Vuosi lähenee loppuaan ja monella tulee mieleen elämäntapamuutos ja oma kunnon parantaminen.
Tässä vaiheessa on myös hyvä miettiä miten tukea omia tavoitteita ja riittääkö oma osaaminen tavoitteiden saavuttamiseen. Mahdollisesti olisi kannattavaa harkita valmentaja palkkaamista kuka neuvoo alkuun mitä tehdä ja osaa suunnitella tavoitettasi palvelevan treeni ohjelma. Valmentajan kanssa raportoinnissa on monia mittareita millä kehitystä seurataan näitä ovat esim: kuvat, mitat kehosta, treenin progressio (Nousujohteisuus treenissä).
Treeni ohjelmat rakennetaan yksilöllisesti asiakkaalle, joten treenin suorittaminen on turvallista, kun siinä on huomioitu asiakkaan sairaudet sekä vammat. Valmentajan lajitietämys kannattaa ottaa myös huomioon, jos harrastat aktiivisesti jo jotain lajia. Tällä varmistat usein paremman kehittymisen omassa lajissa. Testaukset valmennuksen alussa ovat tärkeät koska ne ovat hyviä mittareita oman kehittymisen kannalta. Testauksia on hyvä tehdä säännöllisesti noin 2-4krt/vuosi. Näin kehitystä näkee paremmin, kuin tiheästi tehdyissä testeissä. Valmentaja kannattaa valita siten, että kommunikaatio olisi mahdollisimman sujuvaa sekä henkilö kemioiden olisi hyvä kohdata, jotta valmennus suhteesta saataisiin kaikki irti.
Valmentaja toimii hyvänä motivaattorina sekä raportointi valmentajalle auttaa saavuttamaan omat tavoitteet. Viikoittaiset yhteydenpidot tai tapaamiset edistävät harjoittelun jatkuvuutta ja erilaiset treeniärsykkeet kehittävät kuntoa. Valmentajan kanssa harjoittelu on hauskaa ja itsensä ylittäminen palkitsee joka kerta. Valmennuksia voi olla monenlaisia etäyhteydellä toimivia missä raportoidaan viikoittain valmentajalle, miten treenit ovat sujunut ja miten on tullut kehitystä tai vaihtoehtoisesti voi käydä treenaamassa valmentajan kanssa, jolloin saa varmasti enemmän irti omasta treenaamisesta. Valmentajasta on suuri apu painonhallintaan sekä elämäntaparemonttiin, joten valmentaja kannattaa palkata heti alussa mukaan. Näin tavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan helpompaa.
Vaikka valmentajan päättäisi hankkia tärkeintä on mennä oman aikataulun mukaan eikä koitta täyttää omaa kalenteria pelkästään treenillä vaan pitää hyvä tasapaino tekemisessä.
Kirjoittaja: Tino Takala, Hieroja ja personal trainer
Instagram: @TinoTakala
Tämä blogitekstiin sain innoituksen kysymyksistä, joita olen paljon saanut liittyen harjoitteluun. Millainen on hyvä peruskuntotreeni tai millainen on tehokas tehotreeni?
Sopiva treeniin vaikuttaa se, millaisessa kunnossa sinä olet. Demonstroin nyt kahdella erilaisella harjoituksella ja kolmella eri kuntoisella henkilöllä, millainen heidän harjoitusvaikutuksensa on. Oletetaan, että kaikki tekevät toimistotyötä.
Harjoituksen tavoitteena on kehittää peruskuntoa.
Laji: Juoksu
Kesto: 60min tai 10km
Tavoitesykealue: max. 65% maksimisykkeestä
Harjoituksen tavoitteena on kehittää kestovoimaa.
Kuntopiiri: Kuntopiiri
Kesto: alkuverryttely 20min + 20-30min kuntopiiri + 20min loppuverryttely
Sarjat: 5 liikettä, 3 sarjaa/liike, 30 toistoa/sarja
Punnerrus, kyykky(hyppy), askelkyykkykävely, istumaannousu ja leuanveto.
