Välilevyn pullistuma on yksi alaselkäkivun aiheuttajista. Välilevyn pullistuman kuntoutumisennuste on erittäin hyvä, vaikka alkuvaiheessa oireet voivat olla haastavia.
Selkäkivun syynä on usein välilevyn pullistuma ja vaivana se invalidisoi nopeasti ja oireet voivat olla hyvin kivuliaita. Välilevyn pullistumassa ennusteet ovat kuitenkin hyvät ja yhä useampi välilevyn pullistuma hoidetaan konservatiivisesti eli fysioterapialla. Leikkaukseen päädytään vakavien selkäoireiden kohdalla, joita ovat pitkäaikainen voimakas kipu ja niin kutsuttu ratsupaikkaoireyhtymä eli kyvyttömyys pidättää virtsaa ja ulostetta.
Usein välilevyn pullistumat syntyvät pitkäaikaisen yksipuolisen kuormituksen seurauksena. Välilevyn pullistumassa (välilevytyrä) välilevyn rakenne heikentyy ja antaa periksi paineen ja kuormituksen seurauksena. Monesti selkäkivun selkeämmät oireet alkavat yllättäen, vaikka selkäkivun syyt olisivat olleet olemassa jo pidemmän aikaa. Viitteitä mahdollisista tulevista selkäoireista voidaan havaita fysioterapeuttisilla testauksilla.
Välilevyn pullistumassa välilevystä pursuaa kuplamainen uloke ja joka painautuu vasten läheisiä kudoksia heikentäen niiden aineenvaihduntaa. Välilevyn pullistumassa on useita kivun aiheuttajia. Kipua syntyy mekaanisesta paineesta ja aineenvaihdunnan heikkenemisen seurauksena solut kärsivät hapenpuutteesta, jolloin puhutaan iskeemisestä kivusta.
Välilevy voi myös revetä, jolloin välilevyn sisällä oleva erittäin hapan geelimäinen aines (nucleus pulposus) leviää lähialueelle aiheuttaen voimakkaan kemiallisen ärsykkeen ja tulehdusreaktion. Oireet voivat jatkua voimakkaina useiden viikkojen ajan. Voimakkaimmat kivut helpottavat yleensä, kun välilevy on tyhjentynyt nesteestä.
Välilevynpullistumalle on tyypillistä, että pystyasento pahentaa oireita. Seisoma- ja istuma-asennossa välilevyihin kohdistuva paine kasvaa, mikä aiheuttaa pullistuman suurentumisen. Lisäksi vartalon taivuttelu eri suuntiin lisää painetta välilevyissä ja saattaa provosoida oireita. Oireet voivat tuntua ristiselässä, SI-nivelen alueella tai säteillä pakaraa pitkin reiteen, sääreen ja jalkapöytään asti. Nikamaväli, jossa välilevyn pullistuma sijaitsee, vaikuttaa siihen missä oireita ilmenee.
Iskiasoireet ovat tyypillisiä välilevyn pullistumassa, mutta oireita voi tulla myös etureiden ja lähentäjien alueelle. Iskiasoireissa syy ei välttämättä ole itse iskiashermossa, vaan jokin rakenne kuten välilevyn pullistuma, kireä lihas tai liikkeen hallinnan ongelmat aiheuttavat iskiashermon ärsytystä.
Iskiashermon testi tehdään, jotta voidaan erotella onko hermoperäisiä oireita vai ei. Lisäksi testi on hyvä tehdä molemmille puolille, jotta saadaa selville mahdolliset puolierot ja pystytään seuraamaan ns. terveen ja kipeän puolen välistä eroa.
Selkäkivun pitkittyessä kivun syyn selvittäminen vaikeutuu. Kipu voi vaikuttaa kävely-, seisoma- ja istuma-asentoon. Muutokset kehon toiminnassa kuormittavat kehoa uudella tavalla, johon se ei ole tottunut. Kivun pitkittyessä ja kroonistuessa ja voi tulla esiin sekundäärisiä oireita. Esimerkiksi sinulla on välilevynpullistuma, joka säteilee oikealle pakaraan, takareiteen ja pohkeeseen. Tämä aiheuttaa kehontoiminnassa muutoksia niin, että muutamassa viikossa alkaa kipeymään vasemmalta pohje ja SI-nivelen alue. Nämä uudet oireet johtuvat kivusta, eikä siitä mikä on aiheuttanut alkuperäisen kivun. Lue fysioterapeuttimme Artun tarina hänen välilevyn pullistumasta.
