Onko sinulla polvikipuja tai polven rasitusvamma? Oletko saanut selvyyden siihen mistä nämä kivut johtuvat? Polvivammat ovat yksi tyypillisimmistä urheiluvammoista, etenkin lajeissa, jotka sisältävät paljon juoksemista, hyppimistä ja nopeita suunnanvaihtoja. Polven urheiluvammat voidaankin jakaa kahteen pääryhmään; rasitusvammoihin, jotka kehittyvät hiljalleen harjoittelun intesiteetin tai määrän lisääntyessä, sekä äkillisiin vammoihin, kuten revähdyksiin, sijoiltaanmenoihin ja murtumiin.
Tässä artikkelissa olemme koonneet yhteen tietoa hyppääjän ja juoksijan polvivammoista. Molemmat näistä ovat monille tutun kuuloisia vaivoja ja nyt haluammekin selventää, mitä eroja ja yhteneväisyyksiä näillä kahdella ongelmalla on.
Hyppääjän polvessa kipu tuntuu polven etuosassa, polvilumpion alapuolella. Kipua esiintyy yleensä polvea ojennettaessa esimerkiksi hypyn ponnistusvaiheessa tai kyykätessä. Vaiva lukeutuu rasitusvammoihin, joten kipu ilmaantuu aluksi harvemmin yksittäisissä toistoissa. Kun rasitusta jatketaan tai intensiteettiä lisätään ilman, että kudokset pääsevät palautumaan, ilmaantuu kipu useammin ja aikasemmin.
Kivun taustalla on patellajänteen vaurioituminen. Patellajänne yhdistää polvilumpion ja sääriluun toisiinsa sijaiten polven etuosassa, polvilumpion alapuolella. Patellajänne työskentelee yhdessä etureiden kanssa ja sen tehtävänä on polven ojentaminen. Mitä enemmän polvi koukistuu tai työntyy vartalon etupuolelle esimerkiksi kyykätessä, sitä enemmän patellajänne ja etureisi joutuvat käyttämään voimaa ojennuksen tekemiseen. Kipu johtuu patellajänteen kudosvaurioista ja tulehduksesta. Jos rasitusta jatketaan kivusta huolimatta, voi vaiva pitkittyä.
Juoksijan polvessa kipua esiintyy polven ulkosyrjässä ja alueella saattaa myös ilmetä turvotusta. Kipua esiintyy yleensä äkillisesti pitkän juoksemisen aikana. Epätasainen alusta sekä ylä- ja alamäet voivat myös provosoida kipua. Myös juoksijan polvessa kipu ilmaantuu aluksi harvemmin, mutta rasituksen jatkuessa tai lisääntyessä oireita esiintyy useammin ja aikaisemmassa harjoittelun vaiheessa.
Kipu johtuu reiden ulkosivussa sijaitsevan IT-jänteen tulehduksesta. IT- jänne yhdistää reiden ja säären ulkosyrjät toisiina. Jänne lähtee lantioilta, kaventuen polven kohdalla ja kiinnittyen sääriluuhun. Jänteeseen vaikuttavat lihakset ovat iso pakaralihas sekä peitinkalvon jännittäjälihas (tensor fascia latae=TFL). Kipu johtuu IT-jänteen hankautumisesta luisiin rakenteisiin polven ulkosyrjän kohdalla. Hankautuminen voi johtua IT-jänteen ja siihen vaikuttavien lihasten kireydestä tai esimerkiksi vääränlaisesta juoksutekniikasta.
Molemmissa vammoissa keskitytään hoidon alkuvaiheessa kuormituksen vähentämiseen ja vaurioituneen kudoksen palautumiseen. Vaurioituineilla jänteillä on kyky korjata itsensä palautumisen kautta. Jos kudos ei pääse palautumaan kunnolla, ei korjausta ehdi tapahtua ennen uutta rasitusta, jolloin tilanne monesti pahenee. Ensihoitona vaivan toteamisen jälkeen suositellaankin lepoa. Tärkeä on kuitenkin muistaa ettei lepo tarkoita vuodelepoa, vaan kipeytyneen alueen lepoa. Muuta harjoittelua saa suorittaa vapaasti, mikäli se ei rasita polvea. Tulehdusta ja turvotusta voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä sekä kylmähoidolla.