Ensimmäinen treenaajamme liikkuu töissä autolla ja tekee toimistotyötä. Hän käy kävellen 2-3 kertaa viikossa 2km päässä olevassa lähikaupassa ja kantaa ostoksensa kotiin. Vapaa-aika kuluu musiikkiharrastusten parissa sekä elokuvia ja sarjoja katsellessa.
Ensimmäinen harjoitus on hänelle mahdotonta suorittaa juosten. Jo reippaalla kävelyllä hän saa nostettua sykkeen peruskunto (PK)-alueelle. Juostessa syke nousee nopeasti vauhtikestävyystasolle (VK). Hänen kannattaa aloittaa peruskunnon kehittäminen tunnin reippailla kävelylenkeillä ja aloittaa juokseminen esimerkiksi 30-50 metrin pätkillä, joiden jälkeen on hyvä antaa sykkeen laskea PK-alueelle ennen kuin ottaa seuraavan juoksu pätkän.
Harjoitus 2 suorittamisessa sarjat ovat todennäköisesti liian pitkiä. Voimaharjoittelu on hyvä aloittaa lyhykäisemmillä sarjoilla ja pilkkoa suoritusta osiin tai tehdä liikkeistä helpotettuja versioita. Esimerkiksi lapatuen harjoittelu hyvä ottaa osaksi punnerrus- ja leuanvetoharjoittelua. Punnerruksista voi tehdä helpompia versioita laskemalla polvet maahan ja vastuskuminauhoja voi käyttää apuna leuanvedossa. Kyykky ja askelkyykkykävelyssä riittä hyvin vartalon painolla tehdyt sarjat, etenkin jos lisäpainoa on omasta takaa.
Toinen treenaajamme käy salilla 3-4 kertaa (5-6h) viikossa ja tekee treenin välillä HIIT-tyyppisesti. Hän kulkee päivittäin polkupyörällä töihin ja salille. Pyöräillessä tulee helposti mentyä kovaa. Onneksi työpaikalla pääsee käymään suihkussa.
Ensimmäisessä harjoituksessa sykkeet todennäköisesti nousevat helposti korkealle. Hän ei ole välttämättä tottunut juoksemiseen ja harjoittelu on koostunut pääsääntöisesti kovatehoisesta harjoittelusta. Sykettä on vaikea pitää PK-alueella ja tunnin yhtämittainen juokseminen tuottaa haastetta. Hänen olisi hyvä hiljentää vauhtia työpaikkapyöräilymatkoilla, jolloin hän saisi harjoitteluunsa PK-alueella tapahtuvaa harjoittelua. Silloin hän myös pystyisi harjoittelemaan salilla kovempaa ja palautuisi muista harjoituksista paremmin.
Harjoitus 2:ssa toinen treenaajamme on kuin kotonaan. Tosin palautuminen sarjojen välissä vie aikaa, etenkin kun sarjoissa pääsee pidemmälle ja samalla voimatasot laskevat. Parempi peruskunto auttaa jaksamaan paremmin voimaharjoituksissa ja nopeuttaa palautumista sarjojen välissä.
Kolmas treenaajamme harjoittelee 6-9 kertaa (6-15h) viikossa. Hän käy salilla 2-3 kertaa viikossa. Salilla harjoitteluun kuuluu niin maksimi-, kesto- ja perusvoimaharjoituksia. Peruskunto ja vauhtikestävyys harjoittelu kuuluu hänen harjoitusohjelmaan. 3-4 harjoitusta menee juosten, sauvakävellen tai hiihtäen/pyöräillen. Työmatkat menevät pyörällä päivittäin.
Ensimmäinen harjoitus toimii tälle treenaajalle enemmän palauttavana harjoituksena enemmin kuin, että se varsinaisesti kehittäisi peruskestävyyttä. Hänen pitäisi tehdä harjoitus yli 90 minuuttisena, että se kehittäisi hänen peruskuntoaan.