Välilevyn pullistumaan liittyvässä pitkittyneessä alaselkäkivussa itse välilevyn on todennäköisesti parantunut. Kehomme toimii niin, että se poistaa tai "syö" välilevypullistuman. Se ei aina tarkoita sitä, ettei oireita olisi. Vaikka itse pullistuma on pois, on todennäköisesti liikemalli tai alaseläntoiminnassa oleva häiriö, joka on aiheuttanut ensimmäisen välilevyn pullistuman, edelleen mukana liikkumisessasi.
Noidannuolityyppinen alaselkäkipu on hyvin yleinen ja johtuu usein jonkin alaselässä kipua aistivan rakenteen vauriosta. Noidannuolessa kivun aiheuttaja voi olla välilevyssä, nivelissä tai lihaksissa. Noidannuolelle on tyypillistä, että liike provosoi kipua ja voi säteillä pakaroihin ja reisiin. Noidannuolityyppistä kipua ei ole tarpeellista kuvata alkuvaiheessa. Jos kipu pitkittyy yli 4 viikon, voi röntgenkuvaus olla tarpeellinen. Termillä “noidannuoli” kuvataan oiretta, eikä se suoraan kerro kivun aiheuttajasta.
Vakava selkäkipu on suhteellisen harvinainen, mutta on hyvä tietää, milloin tarvitsee mennä mahdollisimman nopeasti lääkäriin. Vakavalle selkäkivulle on tyypillistä asteittain voimistuva selkäkipu, joka vaivaa myös levossa. Alaraajojen voimakas puutuminen, merkittävä lihasheikkous tai ratsupaikkaoireet ovat merkkejä vakavasta selkäkivusta. Sen aiheuttajana on usein tulehdus, kasvain tai murtuma, joihin saattaa usein liittyä yleiskunnon heikkenemistä. Myös nopea painon putoaminen on merkki vakavasta selkäkivusta. Onneksi vakavat selkäkivut ovat harvinaisia.
Yleinen hoitosuositus on, että selkää ei kuvata ellei esiinny vakavan selkäkivun oireita tai pitkittynyttä kipua. Se, milloin pääset pitkittyneen selkäkivun kanssa magneettikuvaan, vaihtelee suuresti ympäri Suomea. Syy, miksi selkää ei kuvata on se, että magneettikuvista tulevat löydökset eivät juurikaan muuta hoitoa. Ensisijaisena hoitona on konservatiivinen hoito, eli fysioterapia.
Kovan kivun takia voi joutua hetken aikaa olemaan levossa, mutta sitä ei suositella selkäkivun hoitokeinoksi. Suositukset ohjeistavat lähtemään liikkeelle ja palaamaan arjen askareisiin niin normaalisti kuin mahdollista. Kevyttä liikuntaa voi harrastaa heti, kun se on mahdollista. Jos selkäkipusi on pitkittynyt, suosittelen hakeutumaan fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutti voi myös arvioida, onko alaselän kuvaaminen tarpeellista ja voi tarvittaessa ohjata lääkärin konsultaatioon.
Tärkeää on opetella tunnistamaan, mikä kipua aiheuttaa. Akuutissa vaiheessa selkäkipu voi provosoitua viiden minuutin kävelystä lähikauppaan ja takaisin. Toisilla selkäkivun voi aiheuttaa pitkään paikallaan seisominen, esimerkiksi työpäivän aikana. Kivun aiheuttajan tunnistaminen voi monesti olla hyvinkin haastavaa. Fysioterapeutti voi auttaa sinua hallitsemaan kipua provosoivia tekijöitä. Tärkeintä kuitenkin on, että opit kuuntelemaan kehoasi ja opit myös toimimaan sen mukaisesti. Selkäkivuista kuntoutumisessa tarvitset ennen kaikkea malttia. Matkan varrella eteen voi tulla huonompia päiviä, jolloin on hyvä tehdä harjoituksia, jotka eivät pahenna kipua. Näiden oppimisessa voimme käyttää mm. kipupäiväkirjaa.
