Niskahartiaseudun kivut ovat yleisiä. Ne voivat liittyä lihaskireyksiin tai liikerajoituksiin kaularangan fasettinivelissä. Kivut voivat heijastella yläselkään tai yläraajaan. Aina ei ole kyse siitä, että kaularangan rakenteissa olisi jotain vikaa. Toisinaan keho on sopeutunut toistuviin kuormituksiin, kuten esimerkiksi päätetyöskentelyn työasentoon, joka aiheuttaa pitkään jatkuessaan paikallista ylikuormitusta kaularankaa tukeviin lihaksiin.
Kun niska tuntuu kireältä tai kipeytyy. Mikäli tutkittaessa havaitaan selkeitä puolieroja, jäykkyyttä tai yliliikkuvuutta, voidaan manuaalisilla käsittelyillä parantaa rennomman työskentelyasennon ja liikkumisen mahdollisuuksia. Yksin manuaalinen hoito ei ratkaise kaikkea, mutta terapeuttisen harjoittelun osana sen avulla voidaan hahmottaa tilanne paremmin ja valita sopivat harjoitukset löydösten perusteella.
Usein niskakivun syy on lihasperäinen, mutta tuki- ja liikuntaelimistön kivut voivat olla peräisin kaikista kudoksista, joissa on kipuhermopäätteitä. Ei voida siis luoda kuvitteellista asiakasta, jonka kipujen syy tiedetään jo ennalta. Ennen hoitojen aloittamista on tehtävä kliiniset tutkimukset, joiden löydösten perusteella valitaan se mitä tehdään. Joissain tapauksissa, esimerkiksi krooninen kipu, hoidon tavoite voi olla oireen lievittäminen siedettäväksi. Täydellisen terveyden palauttaminen ei ole aina mahdollista, vaikka markkinointimielessä sellainen väite olisi varmasti realistista arvioita parempi.
Usein niskassa tuntuvaa kipua ja jäykkyyttä voidaan kuitenkin helpottaa jo ensimmäisellä käynnillä.
Ennen kaularankaan kohdistuvia hoitoja tehdään ns. turvatestit, joilla varmistetaan, että kaularangan ligamentit ja verisuonet ovat tarpeeksi terveitä, että kaularankaa voidaan käsitellä. Löydökset turvatesteissä ovat erittäin harvinaisia, mutta eivät aivan mahdottomia.
Kaularangan toiminnan häiriöitä voidaan hoitaa pehmytkudoksia hieromalla ja venyttelemällä. Fasettiniveliä on turvallista mobilisoida, koska silloin liikkeet tapahtuvat fysiologisella liikealueella, eli sillä liikelaajuudella, jonka nivelestä voi tuottaa lihastyöllä.
Mikäli kaularangan lihaksissa havaitaan heikkoutta tai kireyttä, voidaan tilannetta helpottaa terapeuttisella harjoittelulla, jonka kesto on yleensä joitain viikkoja. Harjoittelu suunnitellaan lihasvoimatestauksen perusteella. Hoito voi olla myös työergonomian ohjaamista, jos toistuva ongelmallinen kuormitus johtuu siitä.
Niskakipua voidaan helpottaa lisäämällä liikettä siellä, missä liike on vähentynyt ja parantamalla tukea siellä, missä liikettä tapahtuu tarpeettoman paljon.
Nivelten manipulointi on yksi tapa toteuttaa manuaalista tekniikkaa. Myös kaularankaa voidaan joissain tilanteissa manipuloida, eli ”rusautella”, mutta sille on harvoin tarvetta, koska mobilisoinnilla voidaan saavuttaa sama hoitotulos. Terapeutin on manipuloidessa tiedettävä mitä tekee. Itseoppineen niksauttajan käsiin ei kannata kaularankaansa uskoa. Koulutettu ammattilainen, joka osaa arvioida toimenpiteen tarpeellisuuden, ja on tietoinen sen vasta-aiheista, voi tehdä myös manipulaatiohoitoja.