Harjoitus 2:ssa kolmannen treenaajan pystyy lisäämään harjoituksen haastavuutta lisäämällä liikenopeutta tai lisäämällä sarjojen määrää, jotta hän saa harjoituksesta kehittävän ja se haastaa hänen suorituskyvyn rajoja.
Kuntosi kehittyy tai heikkenee sen mukaan, miten kehoasi rasitat. Kunnon kehittyminen vaatii sitä, että rasitat kehoasi sellaiselle tasolle, johon se ei ole tottunut. Sen takia ensimmäiselle treenaajalle tunnin juoksulenkki ei ole sopiva peruskuntoharjoitus, koska hän ei ole tottunut edes juoksemaan. Kolmannelle treenaajalle tunnin juoksulenkki toimii palauttavana harjoituksena ja aineenvaihdunnan aktivoijana. Hän ei kuitenkaan pääse vielä tunnin juoksulenkillä haastamaan peruskuntoaan, koska hänen kehonsa on tottunut samantyyppisiin harjoituksiin.
Keho ei myöskään pidä ominaisuuksia yllä, mitä se ei tarvitse. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sinä, et käy tunnin kävelylenkillä viikoittain, ei kehosi tarvitse pitää ominaisuuksia yllä sitä varten.
Voit miettiä omaa arkeasi ja kysy itseltäsi; Tarvitsenko kuntopiirissä olevien liikkeiden perussuoritustekniikoita arjessani? Esimerkiksi kyykky ja askelkyykky ovat tärkeitä osia liikkumisesta ja toimintakyvystä. Kun nouset tuolilta ylös, sinun tarvitsee osata kyykätä, jotta pääset ylös. Jos ajattelemme ensimmäistä treenaajaa, joka nousee päivän aikana 10 kertaa tuolilta ylös, mikä voi olla todennäköisyys, että treenaajamme jaksaa tehdä kuntopiiriharjoituksessa 10 x 30 kyykkyä hyvällä tekniikalla. Todennäköisesti jo ensimmäinen sarja tuottaa tuskaa ja ei ole kauhean motivoivaa jatkaa harjoittelua.
Väsymys on merkki siitä, että kuormitat kehoa kovempaa, kuin mihin se on tottunut. Missä kohtaa mielestäsi on aika lopettaa kuntosalilla sarjat? Milloin väsymys vaikuttaa liikaa suoritustekniikoihin ja altistaa rasitusvammoille? Tai milloin on oikea aika lopettaa tehoharjoituksessa? Milloin peruskuntoharjoitus on liian pitkä tai lyhyt?
Toivon tämän tekstin herättävän keskustelua ja sinut pohtimaan omaa harjoitteluasi ja miettimään, mikä harjoituksen tavoite on ja milloin harjoitus on onnistunut. Aina ei tarvitse mennä hampaat irvessä ja verenmaku suussa, että harjoittelu kehittää. Teidätkö sinä, millainen vaikutus harjoituksillasi on sinuun?
Kun suunnittelet harjoittelun aloittamista ja hankit itsellesi fysioterapeutin tai personal trainerin kannattaa keskustella millä tasolla harjoitukset tekee. Harjoittelua aloittaessa suurin syy lopettamiselle usein on se, että se ei tunnut hyvältä, ei synny onnistumisen kokemuksia, eikä kehitystä ala tapahtua. Silloin harjoittelu on liian kovaa ja liian haastavaa. Kun pääset harjoittelussa alkuun ja teet sitä oikealla tasolla alusta alkaen, tuntuu harjoittelu nopeammin mukavalta ja se kantaa harjoittelussa pidemmälle.