Välilevyn pullistuman kanssa ei kannata jäädä yksin. Jos selkäkipusi oireilee satunnaisesti, on se merkki siitä, että selkäkivun hallinta ei ole ihan kunnossa. Jos selkäkipu ja välilevynpullistuma lamauttaa estää tekemistä vaatii se kuntouttamista. Autan sinua pääsemään eroon selkäkivusta!
Fysioterapeutti ja yrittäjä
Olen lisäkouluttautunut mm. kipu- ja urheilufysioterapiaan.
arttu@proximafinland.fi
Lähteet:
Alaselkäkipu (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 21.11.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Saarelma, O. 2017. Iskias, välilevytyrä, välilevyn pullistuma. Terveyskirjasto. Kustannusyhtiö Duodecim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00236
Koistinen, Airaksinen, Grönlannin, Kangas, Kouri, Leminen, Lindgren, Mänttäri, Paatelainen, Pohjolainen, Siitonen ja Tapanainen. 2005. Selänrakenne, toiminta ja kuntoutus. VK-KUSTANNUS / Gummerus Kirjapaino Oy
Tunninen, M. 2010. Selkäkipujen tutkimus. Fysiatria.net. Fysioatrian erikoislääkäri. http://fysiatria.net/etusivu/artikkelit/selkakipujen-tutkimus/
Selkäkipu ja tarina - On kesä 2015. Ensimmäiset selkäkivut tulivat aamulla, kun olimme juhlistamassa siskoni syntymäpäiviä. Olimme menossa kävelylle metsään ja nuotiolle paistamaan lohta. Venyttelin ja jumppasin selkää noin tunnin, että sain kivun haltuun. Pääsin muiden mukana metsään, eikä selkä vaivannut enää sinä päivänä.
Seuraavalla viikolla heräsin aamulla ja menin käymään vessassa. Palatessani makuuhuoneeseen, jokin iski selkään ja piti ottaa tukea pöydästä, että pysyin jaloillani. Siitä alkoi noin kuusi kuukautta kestänyt epätietoisuus.
2.7. Acuta, Akuuttiselkäkipu
En pystynyt aamulla kävelemään kunnolla, enkä pukeutumaan. Kipu oli VAS 9-10. En muista koska olisin itkenyt kivusta, silloin itkin. Olin yksin kotona ja soitin ensiksi ambulanssin ja lopulta kiireettömänä taksilla Acutaan. Minulle tehtiin selän epäspesifit testaukset, ei oireita vakavasta selkäsairaudesta. Sain kipulääkettä, ja kun kipu helpotti hieman, pääsin apteekin kautta kotiin.
Lääkemääräys:
BURANA 800 mg tabletti, kalvopäällysteinen 1X100 kpl
PARA-TABS 1 g tabletti, kalvopäällysteinen 1X100 kpl
SIRDALUD 4 mg tabletti 1X30
VOLTAREN RAPID 50 mg tabletti
Selkäkivusta oli tullut osa elämääni. Pystyin satunnaisesti kävelemään pidempiä matkoja(noin 1km). Mutta suurin osa päivistä oli sellaisia, että sain olla iloinen siitä, kun jaksoin kävellä 50 metriä ja pääsin aurinkoisena kesäpäivänä ulos takapihalle aurinkoon. En pystynyt kunnolla istumaan, pystyasennosta puhumattakaan. Söin noin kahden kuukauden ajan ruokani lattialta, koska istuminen pitkiä aikoja ei onnistunut. Öisin heräilin muutaman tunnin välein vaihtamaan asentoa.
