Erilaiset selkäkivut ovat yleisiä raskausajan ongelmia. Keskivartalon kuormitus lisääntyy, kun kasvava vatsa muuttaa vartalon painopistettä. Lisäksi hormonaaliset muutokset löysyttävät lantion alueen sidekudosta ja nivelsiteitä. Kivut lisääntyvät yleensä loppuraskautta kohti ja voivat pahimmillaan vaikuttaa normaaliin elämään, työkykyyn ja uneen. Raskaudenaikaiset selkäkivut ovat yleisiä ja niitä pidetään raskauteen kuuluvina. Näin ei kuitenkaan ole. Kipuja voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa liikunnalla sekä huolehtimalla lihaskunnosta, liikkuvuudesta ja ergonomiasta.
Raskausaikana naisen elimistössä tapahtuu paljon muutoksia. Paino alkaa nousta, vatsan- ja lantionalueen paine kasvaa, pallea nousee ylöspäin ja verimäärä lisääntyy. Painonnousu ja kasvava vatsa muuttavat kehon painopistettä alas- ja eteenpäin, jolloin kehon ryhti ja keskivartalon lihasten toiminta muuttuvat lisäten lanneselän kuormitusta.
Hormonaaliset muutokset, erityisesti relaksiinihormonin suurentunut eritys, löysyttää lantion alueen sidekudosta ja nivelsiteitä sekä pehmentää kohdunkaulaa. Relaksiinihormoni mahdollistaa lantion aukeamisen synnytystä varten, mutta samalla löystyvät myös esimerkiksi selkärankaa tukevat nivelsiteet. Selän ja lantion alueen lihakset saattavat väsyä ja kipeytyä yrittäessään pitää yllä hyvää asentoa lantiossa ja selässä.
Selkäkivulle raskausaikana altistavat yleensä jo ennen raskautta esiintyneet selkäkivut, heikko lihaskunto ja ylipaino. Lisäksi kehoa kuormittava raskas työ, mutta toisaalta myös istumatyö, jossa ei pysty pitämään taukoja riittävästi, voivat lisätä selkäkipuoiretta.
Raskausaikaiset selkäkivut ovat yleensä pahimmillaan iltaisin rasituksen jälkeen. Osalla kipu on kuitenkin pahimmillaan yöllä, jolloin se häiritsee nukkumista.
Raskaudenaikaisessa selkäkivussa on kaksi päätyyppiä: alaselän kipu ja takalantion kipu. Jako kahteen kiputyyppiin ei aina kuitenkaan ole selkeä ja useat odottajat kärsivätkin kummankin kiputyypin oireista.
Alaselän kipu on yleensä selkäranka- tai lihasperäistä. Kipu paikantuu lannerangan ympärille molemmin puolin, lannerangan liikkuvuus on rajoittunut ja selkälihakset ovat kosketusarat. Usein ne odottajat, jotka kärsivät alaselän kivusta, ovat kärsineet samanlaisesta selkäkivusta jo ennen raskautta. Kipu voi tuntua kuitenkin voimakkaampana kuin ennen raskautta. Usein selkäkipu jatkuu myös raskauden jälkeen, varsinkin jos selkäkivut ovat olleet vaikeita raskausaikana.
Takalantion kipu johtuu risti-suoliluunivelen löystymisestä. Tällöin kipu tuntuu alempana kuin alaselän kipu paikantuen ristiluun ja pakaroiden alueelle toiselle tai molemmille puolille. Kipu myös säteilee usein reisiin, jolloin se muistuttaa oireiltaan iskiaskipua. Erona on kuitenkin se, että iskiashermon puristuksesta johtuva kipu säteilee usein jalkaterään asti. Takalantion kipu on yleinen vaiva raskausaikana ja kipu häviää yleensä muutama viikko synnytyksen jälkeen.
”Liike on lääke”-lausahdus pätee erinomaisesti myös raskausajan selkäkipuun. Liikunnan on todettu vähentävän selkäkipuja, vaikka se ei estä niitä kokonaan. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi kävely, uiminen ja pyöräily. Mikäli odottava äiti on liikkunut aktiivisesti jo ennen raskautta, useimpia lajeja voi jatkaa myös raskausaikana, hieman kuitenkin soveltaen.
Alaselkäkivun hoidossa tärkeää on keskivartalon tukilihasten harjoittaminen. Lisäksi hoidossa tulisi huomioida aina lantionpohjalihasten aktivoinnin ja rentouden harjoittelu, sillä lantionpohjanlihakset muodostavat keskivartalon tukikorsetin yhdessä vatsa- ja selkälihasten sekä pallean kanssa. Myös erilaiset rintakehän, selän ja lantionalueen liikkuvuus- ja rentoutusharjoitteet voivat auttaa kivun hoidossa. Takalantion kivusta kärsivät hyötyvät usein lantion tukivyöstä.
Selkäkipua kannattaa käydä hoidattamassa odotusaikaan perehtyneellä terapeutilla. Erilaisilla manuaalisilla tekniikoilla voidaan helpottaa kipua.
Aiemmin mainittujen kehon muutoksien vuoksi, selkä kestää raskausaikana fyysistä kuormitusta ja huonoja asentoja tavallista huonommin. Tämän vuoksi ergonomian tärkeys korostuu. Ergonomian parantaminen kannattaa huomioida sekä työssä että muussakin arjessa.
Nukkuessa ergonomisin asento on kylkimakuu. Asentoa voi tukea pitkillä vartalotyynyillä, joista toinen asetetaan selän taakse ja toinen nilkkojen, reisien ja käsien väliin.
Odottaessani lastani kärsin itse pahoista alaselän kivuista. Oma ajatukseni siihen aikaan oli, että kipu kuuluu raskauteen ja se on vain kestettävä. Erikoistuttuani äitiysfysioterapiaan ajatusmaailmani on kuitenkin muuttunut. Mikään kipu ei kuulu raskauteen, eikä sen kanssa kannata jäädä yksin.
Autan sinua raskausajan erilaisissa kiputiloissa. Vastaanottoni ovat Tampellassa ja Hämeenkyrössä sekä etänä.
Lähteet:
Anna Alanen: Raskaus ja selkä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 1999;115(16):1767-
Odottavan äidin käsikirja: Raskausajan tavallisia vaivoja. Terveyskirjasto
© 2025