Jos perussairaus voi olla vaikuttaja liikkumisen taustalla. Esimerkiksi astma, verenpainetauti, lonkka- tai polviproteesi vaikuttavat liikkumiseen. Fysioterapeutit ovat liikkumisen ammatilaisia nimenomaan silloin, kun sinulla jokin perussairaus tai taustalla jokin leikkaus tai vamma. Tärkeintä on, että uskallat aloittaa! Minä Arttu ja muut Proxima Finlandin fysioterapeutit autamme sinua matkalla!
Arttu Peltola
Fysioterapeutti
[btn text="Varaa aika Artulle" tcolor=#FFF bcolor=#0000FF thovercolor=#FFF bhovercolor=#FFA500 link="https://www.proximafinland.fi/ajanvaraus/" target="_blank"]
Oletko joskus saanut sairaskohtauksen tai ollut leikkauksessa? Pääset sairaalasta kotiin kädessäsi lääkärinlausunto, jossa mahdollisesti lukee saamasi diagnoosi, jonka perässä on liuta numeroita tai kuvaus sinulle tehdystä toimenpiteestä lääketieteen termein selitettynä. Oli kyseessä sitten astma, sydänsairaus, diabetes, reuma, syöpä, jokin muu sairaus tai leikkauksen jälkeinen kuntoutus, mieleesi tulee varmasti lukuisia kysymyksiä, jotka saattavat arveluttaa tai aiheuttaa pelkoja liikkumisen suhteen. Onko hengästyminen pahasta? Mitä jos saan kohtauksen ollessani lenkillä? Mitä saan tehdä ja mikä on minulle turvallista? Mitä en saa tehdä ja mikä on minulta kiellettyä? Teenkö minä nyt varmasti tämän oikein? Mitä jos teenkin jotain väärin?
Sairauden ei saisi antaa olla syynä pysähtyä kokonaan. Usean sairauden kanssa voi ja pystyy elämään täysin normaalia elämää, tosin se vaatii totuttelua ja harjoittelemista. Monille sairauksille on tyypillistä ns. aaltoileva taudinkuva. On pahenemisvaiheita ja hetkiä, jolloin sairaus ei välttämättä juurikaan vaikuta toimintaan tai arjessa jaksamiseen. Myös erilaiset hoitojaksot, esimerkiksi aggressiiviset ja voimakkaasti kehoa rasittavat hoidot syöpää sairastavilla tai dialyysihoidot munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla, vaikuttavat voimakkaasti yleiseen jaksamiseen. Tasapainottelu hoitojen sekä levon ja liikkumisen välillä voi olla vaikeaa. Liikkuminen on helppo jättää pois ajatellessaan sitä rasittavana tekijänä. Mutta voisiko se auttaa jaksamaan paremmin tai voisiko siitä saada lisää energiaa?
Sairaalassa fysioterapeutti käy usein ennen leikkausta, tai viimeistään sen jälkeen, tervehtimässä ja kertomassa, miten leikkauksen jälkeen tulisi lähteä liikkeelle. Kävelyä ja liikkumista leikkausarven, kipsin tai proteesin kanssa harjoitellaan osastolla heti leikkauksen jälkeen. Fysioterapeutit varmistavat, että itsenäinen liikkuminen kotona onnistuu turvallisesti, antavat harjoitusohjeet kotiin vietäväksi ja kertovat, miten leikkausaluetta saa kuormittaa. Myöhemmässä vaiheessa olevat kontrollikäynnit toteutetaan usein omassa terveyskeskuksessa tai leikanneessa sairaalassa, ja niissä varmistetaan, että leikkauksen jälkeinen paraneminen on sujunut niin kuin pitäisi ja, että mahdollisia tulehduksia tai muita komplikaatioita ole havaittavissa. Jos kaikki vaikuttaisi olevan kunnossa viimeisillä kontrollikäynneillä, lääkäri tai fysioterapeutti antaa usein luvan liikkua normaalisti.
