Nämä ovat yleisiä oireita, joiden taustalla voi olla hampaiden narskuttelu ja/tai yhteen pureminen. Olet saattanut joskus kuulla myös termin bruksismi. Bruksismi on omasta tahdosta riippumatonta purentalihasten työskentelyä joko päivällä valveilla tai öisin nukkuessa. Tämä työ voi olla narskuttelua, hampaiden puremista yhteen, hampaiden pitämistä yhdessä tai purentalihasten aktivointia ilman hammaskontaktia. Bruksismi on hyvinkin yleistä ja tämän aiheuttamista oireista moni kärsii tietämättään.
Pureeko lapsesi tai puolisosi hampaita öisin? Onko joku kertonut sinulle, että itse teet tätä? Mahdollisesti hammaslääkärisikin on maininnut asiasta? Emme itse voi tietää mitä yöllä teemme. Yöllinen pureminen jättää kuitenkin merkkejä. Hampaasi voivat olla kuluneet tai hampaiden paikkasi vaurioituneet. Leuat saattavat olla väsyneet ja/tai kipeät, posket ja ohimot aristavat sekä hampaasi myös. Jos katsot peilistä kieleesi, saatat nähdä siinäkin merkkejä pureskelusta. Kielemme nimittäin ottaa osumaa hampaisiin ja samalla muodostuu hauskasti nimetty piparkakkukieli. Hampaiden jättämät jäljet tekevät kielen sivut aaltomaiseksi. Mikä ratkaisuksi? Jatka vain lukemista.
Jos sinulla on taipumusta hampaiden narskutteluun öisin, olisi erittäin tärkeää suojata hampaasi. Öinen pureminen ja/tai narskuttaminen voi olla hyvinkin voimakasta, joka kuluttaa hampaiden purupintoja. Purentakiskot voivat myös vähentää öistä puremista. Joissakin tapauksissa purentakiskojen käyttö öisin on vähentänyt puremista ja näin helpottanut muitakin oireita. Jos purentakiskojen käyttö mietityttää niin apteekeista ja Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy halvempia vaihtoehtoja kokeiluun. Nämä toimivat varsinkin ensiapuna. Suosittelen kuitenkin hammaslääkärissä teetettyjä suuhun muotoiltuja vahvempia malleja.
Hampaiden narskuttelu päivisin on usein tiedostamatonta tai opittu tapa, mistä on helpompi päästä pois, sillä olemme hereillä. Aiemmin manitsemaani yölliseen puremiseen emme voi samalla tavalla vaikuttaa. Vinkkinä annankin, että kun huomaat arjessasi purevasi hampaita yhteen tai narskuttelevasi, niin pysähdy, lopeta tekeminen, suorista asentosi ja hengittele rauhakseltaan kymmenen sekunnin ajan. Lisäksi keskity omaan psyykkiseen hyvintointiinsi ja stressinhallintaan. Tästä lisää seuraavaksi.
Purit hampaitasi yhteen päivisin tai öisin, niin stressillä ja hampaiden puremisella tai narskuttelulla on nähty olevan selkeää yhteyttä niin omassa asiakaskunnassa kuin tutkimusnäytössäkin. Oletkin saattanut huomata oireittesi lisääntyneen stressaavina aikoina. Stressaavina aikoina on hyvä löytää stressiä aiheuttavien asioiden lisäksi aikaa keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin ja/tai ihmisiin sekä ymmärtää oireiden ja stressin yhteys. Omaa tilannetta ja arkea on syytä tarkastella; mikä stressin aiheuttaa ja voisiko kuormittaville asioille olla ratkaisu? Lisäksi on tärkeää huomioida oma kokonaiskuormitus, voisinko keventää kuormitusta jostakin sekä pohtia miten palaudun ja miten nukun?
Stressin kanssa ei kannata jäädä yksin ja voinkin suositella kollegaani Jutta Heleniusta (stressinhallintavalmentaja) apuna. Erilaisista hengitys- ja rentoutusharjoituksista on nähty olevan positiivisia vaikutuksia stressinhallinnassa.
Bruksismin oireiden kanssa ei pidä jäädä yksin. Suosittelen hakeutumaan tmd-fysioterapiaan. Sillä on kokemukseni ja näytön perusteella hyviä keinoja oireiden helpottamiseen.
