Kaipaatko lisää liikkuvuutta? Tuntuuko perinteinen venyttely tylsältä? Haluatko ehkäistä venähdyksiä? Aktiivinen venyttely painojen kanssa saattaa olla ratkaisu, mitä kaipaat.
Käytännössä liikkuvuudessa puhutaan siitä, kuinka suuren liikelaajuuden pystymme toteuttamaan tietyssä nivelessä. Venyttelyn tarkoitus on harjoittaa kudoksia siten, että ne joustavat harjoituskertojen jälkeen enemmän.
Kun mietitään liikkuvuusharjoittelua, ensimmäisenä yleensä tulee mieleen staattiset venytykset tai esimerkiksi erilaiset jooga-asennot. Näistäkin on tietysti hyötyä, mutta usein voiman harjoittaminen venytysasennoissa jää pois. Miksi tätä olisi hyvä tehdä?
Kun otamme painot käyttöön liikkuvuusharjoittelussa, saamme uusia hyötyjä, mitä ei saada perinteisestä venyttelystä. Suurin hyöty on loukkaantumisien ehkäisy, kun niveliä tukevat lihakset vahvistuvat ja tottuvat hallitsemaan kuormia ääriasennoissa. Käymme tässä blogissa läpi, miten liikkuvuutta voi harjoittaa eri tavoilla, mitä hyötyä aktiivisesta liikkuvuusharjoittelusta on ja miten aktiivisen liikkuvuusharjoittelun painojen kanssa voi aloittaa.
Liikkuvusharjoittelun muodot ovat passiivinen ja staattinen venyttely, passiivinen ja dynaaminen venyttely, aktiivinen ja staattinen venyttely sekä aktiivinen ja dynaaminen venyttely. Passiivisella venyttelyllä tarkoitetaan, että venytettävä lihas ei tee lihastyötä. Aktiivisessa venyttelyssä venytettävä lihas tekee lihastyötä samalla, kun sitä venytetään.
Keskitymme tässä blogissa passiivisen ja aktiivisen venytyksen eroihin.
Jos mietimme, mistä esimerkiksi venähdykset johtuvat, saamme uuden näkökulman. Usein teemme jonkin äkkinäisen liikkeen, missä lihas venyy pidemmälle, kuin mitä pystymme sitä hallitsemaan. Perinteinen venyttely eli passiivinen venyttely ei ehkäise kovin hyvin venähdyksiä, koska emme harjoita lihaksen hallintaa passiivisessa asennossa.
Kun lisäämme painot liikkuvuusharjoitteluun, saamme harjoitettua lihasten hallintaa ääriasennoissa ja näin pystymme hallitsemaan liikkeitämme paremmin äkkinäisissä tilanteissa, jossa on venähdyksen riski.
Muita hyötyjä aktiivisella venyttelyllä lisäpainoilla on mm.
Kun teemme kuormitettua harjoittelua, venytettävä lihas joutuu tekemään työtä ja riittävän suurilla painoilla saamme samalla kasvatettua lihasvoimaa. Kuormitetulla venyttelyllä pystytään lisäksi vahvistamaan jänteitä ja näin ehkäisemään jännevaivoja, mikä ei ole mahdollista passiivisella venyttelyllä. Lihashallinta kehittyy, kun aktivoimme niveliä tukevia lihaksia venytyksessä.
Urheilijoille kuormitettu venyttely on tärkeää näiden seikkojen vuoksi. Esimerkiksi jääkiekkomaalivahdin tai jalkapalloilijan on syytä hallita lihaksensa äkkinäisissä venytysliikkeissä vammojen ehkäisemiseksi ja tulosten parantamiseksi. Urheilussa usein yhdistyy voima ja liikkuvuus, joita kannattaa harjoittaa samaan aikaan. Näin pystymme parantamaan urheilusuorituksiamme.