Kun pahin tulehdusvaihe on saatu rauhoittumaan, on tärkeä pitää huolta ettei vaiva pääse uusiutumaan. Tällöin harjoittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota suoritustekniikoihin, hyppääjän polvessa hyppy- ja kyykkytekniikkaan ja juoksijan polvessa juoksutekniikkaan. Tekniikkaan voi perehtyä paremmin esimerkiksi videoimalla suorituksia ja seuraamalla, mitä kipua aiheuttavassa jänteessä tapahtuu liikkeen aikana. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota välineisiin sekä ympäristöön. Ovatko esimerkiksi jalkineet sellaiset, jotka auttavat suorittamaan liikkeen oikein vai provosoivatko ne väärää liikemallia?
Molemmissa vaivoissa on tekniikan lisäksi hyvä kiinnittää huomiota lihasvoimaan, lihaskireyteen ja liikkuvuuteen. Hyvällä alaraajojen lihasvoimalla ja hallinnalla tuetaan polvea oikeaan asentoon ja liikemalleihin. Jos alaraajoissa esiintyy lihaskireyksiä, voivat lihakset ikäänkuin "vetää" polven väärään asentoon. Venyttelyn lisäksi kireyden vähentämiseen voi käyttää putkirullia, palloja tai hierontaa. Etenkin reiden ulkosivua on monesti hankala venyttää, jolloin apuvälineistä voi olla paljon hyötyä.
Rasitusvammat uusiutuvat helposti. Ihmisen rakenteelliset ominaisuudet voivat altistaa tietyille vammoille, jota ympäristö ja vääränlainen suoritustekniikka korostavat. Jos oireita aiheuttaviin tekijöihin ei puututa ja samanlaista rasitusta jatketaan saattaa vaiva uusiutua. Rasitusvammoja ja niiden aiheuttajia tulisi aina arvioida yksilöllisesti, sillä oireiden aiheuttajat voivat vaihdella paljon eri ihmisten välillä. Tärkeää onkin löytää ja tunnistaa mahdolliset vaivan aiheuttajat kyseisellä henkilöllä.
Toinen tärkeä seikka aiheuttajan löytämisen lisäksi on palautuminen ja levon tarpeen tunnistaminen. Liian usein rasitusvammat pääsevät pitkittymään, kun liikkumista jatketaan kivusta huolimatta. Kipu on yleensä merkki siitä, että kaikki ei ole kohdallaan. Tähän kannattaakin kiinnittää huomiota ja miettiä, mistä kipu voi johtua ja antaa kipeytyvän alueen levätä tarpeeksi ennen harjoittelun jatkamista. Rasitusvammojen syntyyn vaikuttaa myös oleellisesti harjoittelun tehon tai määrän äkillinen lisääminen. Tällöin kudos ei välttämättä ole valmis uudenlaiseen rasitukseen, mikä aiheuttaa oireita. Tärkeää onkin kuunnella kehoa ja sen tarpeita. Kehosi kertoo kyllä jos olet lisännyt rasitusta liikaa tai liian nopeasti.
Polven rasitusvammojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Lääkärin vastaanotolla saat vahvistusta diagnoosille ja mahdollisesti lääkitystä kipuun. Jos olet epävarma suoritustekniikoistasi tai muista rakenteellisista tekijöistä voit hakeutua asiaan perehtyneen ammattilaisen, kuten fysioterapeutin vastaanotolle. Asiantuntija auttaa sinua hoidon suunnittelussa ja ongelman tunnistamisessa sekä korjaamisessa. Lihaskireyksien hoitoon voidaan hyödyntää myös hierontaa. On hyvä muistaa, että näihinkin vaivoihin on apua ja tukea saatavilla. Kun vaiva hoidetaan kerralla hyvin, on uusiutuminen epätodennäköisempää ja voit taas nauttia liikkumisesta ilman kipua.
Juoksutekniikka-analyysin avulla voidaan löytää juoksusta polvea kuormittavat tekijät. Esimerkiksi pettääkö polvi askelkontaktissa tai tuleeko jalasta ylimääräistä kiertoa. Juoksutekniikka-analyysi voidaan toteuttaa hieman laajempana myös eri palloilu lajien pelaajille. Polvikipujen lisäksi juoksutekniikkassa voidaan kehittää liikkumista pelitilanteissa paremmaksi.
Olen lisäkouluttautunut urheilu- ja kipufysioterapiaan. Olen hoitanut erilaisia polvivaivoja kuntoilijoista ammattiurheilijoihin. Pääset lähivastaanotolleni Tampereelle ja etänä autan ympäri Suomen.
