Olkapääkipu on yleistä ja kivulla voi olla useita eri tekijöitä. Yleisiä olkapään kiputiloja aiheuttavia tekijöitä voi olla esimerkiksi nivelrikko, jäätynyt olkapää tai jännevammat. Usein ongelma saattaakin johtua kiertäjäkalvosimen jänteiden vaurioista. On hyvä muistaa, että liikkumattomuus on yksi suurimmista syistä olkapääkipujen muodostumiselle. Tästä syystä liikunta on lääke myös olkapääkipujen hoitoon. Tässä artikkelissa keskitytään enemmän kiertäjäkalvosimen kiputiloihin.
Nivelrikkoa pystytään ehkäisemään ja hoitamaan lihasvoimaharjoitteilla. Olkapään ja ylävartalon lihasvoimaa vahvistamalla nivel pysyy vakaammin hallinnassa arjen toiminnoissa, jolloin nivelrikkoa ja tämän aiheuttamaa kipua pystyy ehkäisemään ja hoitamaan. Olkapään nivelrikkoa hoidettaessa on hyvä muistaa tehdä lihasvoimaharjoittelua tasapuolisesti kivun sallimissa rajoissa. Jos jokin lihaskuntoliike tuntuu kipeältä, on hyvä kokeilla muuttaa liikettä tai liikelaajuutta, jotta harjoittelusta saa mahdollisimman kivutonta.
Jäätynyt olkapää voi johtua monesta eri tekijästä ja sen syyn selvittäminen ei ole kovin yksiselitteistä. Jäätynyt olkapää voi tulla itsestään tai se voi olla seuraus esimerkiksi nivelrikosta, olkapäähän kohdistuneesta vauriosta tai diabeteksestä. Jäätyneen olkapään hoidoissa kannattaa pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman normaalit olkapään liikelaajuudet. Myös lihasvoiman harjoittaminen on tärkeää liikeharjoitusten jälkeen. Kannattaa muistaa, että jäätynyt olkapää paranee usein itsestään. Fysioterapialla voidaan kumminkin edistää paranemista.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä tai toisinsanoen kiertäjäkalvosimen kiputilat on yleisin olkapään sairaus. Kiertäjäkalvosimen vaurioissa useimmiten olkapään ulkokiertoliikkeet tai käden nosto sivukautta tuntuvat erityisen kipeiltä.
Kiertäjäkalvosimen jänteet heikkenevät iän myötä, jos niitä ei harjoiteta. Tämä voi johtaa hitaaseen jänteen rappeutumiseen, joka on alttiimpi vaurioille. Useimmiten jännevammoissa on jo tapahtunut hidasta rappeutumista kauan, jonka takia äkillisen rasituksen ilmetessä jänne ei välttämättä kestä sitä. Tämä vammamekanismi pätee myös muihin jänteisiin kehossa, joka on hyvä pitää mielessä! Kirjallisuudessa ei aina luekaan, että lihaskuntoharjoittelulla pystytään erittäin tehokkaasti ehkäisemään kiertäjäkalvosimen kiputiloja.
Mitä tehdä, jos kiertäjäkalvosin on jo kipeä? Ensin on hyvä käydä nopeasti teoriaa läpi jännevammoista:
Harjoitteiden valitseminen voi olla vaikeaa, koska kiertäjäkalvosimen kiputilat ovat hyvin yksilöllisiä. Kannattaa ensin miettiä, mitkä liikesuunnat tuntuvat kipeimmiltä. Tämän jälkeen harjoitusohjelma kannattaa rakentaa siten, että kipeimpiä liikesuuntia lähtee harjoittamaan progressiivisesti, priorisoiden eksentrisiä harjoitteita. Myös muita liikesuuntia ja lihasryhmiä kannattaa tehdä, jotta harjoittelusta saa kokonaisvaltaisemman. Harjoittelu tulisi mielellään olla kivutonta, mutta tämä ei aina ole mahdollista. Joskus pieni kipu harjoittelussa voi olla sallittua, jos viikko- ja kuukausitasolla oireet ja olkapään toimintakyky paranevat.
Ei kannata pelätä raskaammilla kuormilla harjoittelemista. Jänteiden kuntoutus vaatii vastukset, jotka tuntuvat raskailta. Kannattaa silti muistaa, että jos olkapää on tavallista kipeämpi joitain päiviä harjoittelun jälkeen, kannattaa keventää harjoittelua. Joskus sopivan vastuksen löytäminen vaatii hieman kokeilua.
On tärkeää huomioida, että pitkään kestänyt jännekipu ei useimmiten korjaa itse itseään, vaan tähän vaaditaan lihasvoimaharjoittelua. Kannattaa muistaa, että jännevammojen kuntoutus kestää usein monta kuukautta. Älä siis lannistu, jos kipu heti ei lievity paljoa viikkojen kuluessa! Kipu ei myöskään ole aina hyvä mittari paranemisesta. Jos kipua on yhtä paljon kuin ennen, mutta harjoittelua on saatu raskammaksi, tämä on silti merkki jänteen paranemisesta.
Harjoittelun suunnitteleminen voi olla vaikeaa, jonka vuoksi on hyvä ottaa fysioterapeuttiin yhteyttä. Fysioterapiakäynnillä pystytään valitsemaan sopivimmat harjoitteet sekä vastukset, jotta kuntoutuminen edistyy parhaiten.
Fysioterapeutti, Proxima Finland, Tampellan toimipiste
Sähköposti: jani@proximafinland.fi
© 2024