Lisäksi muistutuan, etttä stressiin ja sen hallintaan on syytä panostaa sekä löytää omaan arkeen tasapainoa ja mieluisaa tekemistä. Öisin tapahtuvaan narskutteluun olisi syytä hankkia purentakisko niin hampaiden suojaamiseksi kuin mahdollisen puremisen vähentämiseksi.
Kaikkein haastavimmissa tapauksissa voidaan harkita hoitomuotona botuliinitoksiinipistoksien käyttöä, joilla on tarkoitus vähentää puremalihasten aktiviteettia. Kuitenkin näidenkin lääkärin antamien pistosten lisäksi fysioterapian olisi hyvä olla läsnä hoidossa.
Purentaelimistön häiriön ja kiputilojen vuoksi hakeudutaan tmd-fysioterapiaan. Yksi yleinen syy onkin tässä blogikirjoituksessa tutuksi tullut bruksismi. Tmd-fysioterapia käynnillä tutkitaan leukanivelen toimintaa sekä arvioidaan ja mitataan leuan liikettä ja purentaa tarkemmin. Tarkoituksena on löytää oikeat ja tehokkaimmat hoitomuodot asiakkaalle. Näitä ovat erilaiset harjoitteet sekä pehmytkudoskäsittelyt ja mobilisoinnit. Käynnillä ei kuitenkaan keskitytä pelkästään leukapiiriin, vaan sen lisäksi tarkastellaan laajemmin myös niihin läheisesti liitoksissa olevien kudosten toimintaa ja ihmistä kokonaisuutena.
Bruksismista aiheutuvien oireiden lievittämiseksi voidaan tehdä purentalihasten käsittelyä, jolloin kovasti “treenattuja” lihaksia saadaan rentoutettua. Käsittelyiden merkitys kasvaakin tapauksissa, joissa öiselle puremiselle ei löydetä syytä. Tällöin on hoidettava pelkästään oiretta elämänlaadun parantamiseksi. Säännöllisten käsittelyiden lisäksi fysioterapiassa ohjataan erilaisia omaharjoitutuksia, joilla ollaan nähty olevan hyviä tuloksia oireiden lievittämiseksi. Näin pääset harjoitteilla itsenäisesti lievittämään oireita. Harjoituksia ovat muun muassa: alaleuan liike- ja lihasharjoittelu sekä rentoutusharjoitteet. Fysioterapiassa neuvotaan myös miten voit itse rentouttaa lihaksia oma-käsittelyllä.
Fysioterapeutti Jami Tapaninen on kouluttautunut tarjoamaan apua purentaelimistön kipuihin ja toimintahäiriöihin. Jamin vastaanotolle pääset Hämeenkyrön toimipisteessä. Varaa aika alla olevasta painikkeesta!
Kirjallisuutta:
Amorim, C. S., Santo, A. S. E., Sommer, M., & Marques, A. P. 2018. Effect of physical therapy in bruxism treatment: a systematic review. Journal of manipulative and physiological therapeutics, 41(5), 389-404.
Chemelo, V. D. S., Né, Y., Frazão, D. R., Souza-Rodrigues, R. D. D., Fagundes, N. C. F., Magno, M. B., ... & Lima, R. R. 2020. Is there association between stress and bruxism? A systematic review and meta-analysis. Frontiers in neurology, 11, 590779.
Lal, S. J., & Weber, D. D. S. 2018. Bruxism management.
Käypähoito -suositus 2021. Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD)
Könönen, E. 2022. Bruksismi, hampaiden narskutus. Lääkärikirja Duodecim
Moni tulee hierontaan niskahartiaseudun vaivojen vuoksi, eikä aina ole itsestään selvää ajatella, että vaiva voi olla peräisin myös leuan ja kaulan lihaksista, jotka ovat osa samaa kokonaisuutta. Esimerkiksi päänsärky on purentalihasten ylimääräisen jännityksen tyypillinen oire. Jännitysniskaa hoidettaessa onkin usein hyödyllistä tutkia ja hoitaa myös purentalihaksia. Suuta sulkevat pinnalliset lihakset, temporalis ja masseter, muodostavat pään alueen suurimman ja voimmakkaimman lihasmassan. Osa purentaan liittyvistä lihaksista sijaitsee sekä kaulan että niskan alueella, esimerkiksi omohyoideus-lihas lähtee lapaluun yläkulmasta ja kiinnittyy leuan alle kieliluuhun. Hyvin usein purentalihashieronta auttaa sellaisissa tilanteissa, joissa niskahartiaseutua on käsitelty laihoin tuloksin. Silloin on usein perustelua lisätä palapeliin yksi pala lisää, jotta hoidosta saadaan kokonaisvaltaisempi.