Kaularangan manuaalisen hoidon esteitä ovat:
- Epävakaat (instabiilit) rakenteet
- Rangan alueen infektiot
- Tuberkuloosi
- Luutulehdus (osteomyeliitti)
- Ligamenttien repeämä
- Monitasoinen hermojuuripatologia, huomattavat neurologiset puutosoireet
- Etenevä tai paheneva neurologinen oireisto
- Ylemmän motoneuronin vaurio tai selkäydinvamma
- Osteoporoosi
- Tuore leikkaus tai vamma
- Puuttuva diagnoosi, ellei tiedetä mitä hoidetaan, ei voida hoitaa. Fysioterapeutti ei tee diagnooseja, diagnosointi kuuluu ainoastaan lääkäreille.
Lopuksi pari hyödyllistä linkkiä:
Varaa aikasi fysioterapiaan tästä
Kirjoittajan esittely
Lisätietoa meistä ja palveluistamme
Aikuisten niskakivun Käypä hoito suositus
Päänsärky on yleinen vaiva, joka voi aiheutua monesta syystä. Lievä nestehukka, kahvihampaan kolotus, univaje, niskahartiaseudun lihasjännitys, migreenityyppinen särky ja purentaelimiin liittyvä kipu ovat yleisiä syitä päänsärylle. Niiden hoitamiseen on myös erilaisia keinoja, koska kaikki päänsäryt eivät ole samanlaisia. Tässä tekstissä esittelen sinulle, millaisilla keinoilla voit ennaltaehkäistä ja vähentää päänsärkyjä.
Yleisenä neuvona lähes minkä tahansa kivun omahoitoon, oli kyse sitten selkäkivusta, penikkataudista tai päänsärystä, ovat terveyttä edistävät elämäntavat. Päivittäinen kevyt liikunta, riittävä uni, nestetasapainosta huolehtiminen, säännöllinen ateriarytmi ja runsas suojaravintoaineiden saanti voitelevat koneistoa ja luovat elimistöön olosuhteet, joissa keholla on voimavaroja toipua sairauksista ja toimia kivuttomasti. Jos päänsäryt toistuvat usein ja häiritsevät arkea, on hyvä pysähtyä miettimään, onko rasituksesta palautumiselle annettu tarpeeksi aikaa ja onko kalenteri ojennuksessa vai painavatko työt päälle. Entä ravitsemus ja liikunta? Syötkö riittävän usein ja riittävän paljon? Liikutko säännöllisesti ja tauotatko työtäsi?
Ruokapäiväkirja on hyvä työkalu sen selvittämiseen, tuleeko päivän mittaan syötyä tarpeeksi paljon ja tarpeeksi usein ja juotua riittävästi vettä. Särkylääkkeiden syömistä varmuuden vuoksi ei suositella, koska niilläkin on ei-toivottuja sivuvaikutuksia, kuten vatsan ärtyminen. Jos aloittaa päivän maksimiannoksella buranaa, on sitä enää hankala lisätä siinä vaiheessa, kun särkylääke voisi olla oikeasti paikallaan. Särkylääkkeen käyttäminen on ihan sallittua, koska kipua on turha kärsiä, jos se voidaan välttää. Päänsärky ei koskaan johdu siitä, että särkylääkkeitä ei ole syöty tarpeeksi, vaan taustalla on aina joku muu syy, johon kannattaa puuttua.
Jännityspäänsärky on yleinen syy hakeutua hierontaan. Hieronta onkin siihen hyvä ensiapu. Ohimoilla tuntuva päänsärky liittyy usein epäkäslihaksen rasituksiin, kun taas niskalihaksista johtuva särky tuntuu enemmän otsalla ja päälaella. Hieronnalla voidaan lievittää oireita, mutta jos haluat löytää pysyviä ratkaisuja päänsärkyyn, on fysioterapia oikea ratkaisu. Fysioterapiassa ongelmaa ratkotaan myös lihaksia vahvistamalla ja ohjaamalla hartialihasten lepoasentoja. Lihasjännitys johtuu useimmiten siitä, että lihas on joutunut työskentelemään pitkiä aikoja kapasiteettinsa äärirajoilla. Se mikä tuntuu ”jumina” on usein ylirasitusta. Jos tukilihaksissa on heikkoutta, ne kiristyvät ja kireys voi johtaa epäedullisiin kuormituksiin myös ympäröivissä kudoksissa. Tyypillistä on, että esimerkiksi päätetyössä epäkäslihakset ovat koko ajan hiukan venyneet, rintalihakset vähän kireät ja lapaa liikuttavat lihakset ylitöissä, koska ne kannattelevat käsivarsia koko päivän.