6.7. Tammelakeskuksen terveysasema, Selkäkipu
“Selkäkipu paheni aamulla. Annetaan nyt Voltaren- sekä Norflex-piikit, jatketaan samalla kipulääkityksellä ja painotetaan potilaalle selkäsairauden hyvänlaatuisuutta ja sitä että vaivan paranemisessa voi mennä runsaastikin aikaa. Norflex ja Voltaren im. Lääkitys jatkuu samana.” -Ote lääkärin kirjauksesta
Kävin muutaman viikon kipuilun jälkeen apuvälinekeskuksesta hakemassa kyynärsauvat, jotta pystyisin kävelemään hieman pidempiä matkoja. Silloin pystyin olemaan pystyasennossa noin viisi minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen oli löydettävä istumapaikka, jossa hieman levähtää. Se ei ollut kauhean herkkua, olen kuitenkin aina liikkunut paljon. Mutta 500 metriä on jo kymmenen kertaa enemmän kuin 50 metriä.
29.7. Tammelakeskuksen terveysasema, Selkäkipu
Selkäkipu jatkui eivätkä lääkkeet enää auttaneet kipuun.
Lääkemääräys:
PANACOD 500/30 mg
Panadolin tilalle, parasetamoli max. annos 3 g/pvä
Tuntuu, että monella meidän alan ammattilaisella, niin lääkäreillä kuin fysioterapeuteillakin, on tarve määritellä ja löytää joku syy, vaikka mitään tarkempia testejä ei olisi lainkaan tehty. Se on hyvä asia ja kumpuaa varmasti aidosta halusta auttaa asiakasta tai potilasta. Mutta uskon, että osittain siinä on myös kyse epävarmuudesta omaa ammattitaitoaan kohtaan ja uskalluksesta sanoa ääneen ettei tiedä mikä kivun aiheuttaa. Itsekin haluaisin antaa aina asiakkaalle tarkan diagnoosin ja ohjeet, joilla kivun saa varmasti helpottamaan, mutta kenelläkään ei ole röntgenkatsetta ja harvalla fysioterapeutin tekemällä testillä saadaan aikaiseksi 100% luotettavaa diagnoosia. Yksi asia, mikä varmasti paineistaa ammattilaisia tekemään jonkin diagnoosin, on se, että moni asiakas sitä vaatii. Mutta jos ei pysty antamaan asiakkaalle luotettavaa vastausta, niin silloin tulisi olla myös uskallusta ja ammattitaitoa kertoa se ja ohjata asiakas toiselle ammattilaiselle.
Lista mahdollisista diagnooseista:
“Vaikuttaa hyvänlaatuiselta, pitäs mennä muutamassa viikossa ohi, mutta voi kestää kuukauden tai kaksi.”
“Sulla on SI-nivel lukossa.”
“Onko se välilevyn pullistuma?”
“Sukupuolitaudit voi joskus oireilla selkäkipuna”
“Selkärankareuma oireilee kanssa noin”
Olen käynyt monen kaverin kanssa keskusteluja siitä, mikä selkääni voisi vaivata. Keskustelut olivat minulle henkisesti erittäin tärkeitä, ja haluan antaa ison kiitoksen kaikille, jotka jaksoivat minua kuunnella. Oli mahtavaa, että niin moni halusi auttaa minua selvittämään ongelmaa. Siinä alkoi olla itsekin aika sekaisin siitä, mikä minua vaivaa. Esimerkiksi tuo selkärankareuma oli tapetilla pitkään. Minulta testattiin reumatekijät(joka oli negatiivinen) ja selän kuvaukseen ei päädytty, koska selkäkipuni helpottuivat selvästi tulehduskipulääkkeen avulla reilun 2,5 kuukauden kipuilun jälkeen. Jos kivut olisivat kestäneet yli kolme kuukautta olisi minut voitu lähettää selän magneettikuvaukseen. Mietin pitkään itsekseni, ilman todettua syytä magneettikuvaukseen, että menenkö ja maksan itse, kalliista hinnasta huolimatta. En mennyt.
Olin tuolloin jo melkein valmis fysioterapeutti ja minun pitäisi tietää, miten hoitaa selkäkipua. Periaatteessa kyllä. Olen aina ajatellut, että jokainen tuntee oman kehonsa parhaiten, mutta sillä hetkellä en kyennyt siihen. Minä en tuntenut kuin kipua. Hain apua, koska en itse pystynyt silloin auttamaan itseäni.