Oletko joskus kärsinyt päänsärystä, joka ei ota hellittääkseen tai huimauksesta, jolle ei oikein löydy selitystä? Joissain tapauksissa vaivan taustalla on purentalihasten kireys tai leukanivelen toimintahäiriö. Jopa korvien soiminen saattaa olla oire kireistä purentalihaksista. Leukanivelen alla on hermopunos, joka vaikuttaa tärykalvoa jännittävään pikkulihakseen nimeltä tensor tymphanei. Kireät purentalihakset voivat ärsyttää hermopunosta, joka saa tärykalvon jännittymään, mikä aistitaan korvien soimisena. Nämä epäspesifit oireet eivät ole kuitenkaan ihan täysin selviä tapauksia. Yleisemmin kireät purentalihakset ja niihin läheisesti liittyvät kudokset aiheuttavat häiriöitä leukanivelen toimintaan, toispuoleinen lihaskireys voi vaikeuttaa tasaista puremista ja aiheuttaa toispuoleista lihasväsymystä. Toispuoleiset säryt ovat tyypillinen oire purentavaivoissa. Leukanivelen liikkuessa kuuluva pieni napsahdus voi olla peräisin leukanivelen etuosassa olevasta välilevymäisestä rustorakenteesta, joka liukuu suuta avattaessa eteenpäin. Toisinaan se pääsee liukumaan liian pitkälle ja aiheuttaa pienen hypyn leukanivelen liikkeeseen. Tilanne on vaaraton, mutta saattaa joskus olla häiritsevä. Usein kyse on palautuvasta liikkeestä, koska niveltä tukevat nivelsiteet ja lihakset palauttavat liukuvan rustolevyn takaisin alkuasentoon suuta sulkiessa. Usein jo purentalihasten kireyden vähentäminen helpottaa tilannetta, mutta jos nivel lukkiutuu täysin, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Puhujat, laulajat ja yöllisestä hampaiden narskuttelusta kärsivät hyötyvät purentalihasten käsittelystä. Leuan ja kaulan manuaalinen hoito saattaa helpottaa myös koko niskahartiaseudun toimintaa. Sitä voi suositella kaikille, joiden arki aiheuttaa kuormitusta niskan ja kaulan alueelle. Esimerkiksi päätetyön tekijöillä päätä kannattelevat lihakset ovat usein kovalla kuormituksella staattisen työasennon takia. Kaularangan syvät lihakset uupuvat taistellessaan päivittäin painovoimaa vastaan ja kuormitus saattaa siirtyä pinnallisemmille lihaskerroksille, jotka ovat erinomainen välinen isojen ja nopeiden liikkeiden tekemiseen, mutta väsyvät nopeasti tunteja kestävän pitkäaikaisen työn aikana. Manuaalisella hoidolla ja omatoimisella harjoittelulla voi parantaa kehotietoisuutta, niin että työpäivän aikana on mahdollista ohjata tietoisesti kuormitus niille rakenteille, jotka siitä parhaiten selviytyvät.
Yleisesti tavataan puhua pelkästä purentalihashieronnasta. Se kuvaa riittävän tarkasti mistä on kyse, mutta kuten muissakin tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, myös purentaan liittyvissä ongelmissa on harvoin hedelmällistä keskittyä liikaa vain johonkin tiettyyn paikalliseen käsittelyyn. Pää ei ole normaalisti irti hartioista, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin lihakset kuin vain suuta avaavat ja sulkevat lihakset. Englanninkielinen termi tempo-mandibular disorders (TMD) kattaa myös ne toiminnan häiriöt, joiden synty on rintarangan asennossa ja ylävartalon kireissä lihaksissa. Varsinaisten purentalihasten lisäksi onkin hyödyllistä käsitellä myös niihin läheisesti liittyvät kudokset, joiden tehtävä on tukea päätä ja tuottaa liikettä niskaan, kaulaan ja hartioihin.