Selkäkipu ja tarina - On kesä 2015. Ensimmäiset selkäkivut tulivat aamulla, kun olimme juhlistamassa siskoni syntymäpäiviä. Olimme menossa kävelylle metsään ja nuotiolle paistamaan lohta. Venyttelin ja jumppasin selkää noin tunnin, että sain kivun haltuun. Pääsin muiden mukana metsään, eikä selkä vaivannut enää sinä päivänä.
Seuraavalla viikolla heräsin aamulla ja menin käymään vessassa. Palatessani makuuhuoneeseen, jokin iski selkään ja piti ottaa tukea pöydästä, että pysyin jaloillani. Siitä alkoi noin kuusi kuukautta kestänyt epätietoisuus.
2.7. Acuta, Akuuttiselkäkipu
En pystynyt aamulla kävelemään kunnolla, enkä pukeutumaan. Kipu oli VAS 9-10. En muista koska olisin itkenyt kivusta, silloin itkin. Olin yksin kotona ja soitin ensiksi ambulanssin ja lopulta kiireettömänä taksilla Acutaan. Minulle tehtiin selän epäspesifit testaukset, ei oireita vakavasta selkäsairaudesta. Sain kipulääkettä, ja kun kipu helpotti hieman, pääsin apteekin kautta kotiin.
Lääkemääräys:
BURANA 800 mg tabletti, kalvopäällysteinen 1X100 kpl
PARA-TABS 1 g tabletti, kalvopäällysteinen 1X100 kpl
SIRDALUD 4 mg tabletti 1X30
VOLTAREN RAPID 50 mg tabletti
Selkäkivusta oli tullut osa elämääni. Pystyin satunnaisesti kävelemään pidempiä matkoja(noin 1km). Mutta suurin osa päivistä oli sellaisia, että sain olla iloinen siitä, kun jaksoin kävellä 50 metriä ja pääsin aurinkoisena kesäpäivänä ulos takapihalle aurinkoon. En pystynyt kunnolla istumaan, pystyasennosta puhumattakaan. Söin noin kahden kuukauden ajan ruokani lattialta, koska istuminen pitkiä aikoja ei onnistunut. Öisin heräilin muutaman tunnin välein vaihtamaan asentoa.
6.7. Tammelakeskuksen terveysasema, Selkäkipu
“Selkäkipu paheni aamulla. Annetaan nyt Voltaren- sekä Norflex-piikit, jatketaan samalla kipulääkityksellä ja painotetaan potilaalle selkäsairauden hyvänlaatuisuutta ja sitä että vaivan paranemisessa voi mennä runsaastikin aikaa. Norflex ja Voltaren im. Lääkitys jatkuu samana.” -Ote lääkärin kirjauksesta
Kävin muutaman viikon kipuilun jälkeen apuvälinekeskuksesta hakemassa kyynärsauvat, jotta pystyisin kävelemään hieman pidempiä matkoja. Silloin pystyin olemaan pystyasennossa noin viisi minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen oli löydettävä istumapaikka, jossa hieman levähtää. Se ei ollut kauhean herkkua, olen kuitenkin aina liikkunut paljon. Mutta 500 metriä on jo kymmenen kertaa enemmän kuin 50 metriä.
29.7. Tammelakeskuksen terveysasema, Selkäkipu
Selkäkipu jatkui eivätkä lääkkeet enää auttaneet kipuun.
Lääkemääräys:
PANACOD 500/30 mg
Panadolin tilalle, parasetamoli max. annos 3 g/pvä
Tuntuu, että monella meidän alan ammattilaisella, niin lääkäreillä kuin fysioterapeuteillakin, on tarve määritellä ja löytää joku syy, vaikka mitään tarkempia testejä ei olisi lainkaan tehty. Se on hyvä asia ja kumpuaa varmasti aidosta halusta auttaa asiakasta tai potilasta. Mutta uskon, että osittain siinä on myös kyse epävarmuudesta omaa ammattitaitoaan kohtaan ja uskalluksesta sanoa ääneen ettei tiedä mikä kivun aiheuttaa. Itsekin haluaisin antaa aina asiakkaalle tarkan diagnoosin ja ohjeet, joilla kivun saa varmasti helpottamaan, mutta kenelläkään ei ole röntgenkatsetta ja harvalla fysioterapeutin tekemällä testillä saadaan aikaiseksi 100% luotettavaa diagnoosia. Yksi asia, mikä varmasti paineistaa ammattilaisia tekemään jonkin diagnoosin, on se, että moni asiakas sitä vaatii. Mutta jos ei pysty antamaan asiakkaalle luotettavaa vastausta, niin silloin tulisi olla myös uskallusta ja ammattitaitoa kertoa se ja ohjata asiakas toiselle ammattilaiselle.