Pyysin lääkäriltä lähetteen fysioterapiaan. Ensimmäisellä kerralla menin fysioterapiaan kyynärsauvojen kanssa ja viiden kuuden kerran jälkeen olin pystyin luopumaan kyynärsauvoista. Fysioterapia oli tärkeää vaikka en siltikään varsinaista vastausta selkävaivoihin saanut. Fysioterapian merkitys siinä vaiheessa oli se, että sain helpotusta kipuihin ja kävelin pystymmässä muutaman päivän sen jälkeen. Minulla oli silloin ollut kipuja jo puolitoista kuukautta ja minulle alkoi tulla sekundäärisiä oireita, eli vaivoja, jotka johtuivat selkäkivusta.
15.8.Nurmijärvi TK, Akuutti selkäkipu
Selkäkipu paheni kylpylässä ja en yön aikana ollut nukkunut kuin muutaman tunnin kovien kipujen takia panacod ja burana eivät auttaneet. Sain Tramalia ja Norflexia lihakseen.
Lääkemääräys:
DOLAN 35/450 mg tabletti 1X30 kpl
TRAMAL RETARD 100 mg depottabletti
Tramal on keskushermostoon vaikuttava opioidien ryhmään kuuluva kipulääke. Dolanilla on lihaskouristuksia laukaiseva vaikutus, joka johtunee lääkeaineen kyvystä salvata välineuroneja ja estää polysynaptisia refleksejä selkäytimen tasolla. Lääkkeet veivät kivusta lähinnä terävimmän kärjen pois. En tykännyt yhtään syödä kyseisiä lääkkeitä ja varasin ajan minua hoitaneelle lääkärille.
17.8. Opiskelijaterveydenhuolto, Selkäkipu/huoli lääkityksestä
Olin aika huolissani Tramalin ja Dolanin käyttämisestä. En halunnut syödä niin vahvoja lääkkeitä. Tramal ja Dolan otettiin pois ja tilalle Naproxen.
Lääkemääräys:
NAPROXEN MYLAN 500 mg tabletti
Onneksi minun ei tarvinnut syödä pitkään kyseisiä lääkkeitä. Olin siinä mielessä edullisessa asemassa, että sain onneksi lääkärini vaihtamaan lääkkeen. Sain tilalle Naproxenin, joka on reuman ja nivelrikon hoidossa käytettävä tulehduskipulääke. Naprokseenin avulla kipuni alkoivat helpottua 2-3 viikon aikana. Pystyin istumaan paremmin ja luopumaan kyynärsauvoista vähitellen. Pystyin käymään koulussa ja tekemään töitä.
Selkäni oli pikkuhiljaa parempi. Jouduin yhä satunnaisesti syömään tulehduskipulääkkeitä. Liikkuminen ei tosin ollut järin hyvää. Pystyin kyllä kävelemään ja pyöräilemään, mutta selkäni tuntui todella jäykältä. Pyrin lisäämään liikkumistani vähitellen ja pystyin käymään noin 3-5 kilometrin kävelylenkeillä. Välillä selkäni ärtyi kävelylenkeistä, laatikoiden nostelusta ja istumisesta. Parantuminen oli todella hidasta ja turhauttavaa. En voinut tehdä asioita, mitä olin tottunut tekemään ja aina, kun nostelin laatikoita tai menin lenkille, piti miettiä montako nostoa tällä kertaa pystyn tekemään tai kuinka pitkälle voin kävellä. Milloin alkaa tuntua tietynlainen paine selässä, mikä ennakoi selkäkivun alkamista. Yleensä jos selkää ärsytti päivän aikana, pari seuraavaa päivää olivat huonommat ja saatoin joutua syömään tulehduskipulääkkeitä. Tätä jatkui monta kuukautta.
Olimme Tammikuussa messuilla ja viikonloppu sisälsi paljon tavaroiden kantamista. Sunnuntaina selkä tuntui lähinnä väsyneeltä, mutta oli hienoa, kun oli jaksanut niin hyvin viikonlopun. Tiistaina olimme toimistolla ja olin lähdössä päivän jälkeen kotiin. Nousin ylös ja otin muutaman askeleen. Oli pakko ottaa tukea pöydästä, että pysyin pystyssä. Pääsin pienellä avustuksella onneksi kotiin saakka. Keskiviikkoaamuna kipu oli edelleen paha ja yritin saada aikaa terveyskeskuksesta, mutta päivystysajat olivat jo menneet. Päätin hakeutua yksityiselle.