Muista aina lämmitellä ennen harjoittelua! Lämmittely voi olla esimerkiksi ripeä kävelylenkki, lyhyt juoksu tai 5-10 minuutin kevyt lihasvoimaharjoittelu. Kunhan on lämmin olo ja venytettäviin lihaksiin on saatu liikettä, niin tämä riittää.
Toistoja tehdään eri tavalla, kun kyseessä on liikkuvuusharjoittelu verrattuna voimaharjoitteluun. Kun tehdään liikkuvuusharjoittelua, voi pitää muutaman sekunnin pysähdyksen venytysasennossa sekä tehdä negatiivinen (eksentrinen) osuus toistosta hitaasti. Näihin ei ole tarkkoja sääntöjä, joten kannattaa kokeilla sellainen liiketempo, joka sopii itselle parhaiten. Kunhan tunnet venytyksen ainakin muutaman sekunnin joka toistolla.
Kuormitettu liikkuvuusharjoittelu kannattaa aloittaa maltillisilla painoilla ja lisäämään niitä progressiivisesti, kun lihasvoima ja lihashallinta kasvaa. Kokeile aluksi sellaista painoa, jota haastaa sinua kohtalaisesti. Haastavammissa liikkeissä pelkkä kehonpaino saattaa riittää.
Usein lisääntyneen istumatyön seurauksena meillä kiristyy tietyt lihakset enemmän kuin toiset. Näitä ovat esimerkiksi takareidet, lonkankoukistajat, sisäreidet ja rintalihakset. Tässä on muutama liike, mitä voi esimerkiksi tehdä näiden lihasten liikkuvuuden parantamiseksi.
Klassinen kuntosaliliike. Painot ovat pienempiä kuin lihaskuntotreenissä, liike alas ja pidot alhaalla ovat pidempiä, jotta venytyksen saa tuntumaan takareisissä kunnolla. Jos liike on vieras, voit kokeilla siirtää toista jalkaa noin askeleen mitan eteenpäin, jolloin venytys tuntuu nopeammin etujalan takareidessä ja selkä on helpompi pitää suorassa.
Venyttää hyvin takajalan lonkankoukistajaa, mutta myös etujalkaa. Tässä hitaita toistoja ja alhaalla voi ottaa lyhyen pysähdyksen. Voit kokeilla ensin kehonpainolla ja myöhemmin ottaa lisäpainon. Voit pitää tukea kädellä esim. seinästä, jos tasapaino on haasteena.
Venyttää hyvin sisäreisiä. Painonsiirroilla on helppo siirtää venytys toiselle jalalle. Kokeile muutaman sekunnin pitoja venytysasennoissa. Liikettä on hyvä kokeilla aluksi kehonpainolla ja tämän jälkeen ottaa lisäpaino, jos se on tarpeen.
Jälleen joillekin tuttu liike kuntosalilta. Tässä otetaan maltilliset painot ja viedään ne alhaalle siten, että rintalihaksissa tuntuu venytys. Kokeile hidastaa liikettä, kun rintalihasta alkaa venyttää tuodessa painoja alas sekä pidä vähintään muutama sekunti venytysasennossa. Ylempi kuva kuvastaa joka toiston lähtöasentoa, aivan kuin penkkipunnerruksessa.
Liikkeistä saatatkin huomata, että osa näistä on yleisiä kuntosalilla tehtäviä liikkeitä. Tutkimuksien mukaan pelkällä kuntosaliharjoittelulla on mahdollista saavuttaa samankaltaiset liikkuvuuden parannukset kuin passiivisella liikkuvuusharjoittelulla. Tästä voidaan päätellä, että kuntosalilla tehtävät liikkeet kannattaa tehdä täydellä liikelaajuudella siten, että ne venyttävät kuormitettavaa lihasta joka toistolla. Taas yksi muistutus treenata salilla hyvällä tekniikalla täydellä liikelaajuudella!