Leikkauksen jälkeen ei pitäisi tarkastella pelkästään leikattua aluetta ja sen parantumista, vaan toimintakykyä tulisi arvioida ja havainnoida koko kehon toiminnan näkökulmasta. Etenkin jalkoihin kohdistuneiden leikkausten jälkeen kipu voi vaikeuttaa liikkumista ja ongelmia saattaa esiintyä muuallakin kuin leikatulla alueella. Leikkausten jälkeiset rajoitteet on asetettu toipumisen edistämiseksi ja lisävaurioiden ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkiksi alaraajamurtumien jälkeen jalalle astumista pyritään vähentämään kyynärsauvojen avulla. Murtuman parantuessa kuormitusta lisätään vaiheittain, kunnes liikkuminen on mahdollista ilman ulkopuolista tukea eikä kyynärsauvoille ole tarvetta. Olkapäähän kohdistuneiden vammojen jälkeen käsi asetetaan kantositeeseen ja liikettä lisätään asteittain vamman sekä liikkuvuuden parantuessa. Asetetut liikerajoitteet ovat hyvin olennaisia ja tärkeitä vamman paranemisen sekä leikkauksen jälkeisen paranemisen kannalta. Syntyneet rajoitteet vaikuttavat luonnollisesti myös muuhun liikkumiseen ja saattavat heikentää henkilön toimintakykyä.
Aloittaminen voi olla pelottavaa ja haastavaa. Otetaan askel kerrallaan.
Leikkaus vaikuttaa siis suurelta osin koko kehoon. Aina, kun esimerkiksi iho lävistetään, vaurioitetaan myös tervettä kudosta. Tähystysleikkauksien jälkeiset arvet ovat selvästi pienempiä kuin avoleikkauksissa, mutta tähystyksissäkin tarvitsee mennä useamman kudoskerroksen läpi, joten arvet ylettyvät syvälle. Arpien koko, syvyys ja sijainti vaikuttavat siihen, kuinka suuri merkitys niillä on liikkumiseen. Myös arpikudoksen muodostumisessa on yksilöllisiä eroja. Arpien kohdalla on kuitenkin tärkeää huomioida niiden vaikutus kehon nivelten liikkuvuuteen, voimantuottoon ja liikehallintaan. Joskus arvissa saattaa tuntua liikkeiden yhteydessä kiristystä tai ne voivat kipeytyä rasituksen seurauksena. Arpikudoksen muodostumiseen ja joustavuuteen voidaan vaikuttaa ja siitä johtuvia oireita vähentää harjoitteiden sekä erilaisten manuaalisten tekniikoiden avulla. Arpi- ja sidekudoksen muovautuminen vaatii riittävästi aikaa sekä säännöllisesti toteutettavaa manuaalista käsittelyä ja harjoittelua.
Liiallista varovaisuutta tulisi myös välttää ja pyrkiä toimimaan mahdollisimman normaalisti kivun sallimissa rajoissa. Valitettavan usein fysioterapia ja ohjeistukset loppuvat “kuin seinään” siinä vaiheessa, kun henkilön todetaan pärjäävän normaalisti arjessa (esimerkiksi kävelemään ilman kipua polvileikkauksen jälkeen tai kaatamaan kahvia olkapääleikkauksen jälkeen). Mitä pidempi varsinainen kuntoutusjakso on, sitä enemmän se heikentää kyseisen henkilön toimintakykyä, varsinkin jos hänen tarpeitaan ja tavoitteitaan ei oteta riittävästi huomioon kuntoutuksen aikana tai sen jälkeen. Riittävä toimintakyky saattaa jollekin tarkoittaa toimimista kevyissä arkiaskareissa, kun taas toisella tavoitteena saattaa olla esimerkiksi kyykkääminen 150 kilolla tai puolimaratonin juokseminen.