Torstaina aamupäivällä lääkäri soitti ja kertoi magneettikuvan tulokset.
“Kookas sentraalinen pullistuma, joka on kosketuksissa selkäytimen jatkeeseen...”
Keskustelimme lääkärin kanssa, miten tästä eteenpäin jatkettaisiin. Hänen mielestään tilanne ei vaatinut akuutisti leikkausta, vaan fysioterapiaa ja aktiviista kuntoutusta. Jos kipu pitkittyy ja on erityisen kovaa, silloin voidaan harkita leikkausta. Ja jos joku päivä tulee vakavia selkäkivun oireita eli paskat tulee housuun, pitää leikkaukseen päästä kahdeksan tunnin sisällä, jotta vältytään pysyviltä vaurioilta. En halunnut leikkausta, joten otin taas kuurin tulehduskipulääkettä, maksoin yli 500 €:n lääkärikäynti- ja magneettikuvauslaskun ja pyrin jatkamaan kuntoutusta. Pikkuhiljaa.
Sain magneettikuvien tulokset tasan vuosi sitten 20.1.2016. Silloin olin tilanteessa, jossa en pystynyt kunnolla kävelemään.
Tieto siitä, mistä selkäkipu oikeasti johtuu, helpotti minua valtavasti henkisesti ja auttoi arvioimaan, mitä minä voin oikeasti tehdä. Tiesin nyt, että pystyasennossa oleminen ja suurien taakkojen kantaminen provosoi oireita, oikeasti. Selkävaivojen oirepiikit tulevat usein vähän jälkikäteen, etenkin jos niihin liittyy tulehdusta. Minun piti opetella sitä, että jos kävelen tänään kolmen kilometrin lenkin tai nostan 5 kertaa 24 kiloa painavaa laatikkoa ja olen parina seuraavana päivänä oireeton, silloin tiedän, että sitä voin turvallisesti tehdä. En tosin tiennyt ennen kuin olin kokeillut, että onko se liikaa vai ei.
Kipu pelotti ja pelottaa. En enää koskaan halua kokea sellaista kipua, mitä reilu vuosi sitten koin. Selkäkipu opetti minulle kuitenkin hyvin paljon ja teki minusta myös paremman omassa ammatissani. Selkäkivun kuntouttaminen vaatii aikaa ja rohkeutta kävellä ensimmäinen muutaman sadan metrin lenkki. Riskejä on otettava, koska ei voi tietää oliko se 200 metriä liikaa ennen kuin sen on oikeasti kokeillut. On pysyttävä kartalla siitä, mitä pystyy tekemään ja mikä kannattaa jättää sillä kerralla väliin.
Välillä mietin ajassa taaksepäin, mitä muistan siitä, kun selkäni oli kipeä. Ainoa, mitä kunnolla muistan, on kipu. Se oli jokaisessa tilanteessa mukana. Mihinkään ei pystynyt keskittymään sataprosenttisesti, vaan aina piti keskittyä siihen, että jollain tapaa hallitsee tai sietää kipua, jotta suoriutuu tavallisista arkipäiväisistä asioista, ruoanlaitosta, kaupassa tai vessakäynnistä.
Viimeisen vuoden aikana olen pystynyt pidentämään muutaman kilometrin kävelylenkit kahden tunnin kävelyiksi ja reilun tunnin hölkkä- ja kävelylenkeiksi. Uusi kyykkyennätykseni on 100 kiloa ja raaka rinnalleveto on nyt 50 kiloa. Selkäkipu ei vaivaa enää ja pienet alkavat kireydet ja jäykkyydet viestittävät, että "muista kaveri aktivoida, palauttaa ja huoltaa kroppaa". Kun olin lähes puolivuotta paikallaan painoni nousi 95 kiloon. Viimeisen vuoden aikana painoni on pudonnut alle 90 kilon ja lihakset ovat tulleet vähitellen takaisin.