Yläselän lihasvoiman harjoittaminen on hyvä keino ratkaista ongelma pysyvästi. Tässä kohden ei tarvitse muistella 1990-luvun steroideilla kasvaneita bodareita, voimaharjoittelu ei tarkoita kehonrakennusta, vaan yksinkertaisimmillaan se on kehon liikemalleja monipuolistavaa kehonhuoltoa, jota voi tehdä käymättä kuntosalilla kertaakaan. Punnerrukset, leuanvedot, kuminauhajumpat ja käsipainotreenit ovat hyviä havainnollistavia esimerkkejä. Kun lihaksella on enemmän kapasiteettia toimia, se kestää myös arjen kuormituksia paremmin.
Migreenitaipumus on perinnöllistä, mutta migreenin syntymekanismia ei vielä täysin tunneta. Migreeni voi ilmetä monella eri tavalla, toisilla siihen liittyy kova päänsärky, jonka aikana kipu voi olla sykkivää. Toisilla migreeniin liittyy pahoinvointia, puutumisia tai näköhäiriö, jota sanotaan auraksi. Kohtauksia voi olla useita viikossa tai niiden väli voi olla useita kuukausia. Stressi saattaa toimia joillain laukaisevana tekijänä, osa kohtauksista liittyy hormonitoimintaan. Migreenikohtaus ei jätä jälkiä aivoihin, se ei ole vaarallinen vaiva, mutta se voi heikentää elämänlaatua. Migreenikohtaus noudattaa usein kaavaa, jossa ennakko-oireita seuraa aura, särkyvaihe ja mahdolliset jälkioireet.
Migreenikohtauksen ennakko-oireita voivat olla muun muassa mielialan vaihtelut, ”aivosumu”, sanojen hakeminen, makeanhimo tai väsyminen. Monet migreenistä kärsivät oppivat tunnistamaan omat ennakko-oireensa ja reagoimaan alkavaan kohtaukseen hyvissä ajoin. Migreenikipuun voi liittyä myös lihassärkyä niskassa, mutta sen ei arvella olevan migreenikohtauksen aiheuttaja vaan osa migreenikohtaukseen liittyvää kipua. Lihaskipu voi olla myös migreenikohtauksen jälkioire, johon moni hakee helpotusta hieronnasta. Rentouttava hieronta saattaa myös vähentää stressiä ja sitä kautta auttaa pitämään oireita aisoissa. Mutta koska ei tiedetä mikä kaikki migreeniä aiheuttaa, ei ole olemassa myöskään sellaista hoitoa, joka kaikilla toimisi varmasti ja aina. Lihaskireyden vähentäminen helpottaa toisinaan oloa migreenikohtauksen jälkeen ja vähentää stressiä, mikä voi joillakin ehkäistä uutta migreenikohtausta. Toisin kuin lihasjännityksestä johtuvaa päänsärkyä, migreeniä on hyvä hoitaa särkylääkkeillä. Lievissä tapauksissa hoidoksi saattaa riittää sopiva annos käsikauppasärkylääkkeitä. Lisätietoa migreenistä ja sen hoidosta saat migreeniyhdistyksen kotisivuilta ja Käypä hoito suosituksista.