Erot aktiivisessa liikkuvuusharjoittelussa ja lihaskuntoharjoittelussa ovat:
Toisin kuin passiivinen liikkuvuusharjoittelu, aktiivinen liikkuvuusharjoittelu vaatii keholtamme hieman enemmän. Tämän vuoksi on hyvä pitää välipäiviä harjoittelusta riittävän palautumisen varmistamiseksi. Muista kuunnella kehoasi!
Muista myös riittävä lämmittely sekä pitää painot sellaisina, että pystyt hallitsemaan liikkeen turvallisesti. Kokeile jotain liikettä jo tänään!
Fysioterapeutti, Proxima Finland Tampere, Tampellan toimipiste.
Sähköposti: jani@proximafinland.fi
Jos kroppa jumittaa ja kaipaat kehoon lisää liikkuvuutta, varaa aika fysioterapiaan!
Ehkä fiksuin lause, jonka olen kuullut ratsastajan kehonhuoltoon liittyen, on: ”Ratsastamme siinä kehossa jossa päivittäin elämme, emme voi ottaa kaapista mukaan ratsastuskehoa joka toimisi jotenkin paremmin” (Siekkinen 2015).
Tiedätkin varmaan, että elämän aikana tulee hankittua kaikenlaisia lihaskireyksiä. Nämä lihaskireydet ”vetävät” luitamme kuminauhan lailla pois ns. optimaalisista asennoista. Esimerkiksi jalkojen ja lantion alueen lihaskireydet ja -heikkoudet vaikuttavat selän ja lantion asentoon. Tämähän puolestaan luonnollisesti vaikuttaa asentoomme hevosen selässä ja tapaamme ratsastaa. (Siekkinen 2015.)
Istunta on yksi tärkeimmistä avuistamme vaikuttaa. Ratsastajan lantion asento vaikuttaa aina siihen, miten hevonen liikkuu. (Siekkinen 2015.) Istunta on väline, jolla hevoselle kerrotaan, miten sen halutaan liikkuvan. Istunnan keveys tai raskaus joko lisää tai vähentää hevosen halukkuutta liikkua. On sanomattakin selvää, että istuntavirheet vaikeuttavat hevosen liikkumista. (Wanless 2006.)
Tiesitkö, että ratsastajan ryhdin pyöristyminen on tyypillinen istuntavirhe? (Keskimmäinen kuva yllä). Tällöin kehon paino keskittyy pakaroille ja lantion takaosaan. Lanneselän ja rintarangan pyöristymisen seurauksena istuinluut kallistuvat eteenpäin, mikä voi lisäksi aiheuttaa ratsastajalle selkäkipuja. Tällöin paino ei myöskään laskeudu tasaisesti ratsastajan jaloille. Tämän seurauksena ratsastajan polvet nousevat ylöspäin, irtoavat satulasta ja ohjaavat reisiä ulkokiertoon. Ratsastaja tukeutuu tällöin herkästi ohjaan ja yrittää tasapainottaa asentoaan käsillä. (Wanless 2006.)
Suoliluulihaksen (iliacus) sekä ison lannelihaksen (psoas major, kuva alla) kiristyessä lanneselän notko puolestaan lisääntyy (vasemman puoleisin kuva ylhäällä). Tällöin istuinluut osoittavat taaksepäin. Tämän seurauksena selän syvien lihasten toiminta estyy ja lanneselän kuormitus lisääntyy. (Sandström & Ahonen 2011; Koistinen 2005.) Tällaisessa notkoasennossa istuessa jännitys koko kehossa kasvaa. Tämä heikentää tasapainonhallintaa ja aiheuttaa kontaktin menetyksen hevoseen istunnan kautta. (Sandström & Ahonen 2011; Wanless 2006.) Kuvassa alla on kuvattu psoas-lihaksen kiristymisestä aiheutuva alaselän notkon korostuminen.
