Päänsärky on yleinen vaiva, joka voi aiheutua monesta syystä. Lievä nestehukka, kahvihampaan kolotus, univaje, niskahartiaseudun lihasjännitys, migreenityyppinen särky ja purentaelimiin liittyvä kipu ovat yleisiä syitä päänsärylle. Niiden hoitamiseen on myös erilaisia keinoja, koska kaikki päänsäryt eivät ole samanlaisia. Tässä tekstissä esittelen sinulle, millaisilla keinoilla voit ennaltaehkäistä ja vähentää päänsärkyjä.
Yleisenä neuvona lähes minkä tahansa kivun omahoitoon, oli kyse sitten selkäkivusta, penikkataudista tai päänsärystä, ovat terveyttä edistävät elämäntavat. Päivittäinen kevyt liikunta, riittävä uni, nestetasapainosta huolehtiminen, säännöllinen ateriarytmi ja runsas suojaravintoaineiden saanti voitelevat koneistoa ja luovat elimistöön olosuhteet, joissa keholla on voimavaroja toipua sairauksista ja toimia kivuttomasti. Jos päänsäryt toistuvat usein ja häiritsevät arkea, on hyvä pysähtyä miettimään, onko rasituksesta palautumiselle annettu tarpeeksi aikaa ja onko kalenteri ojennuksessa vai painavatko työt päälle. Entä ravitsemus ja liikunta? Syötkö riittävän usein ja riittävän paljon? Liikutko säännöllisesti ja tauotatko työtäsi?
Ruokapäiväkirja on hyvä työkalu sen selvittämiseen, tuleeko päivän mittaan syötyä tarpeeksi paljon ja tarpeeksi usein ja juotua riittävästi vettä. Särkylääkkeiden syömistä varmuuden vuoksi ei suositella, koska niilläkin on ei-toivottuja sivuvaikutuksia, kuten vatsan ärtyminen. Jos aloittaa päivän maksimiannoksella buranaa, on sitä enää hankala lisätä siinä vaiheessa, kun särkylääke voisi olla oikeasti paikallaan. Särkylääkkeen käyttäminen on ihan sallittua, koska kipua on turha kärsiä, jos se voidaan välttää. Päänsärky ei koskaan johdu siitä, että särkylääkkeitä ei ole syöty tarpeeksi, vaan taustalla on aina joku muu syy, johon kannattaa puuttua.
Jännityspäänsärky on yleinen syy hakeutua hierontaan. Hieronta onkin siihen hyvä ensiapu. Ohimoilla tuntuva päänsärky liittyy usein epäkäslihaksen rasituksiin, kun taas niskalihaksista johtuva särky tuntuu enemmän otsalla ja päälaella. Hieronnalla voidaan lievittää oireita, mutta jos haluat löytää pysyviä ratkaisuja päänsärkyyn, on fysioterapia oikea ratkaisu. Fysioterapiassa ongelmaa ratkotaan myös lihaksia vahvistamalla ja ohjaamalla hartialihasten lepoasentoja. Lihasjännitys johtuu useimmiten siitä, että lihas on joutunut työskentelemään pitkiä aikoja kapasiteettinsa äärirajoilla. Se mikä tuntuu ”jumina” on usein ylirasitusta. Jos tukilihaksissa on heikkoutta, ne kiristyvät ja kireys voi johtaa epäedullisiin kuormituksiin myös ympäröivissä kudoksissa. Tyypillistä on, että esimerkiksi päätetyössä epäkäslihakset ovat koko ajan hiukan venyneet, rintalihakset vähän kireät ja lapaa liikuttavat lihakset ylitöissä, koska ne kannattelevat käsivarsia koko päivän.
Yläselän lihasvoiman harjoittaminen on hyvä keino ratkaista ongelma pysyvästi. Tässä kohden ei tarvitse muistella 1990-luvun steroideilla kasvaneita bodareita, voimaharjoittelu ei tarkoita kehonrakennusta, vaan yksinkertaisimmillaan se on kehon liikemalleja monipuolistavaa kehonhuoltoa, jota voi tehdä käymättä kuntosalilla kertaakaan. Punnerrukset, leuanvedot, kuminauhajumpat ja käsipainotreenit ovat hyviä havainnollistavia esimerkkejä. Kun lihaksella on enemmän kapasiteettia toimia, se kestää myös arjen kuormituksia paremmin.