Lista mahdollisista diagnooseista:
“Vaikuttaa hyvänlaatuiselta, pitäs mennä muutamassa viikossa ohi, mutta voi kestää kuukauden tai kaksi.”
“Sulla on SI-nivel lukossa.”
“Onko se välilevyn pullistuma?”
“Sukupuolitaudit voi joskus oireilla selkäkipuna”
“Selkärankareuma oireilee kanssa noin”
Olen käynyt monen kaverin kanssa keskusteluja siitä, mikä selkääni voisi vaivata. Keskustelut olivat minulle henkisesti erittäin tärkeitä, ja haluan antaa ison kiitoksen kaikille, jotka jaksoivat minua kuunnella. Oli mahtavaa, että niin moni halusi auttaa minua selvittämään ongelmaa. Siinä alkoi olla itsekin aika sekaisin siitä, mikä minua vaivaa. Esimerkiksi tuo selkärankareuma oli tapetilla pitkään. Minulta testattiin reumatekijät(joka oli negatiivinen) ja selän kuvaukseen ei päädytty, koska selkäkipuni helpottuivat selvästi tulehduskipulääkkeen avulla reilun 2,5 kuukauden kipuilun jälkeen. Jos kivut olisivat kestäneet yli kolme kuukautta olisi minut voitu lähettää selän magneettikuvaukseen. Mietin pitkään itsekseni, ilman todettua syytä magneettikuvaukseen, että menenkö ja maksan itse, kalliista hinnasta huolimatta. En mennyt.
Olin tuolloin jo melkein valmis fysioterapeutti ja minun pitäisi tietää, miten hoitaa selkäkipua. Periaatteessa kyllä. Olen aina ajatellut, että jokainen tuntee oman kehonsa parhaiten, mutta sillä hetkellä en kyennyt siihen. Minä en tuntenut kuin kipua. Hain apua, koska en itse pystynyt silloin auttamaan itseäni.
Pyysin lääkäriltä lähetteen fysioterapiaan. Ensimmäisellä kerralla menin fysioterapiaan kyynärsauvojen kanssa ja viiden kuuden kerran jälkeen olin pystyin luopumaan kyynärsauvoista. Fysioterapia oli tärkeää vaikka en siltikään varsinaista vastausta selkävaivoihin saanut. Fysioterapian merkitys siinä vaiheessa oli se, että sain helpotusta kipuihin ja kävelin pystymmässä muutaman päivän sen jälkeen. Minulla oli silloin ollut kipuja jo puolitoista kuukautta ja minulle alkoi tulla sekundäärisiä oireita, eli vaivoja, jotka johtuivat selkäkivusta.
15.8.Nurmijärvi TK, Akuutti selkäkipu
Selkäkipu paheni kylpylässä ja en yön aikana ollut nukkunut kuin muutaman tunnin kovien kipujen takia panacod ja burana eivät auttaneet. Sain Tramalia ja Norflexia lihakseen.
Lääkemääräys:
DOLAN 35/450 mg tabletti 1X30 kpl
TRAMAL RETARD 100 mg depottabletti
Tramal on keskushermostoon vaikuttava opioidien ryhmään kuuluva kipulääke. Dolanilla on lihaskouristuksia laukaiseva vaikutus, joka johtunee lääkeaineen kyvystä salvata välineuroneja ja estää polysynaptisia refleksejä selkäytimen tasolla. Lääkkeet veivät kivusta lähinnä terävimmän kärjen pois. En tykännyt yhtään syödä kyseisiä lääkkeitä ja varasin ajan minua hoitaneelle lääkärille.
17.8. Opiskelijaterveydenhuolto, Selkäkipu/huoli lääkityksestä
Olin aika huolissani Tramalin ja Dolanin käyttämisestä. En halunnut syödä niin vahvoja lääkkeitä. Tramal ja Dolan otettiin pois ja tilalle Naproxen.
Lääkemääräys:
NAPROXEN MYLAN 500 mg tabletti
Onneksi minun ei tarvinnut syödä pitkään kyseisiä lääkkeitä. Olin siinä mielessä edullisessa asemassa, että sain onneksi lääkärini vaihtamaan lääkkeen. Sain tilalle Naproxenin, joka on reuman ja nivelrikon hoidossa käytettävä tulehduskipulääke. Naprokseenin avulla kipuni alkoivat helpottua 2-3 viikon aikana. Pystyin istumaan paremmin ja luopumaan kyynärsauvoista vähitellen. Pystyin käymään koulussa ja tekemään töitä.
