Olkapääkipu on yleistä ja kivulla voi olla useita eri tekijöitä. Yleisiä olkapään kiputiloja aiheuttavia tekijöitä voi olla esimerkiksi nivelrikko, jäätynyt olkapää tai jännevammat. Usein ongelma saattaakin johtua kiertäjäkalvosimen jänteiden vaurioista. On hyvä muistaa, että liikkumattomuus on yksi suurimmista syistä olkapääkipujen muodostumiselle. Tästä syystä liikunta on lääke myös olkapääkipujen hoitoon. Tässä artikkelissa keskitytään enemmän kiertäjäkalvosimen kiputiloihin.
Nivelrikkoa pystytään ehkäisemään ja hoitamaan lihasvoimaharjoitteilla. Olkapään ja ylävartalon lihasvoimaa vahvistamalla nivel pysyy vakaammin hallinnassa arjen toiminnoissa, jolloin nivelrikkoa ja tämän aiheuttamaa kipua pystyy ehkäisemään ja hoitamaan. Olkapään nivelrikkoa hoidettaessa on hyvä muistaa tehdä lihasvoimaharjoittelua tasapuolisesti kivun sallimissa rajoissa. Jos jokin lihaskuntoliike tuntuu kipeältä, on hyvä kokeilla muuttaa liikettä tai liikelaajuutta, jotta harjoittelusta saa mahdollisimman kivutonta.
Jäätynyt olkapää voi johtua monesta eri tekijästä ja sen syyn selvittäminen ei ole kovin yksiselitteistä. Jäätynyt olkapää voi tulla itsestään tai se voi olla seuraus esimerkiksi nivelrikosta, olkapäähän kohdistuneesta vauriosta tai diabeteksestä. Jäätyneen olkapään hoidoissa kannattaa pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman normaalit olkapään liikelaajuudet. Myös lihasvoiman harjoittaminen on tärkeää liikeharjoitusten jälkeen. Kannattaa muistaa, että jäätynyt olkapää paranee usein itsestään. Fysioterapialla voidaan kumminkin edistää paranemista.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä tai toisinsanoen kiertäjäkalvosimen kiputilat on yleisin olkapään sairaus. Kiertäjäkalvosimen vaurioissa useimmiten olkapään ulkokiertoliikkeet tai käden nosto sivukautta tuntuvat erityisen kipeiltä.
Kiertäjäkalvosimen jänteet heikkenevät iän myötä, jos niitä ei harjoiteta. Tämä voi johtaa hitaaseen jänteen rappeutumiseen, joka on alttiimpi vaurioille. Useimmiten jännevammoissa on jo tapahtunut hidasta rappeutumista kauan, jonka takia äkillisen rasituksen ilmetessä jänne ei välttämättä kestä sitä. Tämä vammamekanismi pätee myös muihin jänteisiin kehossa, joka on hyvä pitää mielessä! Kirjallisuudessa ei aina luekaan, että lihaskuntoharjoittelulla pystytään erittäin tehokkaasti ehkäisemään kiertäjäkalvosimen kiputiloja.
Mitä tehdä, jos kiertäjäkalvosin on jo kipeä? Ensin on hyvä käydä nopeasti teoriaa läpi jännevammoista:
Harjoitteiden valitseminen voi olla vaikeaa, koska kiertäjäkalvosimen kiputilat ovat hyvin yksilöllisiä. Kannattaa ensin miettiä, mitkä liikesuunnat tuntuvat kipeimmiltä. Tämän jälkeen harjoitusohjelma kannattaa rakentaa siten, että kipeimpiä liikesuuntia lähtee harjoittamaan progressiivisesti, priorisoiden eksentrisiä harjoitteita. Myös muita liikesuuntia ja lihasryhmiä kannattaa tehdä, jotta harjoittelusta saa kokonaisvaltaisemman. Harjoittelu tulisi mielellään olla kivutonta, mutta tämä ei aina ole mahdollista. Joskus pieni kipu harjoittelussa voi olla sallittua, jos viikko- ja kuukausitasolla oireet ja olkapään toimintakyky paranevat.
Ei kannata pelätä raskaammilla kuormilla harjoittelemista. Jänteiden kuntoutus vaatii vastukset, jotka tuntuvat raskailta. Kannattaa silti muistaa, että jos olkapää on tavallista kipeämpi joitain päiviä harjoittelun jälkeen, kannattaa keventää harjoittelua. Joskus sopivan vastuksen löytäminen vaatii hieman kokeilua.