Hampaiden yhteen puremista tai yöllistä narskuttelua kutsutaan bruksaukseksi. Sille tyypillisiä oireita ovat väsymisen ja paineen tunne leuoissa ja ohimoilla. Särky on usein toispuoleista ja painottuu aamuihin. Sitä voidaan hoitaa pitämällä yökiskoa, joka muuttaa hiukan purentaa ja saattaa herätellä uudestaan refleksin, joka rentouttaa leukalihakset, kun etuhampaiden kärjet osuvat toisiinsa. Ohimolihakset ovat voimakkaan lihaskalvon sisällä ja niiden ylirasittuminen voi johtaa jopa penikkataudin kaltaisiin ylirasitusoireisiin. Lihasaitiopaine nousee ja aiheuttaa tulehdusta, jota kevyt liike ja lepo helpottavat. Tämä on kuitenkin aika harvinaista. Lievemmät ylirasitukset ovat tavallisempia, niihin voi liittyä jopa ylähampaisiin säteilevää särkyä. Bruksaus paljastuukin usein hammastarkastuksen yhteydessä. Bruksausta voidaan helpottaa purentalihashieronnalla ja TMD-fysioterapialla, jossa tutkitaan miten pitkälle purentaelimiin ja niihin läheisesti yhteydessä oleviin kudoksiin jännitys on levinnyt ja mikä pitää jännityksiä yllä. Purentaelinten toimintahäiriöt saattavat heijastella lapoihin asti ja niihin liittyy toisinaan jopa puutteellinen keskivartalon tuki, joka muuttaa pään ja hartioiden asentoa ja altistaa ylikuormituksille. Esimerkiksi kylkiluunkohottajalihasten ylikireyden selvin oire on joskus pistävä kiputunne lapaluun alareunan vieressä.
Manuaalisten hoitojen ja harjoitusten yhdistelmällä bruksaukseen liittyviä oireita voidaan usein lievittää hyvin nopeasti. Parhaimmillaan tilanne on saatu alle viikossa purettua ja oireet laskettua siedettävälle tasolle.
Autamme sinua löytämään arjessasi ne tekijät, jotka vaikuttavat kipuusi. Autamme ympäri Suomen etänävastaanotolla ja vastaanotollemme voit tulla Tampereelle, Nokialle ja Hämeenkyröön.
Tässä sinulle niskakivun ensiapupaketti! Videolla kerromme, miksi niskaan ja päähän alkaa koskea sekä mitä asialle pystyy tekemään.
Niskakivun taustalla on hyvin moninainen kokonaisuus, joka koostuu arjestasi, mielestäsi sekä ajatuksistasi, voimakapasiteetista, arjen kuormittavuudesta jne. Niska-hartiavaiva kanssa ei kannata jäädä yksin. Me autamme sinua selvittämään vaivasi syyn ja autamme sinua pääsemään siitä eroon, pysyvästi.
Jos kärsit äkillisestä toispuoleisesta niskakivusta, lue lisää tästä.
Jos kärsit päänsärystä, lue lisää tästä.
Jos kärsit migreenistä, lue lisää tästä.
Palvelemme sinua etäyhteydellä koko Suomeen. Toimipisteemme löytyvät Tampereelta, Nokialta ja Hämeenkyröstä.
Fysioterapiassa saat avun vaivoihin ja kipuun. Jos arjessa ei onnistu kyykkyyn meneminen kipeän polven takia, kynän nostaminen lattialta kipeän selän takia tai pyykkien narulle laittaminen kipeän olkapään takia, kannattaa silloin varata aika fysioterapiaan. Oli kyse juuri tulleesta tai pidempään olleesta vaivasta, tuemme sinua kuntoutumisessa ja kivun hoidossa. Niskakivun ensiapupaketti auttaa sinua pääsemään alkuun. Fysioterapiassa terapeutin kanssa pureudutaan sinun arkeesi ja autetaan sinua vaivasi kanssa.
Fysioterapia on parhaimmillaan muutakin kuin fyysistä kuntouttamista: se on henkinen prosessi, kokemus uuden oppimisesta, keskustelua ja yhteistyötä. Hyvin suunniteltu prosessi takaa sinulle parhaan palvelun.
Emme hoida vain kipuasi, vaan autamme sinua huolehtimaan kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnistasi. Sinä olet oman elämäsi asiantuntija. Me toimimme mentoreina ja oppaina matkallasi kohti parempaa kuntoa, terveyttä ja kivutonta arkea.
Niskakipu on yleinen vaiva yhä nuoremmilla ja nuoremmilla. Onneksi niska-hartiakivuista suurin osa on toiminnallisia eli pystymme itse toiminnallamme vaikuttamaan kipuihin ja särkyihin. Särkyihin vaikuttaa se mitä teemme arjessa ja miten käytämme kehoamme. Tässä neljä tärkeintä syytä, jotka vaikuttavat niskakipuihin.