Selkäni oli pikkuhiljaa parempi. Jouduin yhä satunnaisesti syömään tulehduskipulääkkeitä. Liikkuminen ei tosin ollut järin hyvää. Pystyin kyllä kävelemään ja pyöräilemään, mutta selkäni tuntui todella jäykältä. Pyrin lisäämään liikkumistani vähitellen ja pystyin käymään noin 3-5 kilometrin kävelylenkeillä. Välillä selkäni ärtyi kävelylenkeistä, laatikoiden nostelusta ja istumisesta. Parantuminen oli todella hidasta ja turhauttavaa. En voinut tehdä asioita, mitä olin tottunut tekemään ja aina, kun nostelin laatikoita tai menin lenkille, piti miettiä montako nostoa tällä kertaa pystyn tekemään tai kuinka pitkälle voin kävellä. Milloin alkaa tuntua tietynlainen paine selässä, mikä ennakoi selkäkivun alkamista. Yleensä jos selkää ärsytti päivän aikana, pari seuraavaa päivää olivat huonommat ja saatoin joutua syömään tulehduskipulääkkeitä. Tätä jatkui monta kuukautta.
Olimme Tammikuussa messuilla ja viikonloppu sisälsi paljon tavaroiden kantamista. Sunnuntaina selkä tuntui lähinnä väsyneeltä, mutta oli hienoa, kun oli jaksanut niin hyvin viikonlopun. Tiistaina olimme toimistolla ja olin lähdössä päivän jälkeen kotiin. Nousin ylös ja otin muutaman askeleen. Oli pakko ottaa tukea pöydästä, että pysyin pystyssä. Pääsin pienellä avustuksella onneksi kotiin saakka. Keskiviikkoaamuna kipu oli edelleen paha ja yritin saada aikaa terveyskeskuksesta, mutta päivystysajat olivat jo menneet. Päätin hakeutua yksityiselle.
Torstaina aamupäivällä lääkäri soitti ja kertoi magneettikuvan tulokset.
“Kookas sentraalinen pullistuma, joka on kosketuksissa selkäytimen jatkeeseen...”
Keskustelimme lääkärin kanssa, miten tästä eteenpäin jatkettaisiin. Hänen mielestään tilanne ei vaatinut akuutisti leikkausta, vaan fysioterapiaa ja aktiviista kuntoutusta. Jos kipu pitkittyy ja on erityisen kovaa, silloin voidaan harkita leikkausta. Ja jos joku päivä tulee vakavia selkäkivun oireita eli paskat tulee housuun, pitää leikkaukseen päästä kahdeksan tunnin sisällä, jotta vältytään pysyviltä vaurioilta. En halunnut leikkausta, joten otin taas kuurin tulehduskipulääkettä, maksoin yli 500 €:n lääkärikäynti- ja magneettikuvauslaskun ja pyrin jatkamaan kuntoutusta. Pikkuhiljaa.
Sain magneettikuvien tulokset tasan vuosi sitten 20.1.2016. Silloin olin tilanteessa, jossa en pystynyt kunnolla kävelemään.
Tieto siitä, mistä selkäkipu oikeasti johtuu, helpotti minua valtavasti henkisesti ja auttoi arvioimaan, mitä minä voin oikeasti tehdä. Tiesin nyt, että pystyasennossa oleminen ja suurien taakkojen kantaminen provosoi oireita, oikeasti. Selkävaivojen oirepiikit tulevat usein vähän jälkikäteen, etenkin jos niihin liittyy tulehdusta. Minun piti opetella sitä, että jos kävelen tänään kolmen kilometrin lenkin tai nostan 5 kertaa 24 kiloa painavaa laatikkoa ja olen parina seuraavana päivänä oireeton, silloin tiedän, että sitä voin turvallisesti tehdä. En tosin tiennyt ennen kuin olin kokeillut, että onko se liikaa vai ei.
Kipu pelotti ja pelottaa. En enää koskaan halua kokea sellaista kipua, mitä reilu vuosi sitten koin. Selkäkipu opetti minulle kuitenkin hyvin paljon ja teki minusta myös paremman omassa ammatissani. Selkäkivun kuntouttaminen vaatii aikaa ja rohkeutta kävellä ensimmäinen muutaman sadan metrin lenkki. Riskejä on otettava, koska ei voi tietää oliko se 200 metriä liikaa ennen kuin sen on oikeasti kokeillut. On pysyttävä kartalla siitä, mitä pystyy tekemään ja mikä kannattaa jättää sillä kerralla väliin.