Migreenitaipumus on perinnöllistä, mutta migreenin syntymekanismia ei vielä täysin tunneta. Migreeni voi ilmetä monella eri tavalla, toisilla siihen liittyy kova päänsärky, jonka aikana kipu voi olla sykkivää. Toisilla migreeniin liittyy pahoinvointia, puutumisia tai näköhäiriö, jota sanotaan auraksi. Kohtauksia voi olla useita viikossa tai niiden väli voi olla useita kuukausia. Stressi saattaa toimia joillain laukaisevana tekijänä, osa kohtauksista liittyy hormonitoimintaan. Migreenikohtaus ei jätä jälkiä aivoihin, se ei ole vaarallinen vaiva, mutta se voi heikentää elämänlaatua. Migreenikohtaus noudattaa usein kaavaa, jossa ennakko-oireita seuraa aura, särkyvaihe ja mahdolliset jälkioireet.
Migreenikohtauksen ennakko-oireita voivat olla muun muassa mielialan vaihtelut, ”aivosumu”, sanojen hakeminen, makeanhimo tai väsyminen. Monet migreenistä kärsivät oppivat tunnistamaan omat ennakko-oireensa ja reagoimaan alkavaan kohtaukseen hyvissä ajoin. Migreenikipuun voi liittyä myös lihassärkyä niskassa, mutta sen ei arvella olevan migreenikohtauksen aiheuttaja vaan osa migreenikohtaukseen liittyvää kipua. Lihaskipu voi olla myös migreenikohtauksen jälkioire, johon moni hakee helpotusta hieronnasta. Rentouttava hieronta saattaa myös vähentää stressiä ja sitä kautta auttaa pitämään oireita aisoissa. Mutta koska ei tiedetä mikä kaikki migreeniä aiheuttaa, ei ole olemassa myöskään sellaista hoitoa, joka kaikilla toimisi varmasti ja aina. Lihaskireyden vähentäminen helpottaa toisinaan oloa migreenikohtauksen jälkeen ja vähentää stressiä, mikä voi joillakin ehkäistä uutta migreenikohtausta. Toisin kuin lihasjännityksestä johtuvaa päänsärkyä, migreeniä on hyvä hoitaa särkylääkkeillä. Lievissä tapauksissa hoidoksi saattaa riittää sopiva annos käsikauppasärkylääkkeitä. Lisätietoa migreenistä ja sen hoidosta saat migreeniyhdistyksen kotisivuilta ja Käypä hoito suosituksista.
Hampaiden yhteen puremista tai yöllistä narskuttelua kutsutaan bruksaukseksi. Sille tyypillisiä oireita ovat väsymisen ja paineen tunne leuoissa ja ohimoilla. Särky on usein toispuoleista ja painottuu aamuihin. Sitä voidaan hoitaa pitämällä yökiskoa, joka muuttaa hiukan purentaa ja saattaa herätellä uudestaan refleksin, joka rentouttaa leukalihakset, kun etuhampaiden kärjet osuvat toisiinsa. Ohimolihakset ovat voimakkaan lihaskalvon sisällä ja niiden ylirasittuminen voi johtaa jopa penikkataudin kaltaisiin ylirasitusoireisiin. Lihasaitiopaine nousee ja aiheuttaa tulehdusta, jota kevyt liike ja lepo helpottavat. Tämä on kuitenkin aika harvinaista. Lievemmät ylirasitukset ovat tavallisempia, niihin voi liittyä jopa ylähampaisiin säteilevää särkyä. Bruksaus paljastuukin usein hammastarkastuksen yhteydessä. Bruksausta voidaan helpottaa purentalihashieronnalla ja TMD-fysioterapialla, jossa tutkitaan miten pitkälle purentaelimiin ja niihin läheisesti yhteydessä oleviin kudoksiin jännitys on levinnyt ja mikä pitää jännityksiä yllä. Purentaelinten toimintahäiriöt saattavat heijastella lapoihin asti ja niihin liittyy toisinaan jopa puutteellinen keskivartalon tuki, joka muuttaa pään ja hartioiden asentoa ja altistaa ylikuormituksille. Esimerkiksi kylkiluunkohottajalihasten ylikireyden selvin oire on joskus pistävä kiputunne lapaluun alareunan vieressä.
Manuaalisten hoitojen ja harjoitusten yhdistelmällä bruksaukseen liittyviä oireita voidaan usein lievittää hyvin nopeasti. Parhaimmillaan tilanne on saatu alle viikossa purettua ja oireet laskettua siedettävälle tasolle.
Autamme sinua löytämään arjessasi ne tekijät, jotka vaikuttavat kipuusi. Autamme ympäri Suomen etänävastaanotolla ja vastaanotollemme voit tulla Tampereelle, Nokialle ja Hämeenkyröön.