Psoas-lihas. Vasemman puoleisessa kuvassa neutraali lantion asento. Oikean puoleisessa kuvassa kiristynyt psoas-lihas vetää selkää notkolle.
Alla pari tehokasta keinoa venyttä kireitä lonkankoukistajia istunnan parantamiseksi!
Asetu toispolviseisontaan kuten tavallisesti lonkankoukistajaa venyttäessäsi. Poista alaselän notko siten, että kippaat lantiotasi eteenpäin kuvitellen vetäväsi häntäluuta jalkojesi väliin ja lukitse lantiosi tähän asentoon. Hae venytyksen tunne lonkankoukistajassa. Tämän jälkeen lähde hallitusti taivuttamaan tukijalan (edessä olevan jalan) puoleisella kädellä tukijalan puolelta kohti venyvän puolen jalan (takana olevan jalan) nilkkaa. Kierrät siis vartaloasi korkkiruuville. Venytys lonkankoukistajassa lisääntyy. Muista hengittää! Älä päästä selkää karkaamaan notkolle liikkeen aikana! Lantion pitäisi pysyä tiiviisti paikallaan!
Tee kaikki muuten samoin kuin edellä, mutta pysy seisoma-asennossa. Tässä saat jo vähän haastaa kehonhallintaa!
Ota minuun rohkeasti yhteyttä!
Mira Nieminen, fysioterapeutti
Puh. 045 845 8458
mira@proximafinland.fi
Koistinen, J. 2005. Lanneranka - Kontrolloidun stabiliteetin kautta kivuttomaksi. Teoksessa Koistinen, J. (toim.) Selän rakenne, toiminta ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus.
Sandström, M. & Ahonen, J. 2011. Liikkuva ihminen: Aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK-Kustannus.
Siekkinen, S. 26.4.2015. Ratsastajan luut. [Verkkojulkaisu]. Nurmijärvi: Equstom. [Viitattu 13.3.2018]. Saatavana: http://www.equstom.fi/blog/2015/04/26/ratsastajan-luut/
Wanless, M. 2006. Mielekästä ratsastusta. Helsinki: Perhemediat Oy.
[columns] [span4]
Jesse Asikainen on fysioterapeutti ja koulutettu hieroja. Hän vastaa Proxima Finlandilla ikääntyneille suunnattujen ja kotiin vietävien palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä.
[/span4][span8]
Mikä minua kiinnostaa? Mikä minua motivoi pyrkimään eteenpäin ja kehittymään? Millaisessa ympäristössä haluaisin työskennellä? Missä ammatissa mielenkiinto pysyisi yllä ja voisin toteuttaa itseäni ja tavoitella unelmiani?
Liikunta ja hyvinvointi ovat olleet tärkeitä ja sydäntäni lähellä olevia asioita jo pienestä saakka. Olen aina kokenut olevani parhaimmillani ihmisten parissa toimiessani ja saadessani auttaa heitä voimaan paremmin. Vähitellen fysioterapia-opintojeni edetessä aloin kiinnostua yhä enemmän ikääntyneiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Tuolloin aloin myös mahdollisuuksien mukaan suunnata mielenkiintoani ja opintojani yhä enemmän kohti ikääntyneiden fysioterapiaa ja kuntoutusta. Olen miettinyt useasti jälkikäteen syitä tälle päätökselle ja tullut siihen tulokseen, että omilla isovanhemmillani on ollut siihen suuri merkitys. Heidän elämäänsä hyvin pitkään läheltä seuranneena olen nähnyt kuinka vähitellen iän lisääntyessä, osittain kipujen ja vaivojen pahenemisen seurauksena, liikkuminen vähenee ja muuttuu hankalaksi. Olen nähnyt kuinka heidän voimansa ehtyvät vuosi vuodelta ja väsymys valtaa kiihtyvään tahtiin yhä enemmän tilaa arjesta. Olen aina pyrkinyt auttamaan heitä parhaani mukaan ja neuvonut, mitä voisi auttaa ja helpottaa oloa. Yritin usein puhua heille liikkumisen merkityksestä ja siitä, kuinka jo lyhyellä kävelyllä tai ulkoilulla voisi olla kipuja vähentävä vaikutus. Siitäkin huolimatta olen ajoittain kokenut suurta voimattomuuden ja avuttomuuden tunnetta, kun en tuolloin pystynyt heitä auttamaan paremmin.