On tärkeää huomioida, että pitkään kestänyt jännekipu ei useimmiten korjaa itse itseään, vaan tähän vaaditaan lihasvoimaharjoittelua. Kannattaa muistaa, että jännevammojen kuntoutus kestää usein monta kuukautta. Älä siis lannistu, jos kipu heti ei lievity paljoa viikkojen kuluessa! Kipu ei myöskään ole aina hyvä mittari paranemisesta. Jos kipua on yhtä paljon kuin ennen, mutta harjoittelua on saatu raskammaksi, tämä on silti merkki jänteen paranemisesta.
Harjoittelun suunnitteleminen voi olla vaikeaa, jonka vuoksi on hyvä ottaa fysioterapeuttiin yhteyttä. Fysioterapiakäynnillä pystytään valitsemaan sopivimmat harjoitteet sekä vastukset, jotta kuntoutuminen edistyy parhaiten.
Fysioterapeutti, Proxima Finland, Tampellan toimipiste
Sähköposti: jani@proximafinland.fi
Oletko joskus saanut sairaskohtauksen tai ollut leikkauksessa? Pääset sairaalasta kotiin kädessäsi lääkärinlausunto, jossa mahdollisesti lukee saamasi diagnoosi, jonka perässä on liuta numeroita tai kuvaus sinulle tehdystä toimenpiteestä lääketieteen termein selitettynä. Oli kyseessä sitten astma, sydänsairaus, diabetes, reuma, syöpä, jokin muu sairaus tai leikkauksen jälkeinen kuntoutus, mieleesi tulee varmasti lukuisia kysymyksiä, jotka saattavat arveluttaa tai aiheuttaa pelkoja liikkumisen suhteen. Onko hengästyminen pahasta? Mitä jos saan kohtauksen ollessani lenkillä? Mitä saan tehdä ja mikä on minulle turvallista? Mitä en saa tehdä ja mikä on minulta kiellettyä? Teenkö minä nyt varmasti tämän oikein? Mitä jos teenkin jotain väärin?
Sairauden ei saisi antaa olla syynä pysähtyä kokonaan. Usean sairauden kanssa voi ja pystyy elämään täysin normaalia elämää, tosin se vaatii totuttelua ja harjoittelemista. Monille sairauksille on tyypillistä ns. aaltoileva taudinkuva. On pahenemisvaiheita ja hetkiä, jolloin sairaus ei välttämättä juurikaan vaikuta toimintaan tai arjessa jaksamiseen. Myös erilaiset hoitojaksot, esimerkiksi aggressiiviset ja voimakkaasti kehoa rasittavat hoidot syöpää sairastavilla tai dialyysihoidot munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla, vaikuttavat voimakkaasti yleiseen jaksamiseen. Tasapainottelu hoitojen sekä levon ja liikkumisen välillä voi olla vaikeaa. Liikkuminen on helppo jättää pois ajatellessaan sitä rasittavana tekijänä. Mutta voisiko se auttaa jaksamaan paremmin tai voisiko siitä saada lisää energiaa?
Sairaalassa fysioterapeutti käy usein ennen leikkausta, tai viimeistään sen jälkeen, tervehtimässä ja kertomassa, miten leikkauksen jälkeen tulisi lähteä liikkeelle. Kävelyä ja liikkumista leikkausarven, kipsin tai proteesin kanssa harjoitellaan osastolla heti leikkauksen jälkeen. Fysioterapeutit varmistavat, että itsenäinen liikkuminen kotona onnistuu turvallisesti, antavat harjoitusohjeet kotiin vietäväksi ja kertovat, miten leikkausaluetta saa kuormittaa. Myöhemmässä vaiheessa olevat kontrollikäynnit toteutetaan usein omassa terveyskeskuksessa tai leikanneessa sairaalassa, ja niissä varmistetaan, että leikkauksen jälkeinen paraneminen on sujunut niin kuin pitäisi ja, että mahdollisia tulehduksia tai muita komplikaatioita ole havaittavissa. Jos kaikki vaikuttaisi olevan kunnossa viimeisillä kontrollikäynneillä, lääkäri tai fysioterapeutti antaa usein luvan liikkua normaalisti.
Leikkauksen jälkeen ei pitäisi tarkastella pelkästään leikattua aluetta ja sen parantumista, vaan toimintakykyä tulisi arvioida ja havainnoida koko kehon toiminnan näkökulmasta. Etenkin jalkoihin kohdistuneiden leikkausten jälkeen kipu voi vaikeuttaa liikkumista ja ongelmia saattaa esiintyä muuallakin kuin leikatulla alueella. Leikkausten jälkeiset rajoitteet on asetettu toipumisen edistämiseksi ja lisävaurioiden ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkiksi alaraajamurtumien jälkeen jalalle astumista pyritään vähentämään kyynärsauvojen avulla. Murtuman parantuessa kuormitusta lisätään vaiheittain, kunnes liikkuminen on mahdollista ilman ulkopuolista tukea eikä kyynärsauvoille ole tarvetta. Olkapäähän kohdistuneiden vammojen jälkeen käsi asetetaan kantositeeseen ja liikettä lisätään asteittain vamman sekä liikkuvuuden parantuessa. Asetetut liikerajoitteet ovat hyvin olennaisia ja tärkeitä vamman paranemisen sekä leikkauksen jälkeisen paranemisen kannalta. Syntyneet rajoitteet vaikuttavat luonnollisesti myös muuhun liikkumiseen ja saattavat heikentää henkilön toimintakykyä.