Moni tulee hierontaan niskahartiaseudun vaivojen vuoksi, eikä aina ole itsestään selvää ajatella, että vaiva voi olla peräisin myös leuan ja kaulan lihaksista, jotka ovat osa samaa kokonaisuutta. Esimerkiksi päänsärky on purentalihasten ylimääräisen jännityksen tyypillinen oire. Jännitysniskaa hoidettaessa onkin usein hyödyllistä tutkia ja hoitaa myös purentalihaksia. Suuta sulkevat pinnalliset lihakset, temporalis ja masseter, muodostavat pään alueen suurimman ja voimmakkaimman lihasmassan. Osa purentaan liittyvistä lihaksista sijaitsee sekä kaulan että niskan alueella, esimerkiksi omohyoideus-lihas lähtee lapaluun yläkulmasta ja kiinnittyy leuan alle kieliluuhun. Hyvin usein purentalihashieronta auttaa sellaisissa tilanteissa, joissa niskahartiaseutua on käsitelty laihoin tuloksin. Silloin on usein perustelua lisätä palapeliin yksi pala lisää, jotta hoidosta saadaan kokonaisvaltaisempi.
Oletko joskus kärsinyt päänsärystä, joka ei ota hellittääkseen tai huimauksesta, jolle ei oikein löydy selitystä? Joissain tapauksissa vaivan taustalla on purentalihasten kireys tai leukanivelen toimintahäiriö. Jopa korvien soiminen saattaa olla oire kireistä purentalihaksista. Leukanivelen alla on hermopunos, joka vaikuttaa tärykalvoa jännittävään pikkulihakseen nimeltä tensor tymphanei. Kireät purentalihakset voivat ärsyttää hermopunosta, joka saa tärykalvon jännittymään, mikä aistitaan korvien soimisena. Nämä epäspesifit oireet eivät ole kuitenkaan ihan täysin selviä tapauksia. Yleisemmin kireät purentalihakset ja niihin läheisesti liittyvät kudokset aiheuttavat häiriöitä leukanivelen toimintaan, toispuoleinen lihaskireys voi vaikeuttaa tasaista puremista ja aiheuttaa toispuoleista lihasväsymystä. Toispuoleiset säryt ovat tyypillinen oire purentavaivoissa. Leukanivelen liikkuessa kuuluva pieni napsahdus voi olla peräisin leukanivelen etuosassa olevasta välilevymäisestä rustorakenteesta, joka liukuu suuta avattaessa eteenpäin. Toisinaan se pääsee liukumaan liian pitkälle ja aiheuttaa pienen hypyn leukanivelen liikkeeseen. Tilanne on vaaraton, mutta saattaa joskus olla häiritsevä. Usein kyse on palautuvasta liikkeestä, koska niveltä tukevat nivelsiteet ja lihakset palauttavat liukuvan rustolevyn takaisin alkuasentoon suuta sulkiessa. Usein jo purentalihasten kireyden vähentäminen helpottaa tilannetta, mutta jos nivel lukkiutuu täysin, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Puhujat, laulajat ja yöllisestä hampaiden narskuttelusta kärsivät hyötyvät purentalihasten käsittelystä. Leuan ja kaulan manuaalinen hoito saattaa helpottaa myös koko niskahartiaseudun toimintaa. Sitä voi suositella kaikille, joiden arki aiheuttaa kuormitusta niskan ja kaulan alueelle. Esimerkiksi päätetyön tekijöillä päätä kannattelevat lihakset ovat usein kovalla kuormituksella staattisen työasennon takia. Kaularangan syvät lihakset uupuvat taistellessaan päivittäin painovoimaa vastaan ja kuormitus saattaa siirtyä pinnallisemmille lihaskerroksille, jotka ovat erinomainen välinen isojen ja nopeiden liikkeiden tekemiseen, mutta väsyvät nopeasti tunteja kestävän pitkäaikaisen työn aikana. Manuaalisella hoidolla ja omatoimisella harjoittelulla voi parantaa kehotietoisuutta, niin että työpäivän aikana on mahdollista ohjata tietoisesti kuormitus niille rakenteille, jotka siitä parhaiten selviytyvät.
Yleisesti tavataan puhua pelkästä purentalihashieronnasta. Se kuvaa riittävän tarkasti mistä on kyse, mutta kuten muissakin tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, myös purentaan liittyvissä ongelmissa on harvoin hedelmällistä keskittyä liikaa vain johonkin tiettyyn paikalliseen käsittelyyn. Pää ei ole normaalisti irti hartioista, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin lihakset kuin vain suuta avaavat ja sulkevat lihakset. Englanninkielinen termi tempo-mandibular disorders (TMD) kattaa myös ne toiminnan häiriöt, joiden synty on rintarangan asennossa ja ylävartalon kireissä lihaksissa. Varsinaisten purentalihasten lisäksi onkin hyödyllistä käsitellä myös niihin läheisesti liittyvät kudokset, joiden tehtävä on tukea päätä ja tuottaa liikettä niskaan, kaulaan ja hartioihin.