[/span8][/columns]
Olen kuullut lukuisia kertoja lauseen: ”En pysty tekemään tai jaksa tehdä tuota, koska olen jo niin vanha.” Joka kerta tämän kuullessani mieleni täyttää liuta kysymyksiä: Miksi et pysty? Haluaisitko pystyä tekemään niin? Mistä tämä ajattelutapa on peräisin? Onko joku sanonut sinulle, ettet saa/pysty/voi tehdä sitä? Oletko koskaan kokeillut? Jos polveen sattuu niin, paraneeko tilanne sillä että vältät rasittamasta sitä ollenkaan vai voisiko liike auttaa vähentämään kipua? Enkä tarkoita tällä nyt sitä, että esimerkiksi murtuneella jalalla pitäisi samantien lähteä hyppimään tasajalkaa eteenpäin.
Ikä ei saisi koskaan olla esteenä liikkumiselle tai liikunnasta ja elämästä nauttimiselle. Positiivisten muutosten aikaansaaminen ja liikkumisen sekä kipujen helpottaminen on mahdollista myös vanhana, mutta valitettavasti se ei tapahdu ilman omaa halua ja aktiivisuutta. Se vaatii säännöllisyyttä ja tavoitteellista toimintaa. Se ei edellytä sitä, että pitäisi jatkuvasti harrastaa voimakkaasti hengästyttävää “hikiliikuntaa” tai käydä kuntosalilla viikon jokaisena päivänä. Valitettavan usein iän lisääntyessä myös liikkuminen vähenee. Aikaisemmin pyörällä tai kävellen tehdyt lyhyetkin matkat vaihtuvat bussissa tai autossa istumiseen. Tämä saattaa äkkiseltään tuntua varsin pieneltä seikalta, mutta pitkään jatkuessa ne voivat olla ratkaiseva tekijä siinä, selviytyykö arjen askareista ilman muiden apua ja voi asua kotona vai joutuuko hakeutumaan ulkopuolisen hoidon piiriin? Sen tulisi viimeistään herättää halu liikkua ja vaikuttaa omaa hyvinvointiinsa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa!
Vai onko vika sittenkin meissä muissa? Läheisissä, jotka haluavat vain auttaa, mutta saattavat tiedostetusti tai tiedostamatta alkaa holhoamaan ikääntynyttä, koska hän on jo niin vanha eikä ”pysty tekemään tuota”. He saattavat tarttua kiinni käsivarteen joka kerta kuin ikääntynyt nousee ylös tuolista tai astuu portaalle, koska ”iäkkäät tarvitsevat apua”. Vai voisiko vielä yli 80-vuotiaana nousta omin avuin ylös seisomaan, kuten kotona asuvat tekevät päivän aikana useita kertoja yksin ollessaan? En tarkoita tällä, että jokainen ikääntynyt tulisi jättää oman onnensa nojaan tai seurata vierestä heidän kaatuessaan. Haluan vain herättää ajattelua sitä, että voisiko sillä, että ikääntyneen antaa nousta itsenäisesti ilman tukea seisomaan vaikuttaa positiivisesti hänen toimintakykyynsä, vaikka liike ei olisikaan enää yhtä vauhdikasta ja sujuvaa kuin nuoremmilla. Miten oma ajattelusi muuttuisi jos joku sanoisi sinulle joka päivä, ettet saa tai pysty tekemään jotain. ”Älä rasita itseäsi!”, ”Anna, kun minä teen sen, koska olet jo niin vanha.” Auttamisen halu saattaa tällöin vaikuttaa negatiivisesti ikääntyneen toimintaan ja vähitellen hän hyväksyy sen, että asiat tehdään hänen puolestaan. Onko se tuolloin mikään ihme, jos kyseinen asia ei enää onnistukaan kuten joskus ennen?