Haluamme tarjota asiakkaillemme uudenlaisen mallin fysioterapiasta, jossa tavoitteena ei ole ainoastaan kuntoutua leikkauksesta tai vammasta. Valitettavan usein kuntoutusjakson päättyessä asiakas jää kuin tyhjän päälle, kun kukaan ei olekaan antamassa ohjeita, miten tulisi toimia tai miten mahdolliset ongelmatilanteet ratkaistaan. Tämä saattaa monelle tuntua varsin pelottavalta ja vaikuttaa merkittävästi liikkumiseen. Haluamme helpottaa arkeen palaamista sairastumisen tai loukkaantumisen jälkeen tuomalla fysioterapian ja kuntoutuksen osaksi asiakkaan arkea ja harrastuksia. Tällöin muutoksista tulee pysyvämpiä eikä sinun tarvitse pelätä vaivojen uusiutumista tulevaisuudessa. Muutokseen ja harjoitteiden tekemiseen on myös helpompi löytää tarvittavaa motivaatiota, kun näkee niiden merkityksen arjen toimintoihin ja arjessa jaksamiseen. Vamman tai sairastumisen ei tarvitse olla syynä rakkaan harrastuksen tai toiminnan lopettamiselle.
Joskus sairaus tai vamma voi estää tavallisista asioista nauttimisen.
FysioValmennus on suunniteltu henkilöille, jotka taistelevat erinäisten vaivojen tai sairauksien kanssa, mutta se tarjoaa myös muille liikuntaa harrastaville loistavan tilaisuuden hyödyntää fysioterapeuttiemme osaamista ja ammatitaitoa. Tarkoituksemme on mahdollistaa liikkumisen ilo kaikille vaivoista tai sairauksista riippumatta. Fysioterapeuttimme osaavat ottaa mahdolliset sairautesi, vaivasi tai ongelmakohtasi huomioon yksilöllisiä suunnitelmia luodessaan. Sinä voit rauhassa keskittyä tavoitteidesi saavuttamiseen ilman pelkoa ikävistä ja turhista loukkaantumisista. Ohjeistamme sinua sopivien liikuntamuotojen valinnassa, autamme sinua kohti terveellistä ja aktiivista elämäntapaa, parantamaan toimintakykyäsi ja helpottamaan arjessa jaksamista.
FysioValmennuksen alussa fysioterapeuttimme suorittaa henkilökohtaisen alkukartoituksen, jossa sinua haastatellaan, asetetaan yhteiset tavoitteet, selvitetään mahdolliset toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet sekä lääkitykset ja aloitetaan yksilöllisen harjoitusohjelman suunnittelu. FysioValmennukseen sisältyy aina fysioterapeuttinen tutkiminen, minkä lisäksi kehitystä ja harjoittelun vaikuttavuutta seurataan säännöllisin väliajoin toteutettavien väli- ja loppututkimusten avulla. Fysioterapeuttinen tutkiminen ja testaaminen auttaa meitä valitsemaan sinulle sopivimmat liikuntamuodot ja harjoitteet. Niiden avulla me voimme myös tarvittaessa muuttaa toimintatapoja sekä suunnitelmia valmennuksen edetessä ja varmistaa, että harjoittelu on nousujohteista (harjoitteet vastaavat tarpeitasi ja auttavat parantamaan toimintakykyä) ja etenee kohti asetettuja tavoitteita. Tarkoituksena on rohkaista sinua liikkumaan, sairaudesta tai vammasta huolimatta ilman pelkoa uusista loukkaantumisista ja auttaa sinua pysymään terveenä.
TEHDÄÄN UNELMISTASI TAVOITTEITA!
[columns] [span4]
Kirjoittajat:
Fysioterapeutit Jesse Asikainen ja Arttu Peltola
[/span4][span8]
[/span8][/columns]
[columns] [span4]
[btn text="Lue lisää FysioValmennuksesta!" tcolor=#FFF bcolor=#0000FF thovercolor=#FFF bhovercolor=#FFA500 link="https://www.proximafinland.fi/fysiovalmennus/" target="_blank"]
[/span4][span8]
[btn text="Varaa aika alkukartoitukseen!" tcolor=#FFF bcolor=#0000FF thovercolor=#FFF bhovercolor=#FFA500 link="https://www.proximafinland.fi/ajanvaraus" target="_self"][/span8][/columns]
Onko lääkärisi sanonut sinulle, että kannattaisi aloittaa liikkuminen, jotta sairautesi helpottuisi ja vaivasi vähenisivät? Haluaisitko aloittaa uuden liikuntaharrastuksen, mutta et tiedä mistä kannattaisi aloittaa? Uuden kokeileminen saattaa usein epäilyttää tai aiheuttaa ylimääräistä jännitystä. Entä jos polveni alkaa jälleen särkemään tai kipuilemaan? Mitä jos en pysykään muiden mukana?