Fysioterapeutin näkökulmasta on tärkeää tarjota manuaalisen käsittelyn lisäksi ohjausta, jotta voidaan tukea ja parantaa toimintaa myös pitkällä aikavälillä, parhaassa tapauksessa jopa pysyvästi. Silloin täytyy selvittää mistä kireydet ovat alun perin syntyneet ja mikä pitää niitä yllä. Usein jo se saattaa helpottaa oireita, että tiedostaa milloin puree hampaita yhteen. Periaatteessa hampaiden ei ole tarpeen koskettaa toisiaan kuin nieltäessä. Työergonomia, ylävartalon lihasvoima ja lihasten hallinta saattavat vaikuttaa pään ja kaulan alueen lihasten toimintaan. Epäedullisesti kuormittava asento ei rasita vain niitä lihaksia, jotka suoraan tekevät työtä, vaan myös muita lihaksia, joiden on sopeuduttava kuormitukseen. Mikäli istuma-asento tai seisoma-asento on epäoptimaalinen, sitä yleensä tasapainotetaan muuttamalla kehon asentoa niin, että työt saadaan tehtyä mutta keho ei välttämättä kiitä rasituksesta sen jatkuessa pitkään. Mikäli esimerkiksi näyttö on liian matalalla työpöydällä, moni alkaa huomaamattaan työntää leukaa eteenpäin, mikä supistaa niskan lihaksia ja venyttää kaulan lihaksia. Venyneet kaulan lihakset puolestaan tekevät suun sulkemisesta hankalampaa, mikä lisää lihasten aktiivisen työn määrää. Puuttumalla asentoon voidaan muuttaa lihasten kuormitusta, koskettamatta lihaksiin kertaakaan. Pitkään jatkuneessa tilanteessa manuaalisilla tekniikoilla voidaan palauttaa tietoisuuteen lihasten olemassaolo ja purkaa jännityksiä, jotka ylläpitävät vallitsevaa tilannetta.
Purentalihashieronta on hyvä ensiapu ja jännitykseen taipuvaisille, siitä voi olla apua myös jännitykseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä. Purentalihaskäsittelyssä käydään läpi kasvojen ja leuan alueella olevat pienehköt, mutta suhteellisen vahvat lihakset, jotka avaavat ja sulkevat suuta. Tutkimiseen kuuluu leukanivelen toiminnan tarkastelu, onko liike symmetrinen, kuuluuko siitä ääntä ja millainen nivelen liikkeen laatu ja laajuus ovat. Käsittelyssä hoidetaan myös suun sisäpuolelta suuta sulkevan masseter-lihaksen sisempi osa ja sitä avustavat pterygoideus- lihakset. Kaulan puolelta käsitellään päännyökkääjälihakset, kieliluulihakset ja kylkiluunkohottajat. Viime aikoina olen lisännyt käsittelyyn myös kaularangan kevyitä mobilisointitekniikoita, koska ne ovat käytännössä osoittautuneet hyväksi keinoksi tehostaa muun käsittelyn vaikutusta. Mobilisointi rentouttaa kaularangan asentoa ylläpitäviä lihaksia ja helpottaa asennon korjaamista. Käsittelyyn kuuluu myös hartiarenkaan alueen ja käsien hieronta, koska myös niissä voi olla jännityksiä, jotka ylläpitävät huonoa asentoa ja lihaskireyksiä. Tarvittaessa myös leukaniveltä on mahdollista mobilisoida. Pään alueella käytetyt tekniikat ovat hyvin samantyyppisiä kuin muussakin manuaalisessa käsittelyssä, mutta ne toteutetaan kevyemmin, koska rakenteet ovat herkempiä kuin suurempia liikkeitä tekevissä lihaksissa ja nivelissä. Pitkäaikaisin vaikutus käsittelystä saadaan, kun siihen yhdistetään omatoiminen harjoittelu. Silloin hieronnalla aloitettu ylimääräisten kiristysten purkaminen on helpompi muuttaa harjoittelulla uudeksi tavaksi olla ja liikkua.
Tapani Kudjoi
Fysioterapeutti
Urheiluhieroja
Tapani ottaa vastaan Tampellan toimipisteessä.
[btn text="VARAA AIKA TAPANILLE" tcolor=#FFF bcolor=#0000FF thovercolor=#FFF bhovercolor=#FFA500 link="https://www.proximafinland.fi/ajanvaraus/" target="_blank"]
Lisää aiheesta purentaelimistön käypähoitosuosituksessa.
© 2026