Välillä mietin ajassa taaksepäin, mitä muistan siitä, kun selkäni oli kipeä. Ainoa, mitä kunnolla muistan, on kipu. Se oli jokaisessa tilanteessa mukana. Mihinkään ei pystynyt keskittymään sataprosenttisesti, vaan aina piti keskittyä siihen, että jollain tapaa hallitsee tai sietää kipua, jotta suoriutuu tavallisista arkipäiväisistä asioista, ruoanlaitosta, kaupassa tai vessakäynnistä.
Viimeisen vuoden aikana olen pystynyt pidentämään muutaman kilometrin kävelylenkit kahden tunnin kävelyiksi ja reilun tunnin hölkkä- ja kävelylenkeiksi. Uusi kyykkyennätykseni on 100 kiloa ja raaka rinnalleveto on nyt 50 kiloa. Selkäkipu ei vaivaa enää ja pienet alkavat kireydet ja jäykkyydet viestittävät, että "muista kaveri aktivoida, palauttaa ja huoltaa kroppaa". Kun olin lähes puolivuotta paikallaan painoni nousi 95 kiloon. Viimeisen vuoden aikana painoni on pudonnut alle 90 kilon ja lihakset ovat tulleet vähitellen takaisin.
Pystyn tekemään töitä ilman, että minun tarvitsee varoa, että selkään sattuu. Mietin edelleen, kun teen uusia asioita, missä asennossa selkäni on. “Selkäjumppaani” olen pystynyt kehittämään niin, että olen voinut lisätä liikkeiden haastavuutta. Teen edelleen paljon perusharjoitteita, joilla pyrin aktivoimaan selkää tukevia lihaksia, mutta olennaista on, miten ne toimivat oikein myös juostessa tai kyykätessä. Selkää tarvitsee kuntouttaa edelleen päivittäin, mutta enää minun ei tarvitse miettiä koko ajan, missä asennossa selkäni on, vaan pystyn arjessani tekemään asioita, jotka tekevät selästäni vahvemman ja kivuttomamman.
Ensimmäinen tavoite on se, että pystyn liikkumaan joka päivä, näkemään kavereita ja tekemään töitä.
Ennen kuin selkäni alkoi oireilla, olin juossut paljon ja tavoitteenani oli juosta puolimaraton alle puolentoista tunnin. Olin päässyt 3 minuutin päähän. Nyt ensi kesänä on tavoitteenani juosta seuraava puolimaraton. Vaikka ajatus vähän jännittääkin, uskon, että pystyn juoksemaan sen hyvin ilman kipuja.
Kirjoitin tämän tekstin, jotta voisin jakaa ajatuksiani siitä, mitä koin kärsiessäni selkäkivusta. Toivottavasti tämä herättää myös keskustelua siitä, miten itse ammattilaisena toimit vastaanotolla. Onko ensimmäinen tavoite selvittää asiakkaan vaiva vai kohdata asiakas? Lopulta sain itselleni diagnoosin, jonka avulla minun oli helpompi miettiä, mikä minut tekee kipeäksi. Mutta lääkärillä oli kaikki tutkimusmahdollisuudet käytössä, koska maksoin ne itse. Mutta erityisesti toivon, että tarinani auttaa luomaan uskoa siitä, että selkäkivut on mahdollista ottaa haltuun. Kun selkäkivut olivat pahimmillaan, en osannut edes haaveilla juoksevani taas puolimaratonia, nyt se on seuraava tavoitteeni!
Halusin päivittää hieman kuulumisia, miten minulla menee selkäni kanssa tänä päivänä. Puolimaraton tuli juostua ilman selkäkipuja 2018 ja liikkuminen on ollut mukavaa myös sen jälkeen. Käytännössä minulla ei ole ollut selkäkipuja useampaan vuoteen. Selkä tuntuu välillä jumiselta, jos olen tehnyt jotain sellaista, mitä en ole hetkeen tehnyt. Esimerkiksi pidempien juoksulenkkien tai hiihtolenkkien jälkeen. Voimaharjoittelu on tärkeässä roolissa, että saan pidettyä selkäni kunnossa myös jatkossa.