Olet sitten toimistotyössä, ajat autoa tai kaupan kassalla. Pyri rikkomaan päivääsi ja lisäämään siihen liikunta hetkiä.
Suurin osa niskahartia säryistä on iskeemistä kipua eli hapenpuutteesta johtuvaa. Hierontakin monesti helpottaa juuri tällaista kipua. Jos haluaa pitkäaikaisesti päästä eroon vaivoista, vaatii se lihasten vahvistamista ja/ tai kuormituksen muuttamista. Pää painaa keskimäärin 5 kiloa - 4 kilon kahvakuulan kannattelu pystyssä on haastavaa kädellä. Saati sitten kun sama tarvitsee tehdä 8-10 tuntia päivässä.
Lihakset vaativat dynaamista työtä - Kun lihas tekee pitkään staattista työtä, sen verenkierto heikkenee. Liika jäpittäminen vain pahentaa oireita.
Kokeile kannatella 4-5kg painoa kädessäsi. Kauan pystyt pitämään painoa kädessä?
Olit sitten kotona pienten lasten kanssa, rakennustyömaalla tai kodinkonekaupan varastossa siirtämässä kodinkoneita. Pidä huoli, että sinulla on tarpeeksi voimaa.
Monella on arjessa samoja toistuvia liikkeitä. Vanhempi nostaa 15kg lasta useamman kerran päivässä syliin, ja kertoja voi olla satoja. Raksatyöntekijä voi joutua pitämään naulapyssyä ylhäällä 8 tuntia päivässä tai varastomies nostaa satoja kertoja kymmenien kilojen painoisia tavaroita.
Jokaisella on maksimivoimakapasiteetti suorituksiin. Jos lapsen nostaminen syliin on esimerkiksi 70% sinun maksimaalisesta suorituksesta, et jaksa sitä päivän aikana montaa kertaa tehdä. Mutta jos se on vain 35% maksimaalisesta suorituksesta. Jaksaa arkisen liikkeen tehdä paljon useammin.
Monesti arjessa emme juurikaan pysty määrittämään kuinka monta kertaa meidän pitää tiettyjä liikkeitä tehdä. Kun lapsi haluaa syliin on se nostettava tai kun rakennustyömaalla aletaan asentamaan kattopaneelia, sitä saa tehdä viikon putkeen 8 tuntia päivässä. Kuormitus kasvaa päivän aikana ja vähitellen kuorma menee kuormituskynnyksen yli. Tästä seuraa jumeja, kiristystä ja särkyjä.
Mikä on arjesi liike? Tai missä sinulla tulee särkyä?
Testaa maksimivoimasi. Onko se lähellä sitä liikeettä, jota joudut toistamaan useita kertoja päivässä?
Paheneeko säryt viikon aika? Alkuviikko menee hyvin ja loppuviikosta alkaa jumit puskemaan päälle. Viikonloppu auttaa vähän palautumaan. Sitten kun arjessa tulee vähän kiireisempi vaihe, viikonloppu ei enää riitä palautumiseen ja kuormituskynnys ylittyy, kun kuormitus kasaantuu pidemmällä aika välillä.
Toimistotyöläisellä ja raksatyöntekijällä voi olla sama vaiva, mutta syyt sille on hyvin erilaiset. Toisella syy voi olla ylikuormitus, toisella taas paikallaan oleminen tai näiden yhdistelmä. Syyhyn vaikuttaa jokaisen oma kunto ja voimatasot.
Stressi voi vaikuttaa niskaan monen eri tekijän kauatta:
Niskakivun taustalla on hyvin moninainen kokonaisuus, joka koostuu arjestasi, mielestäsi sekä ajatuksistasi, voimakapasiteetista, arjen kuormittavuudesta jne. Niska-hartiavaiva kanssa ei kannata jäädä yksin. Me autamme sinua selvittämään vaivasi syyn ja autamme sinua pääsemään siitä eroon, pysyvästi.
Jos kärsit äkillisestä toispuoleisesta niskakivusta, lue lisää tästä.
