Vuoden 1964 Tokion olympialaisten aikaan lanseerattiin ensimmäiset askelmittarit. Mainoskampanjassa esiteltiin askelmittareita terveyttä edistävinä välineinä, kannustaen ihmisiä tavoittelemaan 10 000 päivittäistä askelta. Vuosikymmenien ajan on kiistelty siitä, miksi juuri 10 000 askelta olisi ihanteellinen tavoite - riittäisikö vähempi vai pitäisikö kävellä enemmän. Alkuperäiset askelmittarit olivat yksinkertaisia laitteita, jotka laskivat laitteen heilahduksia, mutta eivät tarjonneet lisätietoa. Askeltavoiteen asetti mainostoimisto, koska sen mielestä 10 000 oli sopivan pyöreä luku, ja japanilainen kirjoitusmerkki, jolla se ilmoitetaan, muistuttaa hiukan kävelevää ihmistä.
Nykyään huippuluokan mittarit ovat melkein laboratoriotasoisia. Ne eivät mittaa pelkästään päivittäisiä askelmääriä, vaan tarjoavat myös tietoa kehon lämpötilasta, ihon sähkönjohtavuudesta, liikkeen nopeudesta, kuljetusta matkasta, sykkeestä ja sykevälivaihtelusta. Mittaustuloksia voidaan täydentää lisätiedoilla, kuten pituus, paino, ikä, sukupuoli ja keskimääräinen askelpituus. Epäsuoraa tietoa, kuten energiankulutusta, unen syvyyttä ja palautumista, voidaan myös arvioida ohjelmistojen avulla.
Tutkimus vuodelta 2022 (Bayerle, ym.) seurasi 129 koehenkilön liikuntaintervention toteutumista. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään: ensimmäinen sai mittauslaitteet ja henkilökohtaista ohjausta, toinen ryhmä sai älylaitteen, joka antoi palautetta harjoittelun etenemisestä ilman henkilökohtaista ohjausta, ja kolmas ryhmä sai pelkät kirjalliset harjoitteluohjeet ilman älylaitteita tai henkilökohtaista ohjausta. Vuoden seurannan aikana ne, jotka lisäsivät liikuntaansa älylaitteen avulla, näyttivät parantaneen kuntoaan ja säilyttivät aktiivisuustasonsa myös alkuperäisen intervention jälkeen (Bayerle ym., 2022).
Vaikka älylaitteiden mittaustuloksia ei voida pitää erehtymättöminä, ne ovat hyödyllisiä liikunnan lisäämisessä. Niiden etu perinteisiin harjoituspäiväkirjoihin nähden on helppokäyttöisyys. Jos mittaukset tehdään samasta henkilöstä samalla laitteella, niiden mittaustuloksia voidaan pitää luotettavina. Vaikka arviot energiankulutuksesta tai palautumisesta eivät välttämättä ole täysin tarkkoja, saadaan niistä kuitenkin hyödyllistä suuntaa antavaa tietoa. Lähitulevaisuudessa älylaitteet todennäköisesti hyödyntävät tekoälysovelluksia, jotka oppivat käyttäjän liikunta- ja lepoajat, tarkentaen mittausdatan tulkintaa.
Mittaamisessa on kuitenkin myös varjopuolia. Suurin huolenaihe liittyy mittauksen aiheuttamaan kuluttavaan suorittamiseen. Ylirasituksesta kärsiviltä olisikin syytä poistaa askelmittarit ja älykellot, jotta he voisivat vapautua suoritusmentaliteetista ja ennätysten tavoittelusta lepoaikana. Vaikka mittalaitteet ovat hyödyllisiä, on tärkeää tiedostaa, etteivät ne saisi hallita elämäämme.
Toinen huoli koskee terveysdatan käyttöä. Kuka pääsee käsiksi tietoihin kävelystämme, ruokailutottumuksistamme, lajivalinnoistamme ja treenikavereistamme? Kenellä on oikeus tallentaa ja käsitellä näitä tietoja, jotka saattavat paljastaa henkilökohtaisia ja luottamuksellisia asioita? Vaikka terveysdataa voidaan käyttää eettisesti terveellisten elämäntapojen ohjaamiseen, tietosuojasta on huolehdittava tarkasti, etenkin kun toimijat ovat kansainvälisiä ja datan omistajuus voi olla epäselvää.
Yhteenvetona voidaan todeta, että terveystiedon ja liikunta-aktiivisuuden seuraamisesta on hyötyä kuntoilun tavoitteiden saavuttamisessa. Mittalaitteet tuovat esiin sellaista päivittäistä dataa, joka muistinvaraisena unohtuisi helposti. Jos epäilet riittääkö pelkkä mittausdata terveellisten elämäntapojen tueksi voit tarvittaessa kääntyä esimerkiksi fysioterapeutin puoleen, joka osaa auttaa kokonaisuuden hallinnassa ja mittausdatan tulkinnassa.
Lähteet:
Bayerle, P., Kerling, A., Kück, M., Rolff, S., Boeck, H. T., Sundermeier, T., Ensslen, R., Tegtbur, U., Lauenstein, D., Böthig, D., Bara, C., Hanke, A., Terkamp, C., Haverich, A., Stiesch, M., de Zwaan, M., Haufe, S., & Nachbar, L. (2022). Effectiveness of wearable devices as a support strategy for maintaining physical activity after a structured exercise intervention for employees with metabolic syndrome: A randomized controlled trial. BMC Sports Science, Medicine & Rehabilitation, 14(1), 1–10.
© 2024