Olen päässyt auttamaan monia selkäkipuisia vuosien aikana, on ollut hienoa huomata, miten ihmiset ovat saaneet apua. Tärkeimpiä asioita fysioterapiaprosessissa ovat olleet, että asiakas on löytänyt itselleen oman tavoitteen ja hän tietää, mitä häneltä vaaditaan, että hän pääsee harrastusten pariin ja nauttimaan elämästä ilman kipuja. Kun asiakkaani ovat huomanneet asiat, jotka ovat aiheuttaneet kipua, oppineet itse säätämään arkeaan ja tekemisiä niin, että arjesta muodostuu kivutonta. Selkäkivun hoitoon kannattaa suhtautua prosessina ja toisilla se voi viedä enemmän aikaa kuin toisilla. Mitä pidemmäksi avun hakemista lykkäät, monesti ongelmasta muodostuu myös moninaisempi ja haastavampi. Hae siis nopeasti ammattilaisen apua!
Mahdollisuudet selkäkivun hoitamiseen ovat laajentuneet entisestään, ihmisille on tullut etätyökalut tutuiksi. Etäfysioterapiassa pystymme samalla tavalla ohjaamaan sinulle kivunhallintakeinoja, tutkimaan liikkumistasi ja liikkeitäsi, vahvistamaan heikkoja lihaksia sekä rentouttamaan selkääsi jne.
- Fysioterapeutti Arttu Peltola
Onko lääkärisi sanonut sinulle, että kannattaisi aloittaa liikkuminen, jotta sairautesi helpottuisi ja vaivasi vähenisivät? Haluaisitko aloittaa uuden liikuntaharrastuksen, mutta et tiedä mistä kannattaisi aloittaa? Uuden kokeileminen saattaa usein epäilyttää tai aiheuttaa ylimääräistä jännitystä. Entä jos polveni alkaa jälleen särkemään tai kipuilemaan? Mitä jos en pysykään muiden mukana?
Liikuntaa aloittaessa sekä tauon jälkeen liikunnan pariin palatessa olisi hyvä konsultoida terveysalan ammattilaista (fysioterapeutti, lääkäri tms.), varsinkin jos taustalla on leikkauksia, vammoja tai muita toimintakykyyn vaikuttavia seikkoja. He osaavat auttaa sinua sopivan rasitustason löytämisessä ja neuvoa oikeissa suoritustekniikoissa, jotta vältyt kipujen uusiutumiselta ja pääset turvallisesti alkuun liikuntaharrastuksessasi. He osaavat myös huomioida liikuntaa suunnitellessaan mahdolliset liikkumiskykyyn vaikuttavat vammat tai sairaudet ja opastavat sinua sopivien liikuntamuotojen valinnassa. Näin saat arvokasta tietoa ja opastusta, vältät turhat loukkaantumiset ja kiputilat ja pystyt nauttimaan liikunnasta terveenä ilman kipuja.
Ei ole kovinkaan harvinaista, että jossain vaiheessa elämää tulee eteen asioita, jotka vievät huomion pois omasta hyvinvoinnista. Työelämän haasteiden tai perheen perustamisen lomassa niin sanottu “oma aika” saattaa usein jäädä vähemmälle. Tilanteeseen ei välttämättä kiinnitä juurikaan huomiota, ennen kuin huomaakin tuttujen rappusten kävelyn tuntuvan selvästi aikaisempaa raskaammalta tai kun ei enää jaksakaan leikkiä lasten kanssa, niin paljoa kuin haluaisi. Se, mikä kunkin saa havahtumaan oman henkisen ja fyysisen kunnon muutoksiin vaihtelee yksilöllisesti. Kaikista tärkeintä on se, että tähän havahtuu ja että haluaa vaikuttaa positiivisesti omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinsa.
Etenkin alkuvaiheessa, tai pitkän tauon jälkeen, voi alkuun pääseminen ja liikkeelle lähteminen tuntua erittäin vaikealta. Häpeän tunne omaa fyysistä olemusta kohtaan tai hämmennys heikentyneestä fyysisestä kunnosta voi “lyödä vasten kasvoja” ensimmäistä kertaa lenkille lähtiessä tai salille mennessä. Mielesi saattaa myös vallata ajatus siitä, että “Olen joskus pystynyt tekemään tämän, miksi se tuntuu nyt niin pahalta/vaikealta?”.