Palvelemme sinua etäyhteydellä koko Suomeen. Toimipisteemme löytyvät Tampereelta ja Hämeenkyröstä.
Niskatulehdus - Voiko niska tulehtua? Niskan lihakset voivat tulehtua. Tulehduksen kliinisiä oireita ovat punoitus, turvotus, kuumoitus ja kipu. Särky voi olla myös jomottavaa ja säteillä päähän sekä käsivarsiin.
Niskatulehdus on seurausta pitkään paikallaan olemisesta, liiallisesta kuormittamisesta, liiallisesta voimaharjoittelusta, stressistä ja arjen kuormitustekijöiden epätasapainosta. Jos olet ollut esimerkiksi onnettomuudessa, kaatunut tai muuten lyönyt pääsi ja niskat ovat sen jäljiltä kireät ja jäykät. Hakeudu omanterveyden huollon piiriin tarkempia jatkotutkimuksia varten.
Tärkein on selvittää, miksi niska on tulehtunut ja onko kyseessä tulehduksellinen kipu. Niskakipuun vaikutta, mitä teet arjessasi ja miten olet totuttanut kehoasi siihen.
Äkillinen toispuoleinen niskakipu voi tulla, kun jokin näistä tekijöistä ei ole tasapainossa tai olet kuormittanut sitä tavallista enemmän. Niskakivun oireena voi olla kipu, pään liikkeiden rajoittuminen, säteily ja puutumisoireet käsiin, huimaus ja päänsärky.
Niskatulehdukseen hieronta auttaa heikosti. Hieronta voi lisätä tulehdusta ja pahentaa oireita. Jos hieronnasta on apua, se on usein lyhytaikainen. Hieronta voi parantaa alueen aineenvaihduntaa ja sitä kautta nopeuttaa palautumista ja helpottaa harjoitteiden tekimistä.
Fysioterapiasta on tutkitusti apua niskakivun hoidossa. Fysioterapeutti auttaa sinua löytämään ne tekijät arjessasi, jotka vaikuttavat kipuun. Vahvistavilla harjoitteilla ja liikkumisen ohjaamisella pystytään tarttumaan niskatulehduksen syihin ja auttamaan oireista eroon.
Jos kivussa ei ole tulehduskomponenttia tulehduskipulääke ei auta kipuun. Lääkkeet eivät myöskään poista vaivan syytä, ne voivat olla tulehduksellisessa kivussa alkuun tukena ja mahdollistaa kivuttoman liikkumisen.
Liiallista tulehduskipulääkkeiden syöntiä kannattaa välttää. Suomalaiset syövät keskimäärin liikaa tulehduskipulääkkeitä ja osittain myös turhaan. Tulehduskipulääkkeiden käytöstä on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa.
Tärkeintä on vaikuttaa niskakivun syyhyn ja arjessa oleviin tekijöihin.
Fysioterapiassa haastatellaan kattavasti, mistä sinun arki koostuu; työ, harrastukset, perhetilanne, sairaudet jne. Näistä muodostetaan kehys, jonka sisälle lähdetään rakentamaan kuvaa siitä, miten kehoasi käytät. Tutkimalla selvitetään, mitkä asiat kehossasi ovat vahvuuksia ja mitkä kehitettäviä kohteita.
Vahvistamalla alueita, jotka kuormittuvat arjessa kuormituskynnys nousee ja niska ei kipeydy. Olit sitten kotona pienten lasten kanssa, rakennustyömaalla tai kodinkonekaupan varastossa siirtämässä kodinkoneita. Pidä huoli, että sinulla on tarpeeksi voimaa.
Monella on arjessa samoja toistuvia liikkeitä. Vanhempi nostaa 15kg lasta useamman kerran päivässä syliin, ja kertoja voi olla satoja. Raksatyöntekijä voi joutua pitämään naulapyssyä ylhäällä 8 tuntia päivässä tai varastomies nostaa satoja kertoja kymmenien kilojen painoisia tavaroita.
