on nähty olevan positiivisia vaikutuksia stressinhallinnassa.
Bruksismin oireiden kanssa ei pidä jäädä yksin. Suosittelen hakeutumaan tmd-fysioterapiaan. Sillä on kokemukseni ja näytön perusteella hyviä keinoja oireiden helpottamiseen.
Lisäksi muistutuan, etttä stressiin ja sen hallintaan on syytä panostaa sekä löytää omaan arkeen tasapainoa ja mieluisaa tekemistä. Öisin tapahtuvaan narskutteluun olisi syytä hankkia purentakisko niin hampaiden suojaamiseksi kuin mahdollisen puremisen vähentämiseksi.
Kaikkein haastavimmissa tapauksissa voidaan harkita hoitomuotona botuliinitoksiinipistoksien käyttöä, joilla on tarkoitus vähentää puremalihasten aktiviteettia. Kuitenkin näidenkin lääkärin antamien pistosten lisäksi fysioterapian olisi hyvä olla läsnä hoidossa.
Purentaelimistön häiriön ja kiputilojen vuoksi hakeudutaan tmd-fysioterapiaan. Yksi yleinen syy onkin tässä blogikirjoituksessa tutuksi tullut bruksismi. Tmd-fysioterapia käynnillä tutkitaan leukanivelen toimintaa sekä arvioidaan ja mitataan leuan liikettä ja purentaa tarkemmin. Tarkoituksena on löytää oikeat ja tehokkaimmat hoitomuodot asiakkaalle. Näitä ovat erilaiset harjoitteet sekä pehmytkudoskäsittelyt ja mobilisoinnit. Käynnillä ei kuitenkaan keskitytä pelkästään leukapiiriin, vaan sen lisäksi tarkastellaan laajemmin myös niihin läheisesti liitoksissa olevien kudosten toimintaa ja ihmistä kokonaisuutena.
Bruksismista aiheutuvien oireiden lievittämiseksi voidaan tehdä purentalihasten käsittelyä, jolloin kovasti “treenattuja” lihaksia saadaan rentoutettua. Käsittelyiden merkitys kasvaakin tapauksissa, joissa öiselle puremiselle ei löydetä syytä. Tällöin on hoidettava pelkästään oiretta elämänlaadun parantamiseksi. Säännöllisten käsittelyiden lisäksi fysioterapiassa ohjataan erilaisia omaharjoitutuksia, joilla ollaan nähty olevan hyviä tuloksia oireiden lievittämiseksi. Näin pääset harjoitteilla itsenäisesti lievittämään oireita. Harjoituksia ovat muun muassa: alaleuan liike- ja lihasharjoittelu sekä rentoutusharjoitteet. Fysioterapiassa neuvotaan myös miten voit itse rentouttaa lihaksia oma-käsittelyllä.
Fysioterapeutti Jami Tapaninen on kouluttautunut tarjoamaan apua purentaelimistön kipuihin ja toimintahäiriöihin. Jamin vastaanotolle pääset Hämeenkyrön toimipisteessä. Varaa aika alla olevasta painikkeesta!
Kirjallisuutta:
Amorim, C. S., Santo, A. S. E., Sommer, M., & Marques, A. P. 2018. Effect of physical therapy in bruxism treatment: a systematic review. Journal of manipulative and physiological therapeutics, 41(5), 389-404.
Chemelo, V. D. S., Né, Y., Frazão, D. R., Souza-Rodrigues, R. D. D., Fagundes, N. C. F., Magno, M. B., ... & Lima, R. R. 2020. Is there association between stress and bruxism? A systematic review and meta-analysis. Frontiers in neurology, 11, 590779.
Lal, S. J., & Weber, D. D. S. 2018. Bruxism management.
Käypähoito -suositus 2021. Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD)
Könönen, E. 2022. Bruksismi, hampaiden narskutus. Lääkärikirja Duodecim
Toispuoleinen niskakipu saattaa yllättää sinut, kun herään aamulla. Käännät hieman päätäsi ja niska jysähtää jumiin. Tuntuu, että en ole mitään erityistä tehnyt, varmaan nukkunut huonosti. Monesti äkillisen toispuoleisen niskakivun taustalla on yksinkertainen selitys.
Niskakipuun vaikutta, mitä teet arjessasi ja miten olet totuttanut kehoasi siihen.
Äkillinen toispuoleinen niskakipu voi tulla, kun jokin näistä tekijöistä ei ole tasapainossa tai olet kuormittanut sitä tavallista enemmän. Niskakivun oireena voi olla kipu, pään liikkeiden rajoittuminen, säteily ja puutumisoireet käsiin, huimaus ja päänsärky.
Yleensä kyseessä hyvänlaatuinen vaiva. Se tarkoittaa sitä, että vaivalle ei ole mitään rakenteellista syytä eikä se vaadi esimerkiksi leikkaushoitoa. Olotilaan pystyy helpottamaan fysioterapialla ja mahdollisesti manualisella käsittelyllä eli hieronnalla.
Tos on Toracic outlet syndrome eli hartian yläaukon oireyhtymä. Siinä yläraajan hermotuksesta ja verenkierrosta vastaava hartiapunos on juotunut pinne tilaan. Se voi aiheuttaa puutumista käsissä, voimattomuutta ja niska-, hartia- ja olkapääkipua. Lue lisää Tos-oireyhtymästä.
Kun niskaa on kuormittanut liikaa, lihakset väsyvät ja ne eivät jaksa tukea niskaamme, kuten tavallisesti. Monesti niska menee jumiin aamulla herätessä. Tämä johtuu siitä, että lihakset ovat olleet yön ajan levossa, eivätkä vielä ole ihan "heränneet" arjen toimintoihin.
Selkärangassamme on suojamekanismi, joka aktivoituu, kun jokin nikama alue pääsee liikkumaan yli tavallisen. Suojamekanismi aktivoi lihakset ja synnyttää suojakrampin, jolla se suojelee kaula- ja selkärankaa. Tämä on siis normaali kehon reaktio. Alaselässä termi noidan nuoli, on varmaakin tutumpi termi. Niskassa on kyse samanlaisesta reaktiosta. Selkärangassa ei siis ole mennyt mitään rikki, vaan keho suojelee kaularankaa ennalta.
Alussa kerroimme äkillisen niskakivun tärkeimmät syyt. Tärkeää on vahvistaa lihaksia kestämään arjessa tulevaan kuormitusta. Fysioterapiassa analysoidaan arjessasi kipuun vaikuttavat tekijät ja vahvistetaan niitä. Ajatus harjoittelusta, kun niskaa ei pysty liikuttamaan, voi tuntua vastenmieliseltä, mutta harjoittelua pystyy aloittamaan hyvin yksinkertaisilla tavoilla. Tärkeintä on, että löydetään sinulle sopivat tavat aktivoida lihaksia, jotka tukevat kaularankaasi.
Hieronnalla voidaan alkuvaiheessa auttaa liikkuvuudessa ja rentouttaa lihaksia. Syy kuitenkin on ylikuormittuneet lihakset, jotka eivät tue tarpeeksi, joten hieromalla ja venyttämällä voidaan oireita jopa pahentaa. Liikkuvuusharjoitteluun on yhdistettävä lihasvoimaharjoittelu, jotta vaiva saadaa hoidettua pysyvästi.
Palvelemme sinua etäyhteydellä koko Suomeen. Toimipisteemme löytyvät Tampereelta ja Hämeenkyröstä.
© 2026