Liikuntaa aloittaessa sekä tauon jälkeen liikunnan pariin palatessa olisi hyvä konsultoida terveysalan ammattilaista (fysioterapeutti, lääkäri tms.), varsinkin jos taustalla on leikkauksia, vammoja tai muita toimintakykyyn vaikuttavia seikkoja. He osaavat auttaa sinua sopivan rasitustason löytämisessä ja neuvoa oikeissa suoritustekniikoissa, jotta vältyt kipujen uusiutumiselta ja pääset turvallisesti alkuun liikuntaharrastuksessasi. He osaavat myös huomioida liikuntaa suunnitellessaan mahdolliset liikkumiskykyyn vaikuttavat vammat tai sairaudet ja opastavat sinua sopivien liikuntamuotojen valinnassa. Näin saat arvokasta tietoa ja opastusta, vältät turhat loukkaantumiset ja kiputilat ja pystyt nauttimaan liikunnasta terveenä ilman kipuja.
Ei ole kovinkaan harvinaista, että jossain vaiheessa elämää tulee eteen asioita, jotka vievät huomion pois omasta hyvinvoinnista. Työelämän haasteiden tai perheen perustamisen lomassa niin sanottu “oma aika” saattaa usein jäädä vähemmälle. Tilanteeseen ei välttämättä kiinnitä juurikaan huomiota, ennen kuin huomaakin tuttujen rappusten kävelyn tuntuvan selvästi aikaisempaa raskaammalta tai kun ei enää jaksakaan leikkiä lasten kanssa, niin paljoa kuin haluaisi. Se, mikä kunkin saa havahtumaan oman henkisen ja fyysisen kunnon muutoksiin vaihtelee yksilöllisesti. Kaikista tärkeintä on se, että tähän havahtuu ja että haluaa vaikuttaa positiivisesti omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinsa.
Etenkin alkuvaiheessa, tai pitkän tauon jälkeen, voi alkuun pääseminen ja liikkeelle lähteminen tuntua erittäin vaikealta. Häpeän tunne omaa fyysistä olemusta kohtaan tai hämmennys heikentyneestä fyysisestä kunnosta voi “lyödä vasten kasvoja” ensimmäistä kertaa lenkille lähtiessä tai salille mennessä. Mielesi saattaa myös vallata ajatus siitä, että “Olen joskus pystynyt tekemään tämän, miksi se tuntuu nyt niin pahalta/vaikealta?”.
Uuden harrastuksen aloittamiseen liittyy monesti erilaisia pelkoja, mutta yhtä usein myös onnistumisen mahdollisuuksia ja niistä iloitsemista. Liikuntaa aloittaessa on tärkeää ensin selvittää sen hetkinen kuntotaso sekä luoda selkeät ja realistiset tavoitteet, jotka toimivat kannustimena kaikelle tekemiselle. Uuden vuoden lähestyessä aletaan usein miettimään kuumeisesti “uuden elämän aloittamista” eli usein liikunnan lisäämistä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamista. Monet uuden vuoden lupauksen tehneet voivat mainiosti jaksaa ylläpitää uudistunutta aktiivista elämäänsä jopa kuukausien ajan, mutta valitettavan usein innostus laantuu tai lopahtaa kokonaan ensimmäisten kipujen tai muiden ongelmien ilmaantuessa.