[columns] [span8]
Vaikka kuinka paljon haluaisit auttaa toista ihmistä, niin se ei ole mahdollista ilman hänen omaa tahtoaan ja motivaatiotaan. Tästä syystä olenkin nykyisessä ammatissani alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota asiakkaisiin yksilöinä, joita kaikkia motivoi eri asiat. Ei ole löydettävissä yhtä ja samaa seikkaa, jolla koko ryhmän saisi motivoitumaan liikkumisesta ja oman hyvinvointinsa parantamisesta, vaan tulee aina pyrkiä löytämään ne yksilölliset tekijät, jotka saavat yksittäisen ihmisen toimimaan.
[/span8][span4]
[/span4][/columns]
Toivoisin pääseväni toimimaan ikääntyneiden parissa yhä enemmän, sillä olen kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen positiiviseen seikkaan, että he ovat yhä lisääntyvissä määrin kiinnostuneita omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. He haluavat saada lisää tietoa, kyselevät ja kyseenalaistavat asioita pitkän elämänkokemuksen mukanaan tuomalla varmuudella. En ole myöskään tähän päivään mennessä törmännyt toiseen vastaavanlaiseen ikäryhmään, joka olisi yhtä kiitollinen siitä, että heitä autetaan, heidän vaivansa huomioidaan ja heidän huolensa otetaan todesta.
Vaikka työhistoriani fysioterapeuttina on vielä verraten lyhyt, olen äärimmäisen iloinen siitä, että olen ikääntyneiden parissa toimiessani saanut kunnian tutustua niin moniin mukaviin ja aitoihin ihmisiin. Iän lisääntyessä heillä ei ole enää tarvetta esittää mitään, vaan voit luottaa siihen, että he ovat aina aidosti juuri sellaisia kuin ovat. Ikä on todellakin vain ja ainoastaan numeroita. Ihmisen henkilökohtainen persoona säilyy ja näkyy toiminnassa läpi koko elämän. Olen ihaillen seurannut oman “Pappani” ikääntymistä, sillä vaikka 90 vuotta jo lähestyy, on hän yhä se sama lämminhenkinen ja huumorintajuinen persoona, joka on opettanut minulle paljon ja, jonka kanssa olen saanut kunnian kasvaa.
Haluan omalta osaltani olla mukana auttamassa ja tehdä parhaani parantaakseni ikääntyneiden hyvinvointia sekä arjessa jaksamista. He ovat jokainen, kukin omalla omalaatuisella tavallaan mahtavia ihmisiä, jotka ovat tehneet paljon hyvää meidän nuorempien sukupolvien hyväksi ja ansaitsevat siitä kiitosta ja kunnioitusta.
Jesse Asikainen
Yrittäjä, Proxima Finland
Fysioterapeutti, urheiluhieroja
Kinesioteippiä käytetään erilaisten kiputilojen hoidossa ja kinesioteipin tarkoitus on mahdollistaa liikkiminen liikkuminen kivusta huolimatta, vähentään kipua ja parantaa aineen vaihduntaan. Kinesioteippi sopii erityisen hyvin lapsille ja nuorille erilaisten rasituskipujen hoitoon. Esimerkiksi Osgood-schlatterin tauti, Severin tauti, alaselän rasitusmurtumat ovat tilanteita, joissa kinesioteippaus on erinomainen työkalu.