Fysioterapeutin näkökulmasta on tärkeää tarjota manuaalisen käsittelyn lisäksi ohjausta, jotta voidaan tukea ja parantaa toimintaa myös pitkällä aikavälillä, parhaassa tapauksessa jopa pysyvästi. Silloin täytyy selvittää mistä kireydet ovat alun perin syntyneet ja mikä pitää niitä yllä. Usein jo se saattaa helpottaa oireita, että tiedostaa milloin puree hampaita yhteen. Periaatteessa hampaiden ei ole tarpeen koskettaa toisiaan kuin nieltäessä. Työergonomia, ylävartalon lihasvoima ja lihasten hallinta saattavat vaikuttaa pään ja kaulan alueen lihasten toimintaan. Epäedullisesti kuormittava asento ei rasita vain niitä lihaksia, jotka suoraan tekevät työtä, vaan myös muita lihaksia, joiden on sopeuduttava kuormitukseen. Mikäli istuma-asento tai seisoma-asento on epäoptimaalinen, sitä yleensä tasapainotetaan muuttamalla kehon asentoa niin, että työt saadaan tehtyä mutta keho ei välttämättä kiitä rasituksesta sen jatkuessa pitkään. Mikäli esimerkiksi näyttö on liian matalalla työpöydällä, moni alkaa huomaamattaan työntää leukaa eteenpäin, mikä supistaa niskan lihaksia ja venyttää kaulan lihaksia. Venyneet kaulan lihakset puolestaan tekevät suun sulkemisesta hankalampaa, mikä lisää lihasten aktiivisen työn määrää. Puuttumalla asentoon voidaan muuttaa lihasten kuormitusta, koskettamatta lihaksiin kertaakaan. Pitkään jatkuneessa tilanteessa manuaalisilla tekniikoilla voidaan palauttaa tietoisuuteen lihasten olemassaolo ja purkaa jännityksiä, jotka ylläpitävät vallitsevaa tilannetta.
Purentalihashieronta on hyvä ensiapu ja jännitykseen taipuvaisille, siitä voi olla apua myös jännitykseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä. Purentalihaskäsittelyssä käydään läpi kasvojen ja leuan alueella olevat pienehköt, mutta suhteellisen vahvat lihakset, jotka avaavat ja sulkevat suuta. Tutkimiseen kuuluu leukanivelen toiminnan tarkastelu, onko liike symmetrinen, kuuluuko siitä ääntä ja millainen nivelen liikkeen laatu ja laajuus ovat. Käsittelyssä hoidetaan myös suun sisäpuolelta suuta sulkevan masseter-lihaksen sisempi osa ja sitä avustavat pterygoideus- lihakset. Kaulan puolelta käsitellään päännyökkääjälihakset, kieliluulihakset ja kylkiluunkohottajat. Viime aikoina olen lisännyt käsittelyyn myös kaularangan kevyitä mobilisointitekniikoita, koska ne ovat käytännössä osoittautuneet hyväksi keinoksi tehostaa muun käsittelyn vaikutusta. Mobilisointi rentouttaa kaularangan asentoa ylläpitäviä lihaksia ja helpottaa asennon korjaamista. Käsittelyyn kuuluu myös hartiarenkaan alueen ja käsien hieronta, koska myös niissä voi olla jännityksiä, jotka ylläpitävät huonoa asentoa ja lihaskireyksiä. Tarvittaessa myös leukaniveltä on mahdollista mobilisoida. Pään alueella käytetyt tekniikat ovat hyvin samantyyppisiä kuin muussakin manuaalisessa käsittelyssä, mutta ne toteutetaan kevyemmin, koska rakenteet ovat herkempiä kuin suurempia liikkeitä tekevissä lihaksissa ja nivelissä. Pitkäaikaisin vaikutus käsittelystä saadaan, kun siihen yhdistetään omatoiminen harjoittelu. Silloin hieronnalla aloitettu ylimääräisten kiristysten purkaminen on helpompi muuttaa harjoittelulla uudeksi tavaksi olla ja liikkua.
Tapani Kudjoi
Fysioterapeutti
Urheiluhieroja
Tapani ottaa vastaan Tampellan toimipisteessä.
[btn text="VARAA AIKA TAPANILLE" tcolor=#FFF bcolor=#0000FF thovercolor=#FFF bhovercolor=#FFA500 link="https://www.proximafinland.fi/ajanvaraus/" target="_blank"]
Lisää aiheesta purentaelimistön käypähoitosuosituksessa.
© 2026