Uuden harrastuksen aloittamiseen liittyy monesti erilaisia pelkoja, mutta yhtä usein myös onnistumisen mahdollisuuksia ja niistä iloitsemista. Liikuntaa aloittaessa on tärkeää ensin selvittää sen hetkinen kuntotaso sekä luoda selkeät ja realistiset tavoitteet, jotka toimivat kannustimena kaikelle tekemiselle. Uuden vuoden lähestyessä aletaan usein miettimään kuumeisesti “uuden elämän aloittamista” eli usein liikunnan lisäämistä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamista. Monet uuden vuoden lupauksen tehneet voivat mainiosti jaksaa ylläpitää uudistunutta aktiivista elämäänsä jopa kuukausien ajan, mutta valitettavan usein innostus laantuu tai lopahtaa kokonaan ensimmäisten kipujen tai muiden ongelmien ilmaantuessa.
Hyvin usein “elämäntaparemontti” aloitetaan kiihdyttämällä samantien nollasta sataan ilman sen suurempaa miettimistä. Otat itseltäsi luulot pois heti kättelyssä ja ajattelet, että tämä on nyt rangaistus siitä aikaisemmasta lorvimisesta ja liikkumattomuudesta. Ihminen saattaa jaksaa tällaisella rytmillä hyvin jonkin aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin tulee seinä vastaan, kun kroppa (tai korvien väli) ei yksinkertaisesti pysty enää tekemään yhtään enempää. Joka puolelle koskee ja alussa niin hyvältä tuntunut polvi on alkanut jälleen kipeytymään ja rajoittamaan liikkumista, heräät ehkä öisin suonenvetoon jalassasi. Kuulostaako tutulta? Osaatko sanoa, mitä kehittymisen ja jaksamisen kannalta hyvinkin oleellista tästä kaavasta puuttuu? Aivan. Lepo ja palautuminen.
Ennen kuin löydät itsesi tällaisesta tilanteesta olisi suositeltavaa konsultoida alan ammattilaista, joka osaa ottaa mahdolliset vaivasi tai ongelmakohtasi sekä jaksamisesi huomioon ja suunnitella sinulle parhaiten sopivan ratkaisun. Tällä tavoin varmistetaan myös se, että asiat tehdään oikein heti alusta saakka, jaksat huomattavasti pidempään, kun et haukkaa heti liian suurta palaa ja mikä tärkeintä, pysyt terveenä ja pystyt nauttimaan liikkumisesta ilman kipuja tai turhia loukkaantumisia. Kyseessä ei ole mikään sprintti tai yksittäinen nopea suoritus, vaan pitkäaikainen muutos. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta se myös palkitsee. Tärkeintä olisi löytää sinulle sellainen liikuntamuoto, minkä parissa viihdyt ja mistä nautit, vain siten liikunnasta on mahdollista tehdä osa jokapäiväistä elämäntapaa ja pitää yllä motivaatiota. Miksi tehdä jotain, mitä vihaat, kun voit tehdä jotain mistä nautit.
FysioValmennuksessa toimimme kanssasi tiiviissä yhteistyössä kehitystäsi säännöllisesti seuraten, jotta voimme tarvittaessa puuttua nopeasti mahdollisiin ongelmiin sekä tehdä tarvittavia muutoksia ohjelmaasi. FysioValmennus on suunniteltu henkilöille, jotka taistelevat erinäisten vaivojen tai sairauksien kanssa, mutta se tarjoaa myös muille liikuntaa harrastaville loistavan tilaisuuden hyödyntää fysioterapeuttiemme osaamista ja ammatitaitoa. Olemme tukenasi koko valmennuksen ajan. Tarkoituksemme on auttaa sinua pääsemään eroon kivuistasi ja vaivoistasi sekä nauttimaan liikunnasta ilman kipuja tai loukkaantumisia. Mahdolliset eteen tulevat ongelmat, liittyivät ne sitten harjoitusohjelmaan, ruokavalioon tai yleiseen jaksamiseen, ratkaisemme yhdessä sinun toimintakykysi huomioiden. Sillä ei ole merkitystä, oletko vasta-alkaja, joka harkitsee liikunnan aloittamista tai uuteen lajiin tutustumista vai jo pidempään liikuntaa tai jotakin tiettyä lajia harrastanut konkari. Tulemme mukaasi sinne, missä liikut (kuntosalille tai juoksupolulle) ja tarjoamme ammattitaitomme kokonaisuudessaan käyttöösi. Halusit sitten apua oikeissa suoritustekniikoissa, sopivien rasitustasojen löytämisessä tai tukea ja turvaa liikunnan aloittamiseen, niin me autamme sinua kehittymään ja saavuttamaan tavoitteesi.
Voit varata ajan ilmaiseen valmennuksen aloituskeskusteluun tai täyttää yhteydenottolomakkeen tästä.
© 2026