Kinesioteippaus on noussut fysioterapeuttien ja urheiluhierojien yhdeksi työkaluksi vuoden 2008 Pekingin olympialaisten jälkeen, jossa se ensimmäistä kertaa herätti huomiota isomman yleisön keskuudessa. Kinesioteipin kehitti jo 70-luvulla japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase. Hän tutki tuolloin, voiko ihoa liikuttamalla lisätä nivelten liikkuvuutta, vähentää kipua, parantaa aineenvaihduntaa ja lisätä lihasvoimaa. Hän kehitti teipin, jolla ihon liikuttamisesta saatava vaikutus pystytään säilyttämään pidempään.
Kinesioteipin perusajatus on ihokudoksen kohottaminen. Kun ihokudosta nostetaan ylöspäin, hermoreseptoreille ei synny yhtä paljon ärsykkeitä, kiputuntemukset vähenevät ja imuneste- sekä verenkierto vilkastuvat saadessaan lisää tilaa. Tämä nopeuttaa elimistön oman paranemisprosessin käynnistymistä ja toimii hyvänä hoitoa tukevana menetelmänä muun muassa erilaisten tulehdustilojen yhteydessä. Ihossa kiinni olevan teipin voi aistia alitajuntaisesti koko ajan, vaikka siihen ei kiinnittäisi erityistä huomiota. Tämän syntyvän aistimuksen kautta lihaksesi aktivoituvat voimakkaammin, mikä parantaa niiden antamaa tukea.
Kinesioteippauksen tavoitteena on vähentää kipua tai jopa mahdollistaa liikkuminen täysin ilman kipuja. Sanonta kuuluu, että "liike on lääke ja kipu on viestintuoja". Kinesioteippauksen avulla pystytään tehostamaan kuntoutusta ja nopeuttamaan paranemista. Teippaus voidaan toteuttaa tarpeen vaatiessa uudestaan useita kertoja, mutta perimmäisenä tavoitteena on pyrkimys liikkumaan ilman teippauksen tuomaa apua.
Teipin käyttöaiheet ovat hyvin laajat. Alla on lueteltuna muutamia aihealueita ja esimerkkejä. Vastaanotolla terapeutin tulisi aina ensin asiakasta haastattelemalla ja tutkimalla arvioida kinesioteippauksen tarpeellisuus. Testaus tapahtuu ihoa manuaalisesti liikuttamalla. Jos ihon liikuttaminen vaikuttaisi helpottavan kipua, on teippaaminen perusteltua asiakkaan hoidon kannalta.
Kannattaa keskustella ensin ammattilaisen kanssa vaivastasi, jolloin hän voi arvioida, onko teippauksesta mahdollisesti sinulle hyötyä.
Youtube on pullollaan erilaisia tekniikoita, joita voi hyödyntää esimerkiksi polven tai olkapään kiputilojen yhteydessä. Kyseiset tekniikat toimivat varmasti osalle ihmisistä, mutta kaikki eivät saa niistä haluamaansa apua. Ammattilainen osaa luotettavasti haastattelun ja tutkimisen perusteella arvioida, voiko kinesioteippauksesta löytää avun juuri sinun vaivaasi. Testaaminen tapahtuu käsin ihoa liikuttamalla, samalla tavalla kuin mihin teippauksella pyritään. Samalla terapeutti pystyy testaamaan eri teippaustekniikoiden toimivuutta kyseisessä kipukohdassa tai vaivassa, mikä mahdollistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Me Proximalla opastamme asiakasta tekemään teippaukset itse tai halutessaan vastaanotolle voi tulla myös puolison, huoltajan tai vanhemman kanssa, jolle opastamme teippauksen.
Parhaan hyödyn kinesioteippauksesta saat, kun vaivasi syy tutkitaan. Kinesioteippaus auttaa monesti tekemään harjoitteita ja siten vahvistamaan myös vammakohtaa nopeammin. Fysioterapeuttimme auttavat sinua mielellään!
Kinesioteippauskseen pääset Tampereella, Nokialla ja Hämeenkyrössä.
© 2026