Hyvin usein “elämäntaparemontti” aloitetaan kiihdyttämällä samantien nollasta sataan ilman sen suurempaa miettimistä. Otat itseltäsi luulot pois heti kättelyssä ja ajattelet, että tämä on nyt rangaistus siitä aikaisemmasta lorvimisesta ja liikkumattomuudesta. Ihminen saattaa jaksaa tällaisella rytmillä hyvin jonkin aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin tulee seinä vastaan, kun kroppa (tai korvien väli) ei yksinkertaisesti pysty enää tekemään yhtään enempää. Joka puolelle koskee ja alussa niin hyvältä tuntunut polvi on alkanut jälleen kipeytymään ja rajoittamaan liikkumista, heräät ehkä öisin suonenvetoon jalassasi. Kuulostaako tutulta? Osaatko sanoa, mitä kehittymisen ja jaksamisen kannalta hyvinkin oleellista tästä kaavasta puuttuu? Aivan. Lepo ja palautuminen.
Ennen kuin löydät itsesi tällaisesta tilanteesta olisi suositeltavaa konsultoida alan ammattilaista, joka osaa ottaa mahdolliset vaivasi tai ongelmakohtasi sekä jaksamisesi huomioon ja suunnitella sinulle parhaiten sopivan ratkaisun. Tällä tavoin varmistetaan myös se, että asiat tehdään oikein heti alusta saakka, jaksat huomattavasti pidempään, kun et haukkaa heti liian suurta palaa ja mikä tärkeintä, pysyt terveenä ja pystyt nauttimaan liikkumisesta ilman kipuja tai turhia loukkaantumisia. Kyseessä ei ole mikään sprintti tai yksittäinen nopea suoritus, vaan pitkäaikainen muutos. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta se myös palkitsee. Tärkeintä olisi löytää sinulle sellainen liikuntamuoto, minkä parissa viihdyt ja mistä nautit, vain siten liikunnasta on mahdollista tehdä osa jokapäiväistä elämäntapaa ja pitää yllä motivaatiota. Miksi tehdä jotain, mitä vihaat, kun voit tehdä jotain mistä nautit.
FysioValmennuksessa toimimme kanssasi tiiviissä yhteistyössä kehitystäsi säännöllisesti seuraten, jotta voimme tarvittaessa puuttua nopeasti mahdollisiin ongelmiin sekä tehdä tarvittavia muutoksia ohjelmaasi. FysioValmennus on suunniteltu henkilöille, jotka taistelevat erinäisten vaivojen tai sairauksien kanssa, mutta se tarjoaa myös muille liikuntaa harrastaville loistavan tilaisuuden hyödyntää fysioterapeuttiemme osaamista ja ammatitaitoa. Olemme tukenasi koko valmennuksen ajan. Tarkoituksemme on auttaa sinua pääsemään eroon kivuistasi ja vaivoistasi sekä nauttimaan liikunnasta ilman kipuja tai loukkaantumisia. Mahdolliset eteen tulevat ongelmat, liittyivät ne sitten harjoitusohjelmaan, ruokavalioon tai yleiseen jaksamiseen, ratkaisemme yhdessä sinun toimintakykysi huomioiden. Sillä ei ole merkitystä, oletko vasta-alkaja, joka harkitsee liikunnan aloittamista tai uuteen lajiin tutustumista vai jo pidempään liikuntaa tai jotakin tiettyä lajia harrastanut konkari. Tulemme mukaasi sinne, missä liikut (kuntosalille tai juoksupolulle) ja tarjoamme ammattitaitomme kokonaisuudessaan käyttöösi. Halusit sitten apua oikeissa suoritustekniikoissa, sopivien rasitustasojen löytämisessä tai tukea ja turvaa liikunnan aloittamiseen, niin me autamme sinua kehittymään ja saavuttamaan tavoitteesi.
Voit varata ajan ilmaiseen valmennuksen aloituskeskusteluun tai täyttää yhteydenottolomakkeen tästä.
© 2026