Jokaisella on maksimivoimakapasiteetti suorituksiin. Jos lapsen nostaminen syliin on esimerkiksi 70% sinun maksimaalisesta suorituksesta, et jaksa sitä päivän aikana montaa kertaa tehdä. Mutta jos se on vain 35% maksimaalisesta suorituksesta. Jaksaa arkisen liikkeen tehdä paljon useammin.
Niskatulehdus voi olla haastava vaiva, älä siis jää sen kanssa yksin!
Palvelemme sinua etäyhteydellä koko Suomeen. Toimipisteemme löytyvät Tampereelta, Nokialta ja Hämeenkyröstä.
Toispuoleinen niskakipu saattaa yllättää sinut, kun herään aamulla. Käännät hieman päätäsi ja niska jysähtää jumiin. Tuntuu, että en ole mitään erityistä tehnyt, varmaan nukkunut huonosti. Monesti äkillisen toispuoleisen niskakivun taustalla on yksinkertainen selitys.
Niskakipuun vaikutta, mitä teet arjessasi ja miten olet totuttanut kehoasi siihen.
Äkillinen toispuoleinen niskakipu voi tulla, kun jokin näistä tekijöistä ei ole tasapainossa tai olet kuormittanut sitä tavallista enemmän. Niskakivun oireena voi olla kipu, pään liikkeiden rajoittuminen, säteily ja puutumisoireet käsiin, huimaus ja päänsärky.
Yleensä kyseessä hyvänlaatuinen vaiva. Se tarkoittaa sitä, että vaivalle ei ole mitään rakenteellista syytä eikä se vaadi esimerkiksi leikkaushoitoa. Olotilaan pystyy helpottamaan fysioterapialla ja mahdollisesti manualisella käsittelyllä eli hieronnalla.
Tos on Toracic outlet syndrome eli hartian yläaukon oireyhtymä. Siinä yläraajan hermotuksesta ja verenkierrosta vastaava hartiapunos on juotunut pinne tilaan. Se voi aiheuttaa puutumista käsissä, voimattomuutta ja niska-, hartia- ja olkapääkipua. Lue lisää Tos-oireyhtymästä.
Kun niskaa on kuormittanut liikaa, lihakset väsyvät ja ne eivät jaksa tukea niskaamme, kuten tavallisesti. Monesti niska menee jumiin aamulla herätessä. Tämä johtuu siitä, että lihakset ovat olleet yön ajan levossa, eivätkä vielä ole ihan "heränneet" arjen toimintoihin.
Selkärangassamme on suojamekanismi, joka aktivoituu, kun jokin nikama alue pääsee liikkumaan yli tavallisen. Suojamekanismi aktivoi lihakset ja synnyttää suojakrampin, jolla se suojelee kaula- ja selkärankaa. Tämä on siis normaali kehon reaktio. Alaselässä termi noidan nuoli, on varmaakin tutumpi termi. Niskassa on kyse samanlaisesta reaktiosta. Selkärangassa ei siis ole mennyt mitään rikki, vaan keho suojelee kaularankaa ennalta.
Alussa kerroimme äkillisen niskakivun tärkeimmät syyt. Tärkeää on vahvistaa lihaksia kestämään arjessa tulevaan kuormitusta. Fysioterapiassa analysoidaan arjessasi kipuun vaikuttavat tekijät ja vahvistetaan niitä. Ajatus harjoittelusta, kun niskaa ei pysty liikuttamaan, voi tuntua vastenmieliseltä, mutta harjoittelua pystyy aloittamaan hyvin yksinkertaisilla tavoilla. Tärkeintä on, että löydetään sinulle sopivat tavat aktivoida lihaksia, jotka tukevat kaularankaasi.
Hieronnalla voidaan alkuvaiheessa auttaa liikkuvuudessa ja rentouttaa lihaksia. Syy kuitenkin on ylikuormittuneet lihakset, jotka eivät tue tarpeeksi, joten hieromalla ja venyttämällä voidaan oireita jopa pahentaa. Liikkuvuusharjoitteluun on yhdistettävä lihasvoimaharjoittelu, jotta vaiva saadaa hoidettua pysyvästi.
Palvelemme sinua etäyhteydellä koko Suomeen. Toimipisteemme löytyvät Tampereelta ja Hämeenkyröstä.
© 2026