Pystyn tekemään töitä ilman, että minun tarvitsee varoa, että selkään sattuu. Mietin edelleen, kun teen uusia asioita, missä asennossa selkäni on. “Selkäjumppaani” olen pystynyt kehittämään niin, että olen voinut lisätä liikkeiden haastavuutta. Teen edelleen paljon perusharjoitteita, joilla pyrin aktivoimaan selkää tukevia lihaksia, mutta olennaista on, miten ne toimivat oikein myös juostessa tai kyykätessä. Selkää tarvitsee kuntouttaa edelleen päivittäin, mutta enää minun ei tarvitse miettiä koko ajan, missä asennossa selkäni on, vaan pystyn arjessani tekemään asioita, jotka tekevät selästäni vahvemman ja kivuttomamman.
Ensimmäinen tavoite on se, että pystyn liikkumaan joka päivä, näkemään kavereita ja tekemään töitä.
Ennen kuin selkäni alkoi oireilla, olin juossut paljon ja tavoitteenani oli juosta puolimaraton alle puolentoista tunnin. Olin päässyt 3 minuutin päähän. Nyt ensi kesänä on tavoitteenani juosta seuraava puolimaraton. Vaikka ajatus vähän jännittääkin, uskon, että pystyn juoksemaan sen hyvin ilman kipuja.
Kirjoitin tämän tekstin, jotta voisin jakaa ajatuksiani siitä, mitä koin kärsiessäni selkäkivusta. Toivottavasti tämä herättää myös keskustelua siitä, miten itse ammattilaisena toimit vastaanotolla. Onko ensimmäinen tavoite selvittää asiakkaan vaiva vai kohdata asiakas? Lopulta sain itselleni diagnoosin, jonka avulla minun oli helpompi miettiä, mikä minut tekee kipeäksi. Mutta lääkärillä oli kaikki tutkimusmahdollisuudet käytössä, koska maksoin ne itse. Mutta erityisesti toivon, että tarinani auttaa luomaan uskoa siitä, että selkäkivut on mahdollista ottaa haltuun. Kun selkäkivut olivat pahimmillaan, en osannut edes haaveilla juoksevani taas puolimaratonia, nyt se on seuraava tavoitteeni!
Halusin päivittää hieman kuulumisia, miten minulla menee selkäni kanssa tänä päivänä. Puolimaraton tuli juostua ilman selkäkipuja 2018 ja liikkuminen on ollut mukavaa myös sen jälkeen. Käytännössä minulla ei ole ollut selkäkipuja useampaan vuoteen. Selkä tuntuu välillä jumiselta, jos olen tehnyt jotain sellaista, mitä en ole hetkeen tehnyt. Esimerkiksi pidempien juoksulenkkien tai hiihtolenkkien jälkeen. Voimaharjoittelu on tärkeässä roolissa, että saan pidettyä selkäni kunnossa myös jatkossa.
Olen päässyt auttamaan monia selkäkipuisia vuosien aikana, on ollut hienoa huomata, miten ihmiset ovat saaneet apua. Tärkeimpiä asioita fysioterapiaprosessissa ovat olleet, että asiakas on löytänyt itselleen oman tavoitteen ja hän tietää, mitä häneltä vaaditaan, että hän pääsee harrastusten pariin ja nauttimaan elämästä ilman kipuja. Kun asiakkaani ovat huomanneet asiat, jotka ovat aiheuttaneet kipua, oppineet itse säätämään arkeaan ja tekemisiä niin, että arjesta muodostuu kivutonta. Selkäkivun hoitoon kannattaa suhtautua prosessina ja toisilla se voi viedä enemmän aikaa kuin toisilla. Mitä pidemmäksi avun hakemista lykkäät, monesti ongelmasta muodostuu myös moninaisempi ja haastavampi. Hae siis nopeasti ammattilaisen apua!
Mahdollisuudet selkäkivun hoitamiseen ovat laajentuneet entisestään, ihmisille on tullut etätyökalut tutuiksi. Etäfysioterapiassa pystymme samalla tavalla ohjaamaan sinulle kivunhallintakeinoja, tutkimaan liikkumistasi ja liikkeitäsi, vahvistamaan heikkoja lihaksia sekä rentouttamaan selkääsi jne.
© 2026