Aloittaminen voi olla pelottavaa ja haastavaa. Otetaan askel kerrallaan.
Leikkaus vaikuttaa siis suurelta osin koko kehoon. Aina, kun esimerkiksi iho lävistetään, vaurioitetaan myös tervettä kudosta. Tähystysleikkauksien jälkeiset arvet ovat selvästi pienempiä kuin avoleikkauksissa, mutta tähystyksissäkin tarvitsee mennä useamman kudoskerroksen läpi, joten arvet ylettyvät syvälle. Arpien koko, syvyys ja sijainti vaikuttavat siihen, kuinka suuri merkitys niillä on liikkumiseen. Myös arpikudoksen muodostumisessa on yksilöllisiä eroja. Arpien kohdalla on kuitenkin tärkeää huomioida niiden vaikutus kehon nivelten liikkuvuuteen, voimantuottoon ja liikehallintaan. Joskus arvissa saattaa tuntua liikkeiden yhteydessä kiristystä tai ne voivat kipeytyä rasituksen seurauksena. Arpikudoksen muodostumiseen ja joustavuuteen voidaan vaikuttaa ja siitä johtuvia oireita vähentää harjoitteiden sekä erilaisten manuaalisten tekniikoiden avulla. Arpi- ja sidekudoksen muovautuminen vaatii riittävästi aikaa sekä säännöllisesti toteutettavaa manuaalista käsittelyä ja harjoittelua.
Liiallista varovaisuutta tulisi myös välttää ja pyrkiä toimimaan mahdollisimman normaalisti kivun sallimissa rajoissa. Valitettavan usein fysioterapia ja ohjeistukset loppuvat “kuin seinään” siinä vaiheessa, kun henkilön todetaan pärjäävän normaalisti arjessa (esimerkiksi kävelemään ilman kipua polvileikkauksen jälkeen tai kaatamaan kahvia olkapääleikkauksen jälkeen). Mitä pidempi varsinainen kuntoutusjakso on, sitä enemmän se heikentää kyseisen henkilön toimintakykyä, varsinkin jos hänen tarpeitaan ja tavoitteitaan ei oteta riittävästi huomioon kuntoutuksen aikana tai sen jälkeen. Riittävä toimintakyky saattaa jollekin tarkoittaa toimimista kevyissä arkiaskareissa, kun taas toisella tavoitteena saattaa olla esimerkiksi kyykkääminen 150 kilolla tai puolimaratonin juokseminen.
Haluamme tarjota asiakkaillemme uudenlaisen mallin fysioterapiasta, jossa tavoitteena ei ole ainoastaan kuntoutua leikkauksesta tai vammasta. Valitettavan usein kuntoutusjakson päättyessä asiakas jää kuin tyhjän päälle, kun kukaan ei olekaan antamassa ohjeita, miten tulisi toimia tai miten mahdolliset ongelmatilanteet ratkaistaan. Tämä saattaa monelle tuntua varsin pelottavalta ja vaikuttaa merkittävästi liikkumiseen. Haluamme helpottaa arkeen palaamista sairastumisen tai loukkaantumisen jälkeen tuomalla fysioterapian ja kuntoutuksen osaksi asiakkaan arkea ja harrastuksia. Tällöin muutoksista tulee pysyvämpiä eikä sinun tarvitse pelätä vaivojen uusiutumista tulevaisuudessa. Muutokseen ja harjoitteiden tekemiseen on myös helpompi löytää tarvittavaa motivaatiota, kun näkee niiden merkityksen arjen toimintoihin ja arjessa jaksamiseen. Vamman tai sairastumisen ei tarvitse olla syynä rakkaan harrastuksen tai toiminnan lopettamiselle.
Joskus sairaus tai vamma voi estää tavallisista asioista nauttimisen.
FysioValmennus on suunniteltu henkilöille, jotka taistelevat erinäisten vaivojen tai sairauksien kanssa, mutta se tarjoaa myös muille liikuntaa harrastaville loistavan tilaisuuden hyödyntää fysioterapeuttiemme osaamista ja ammatitaitoa. Tarkoituksemme on mahdollistaa liikkumisen ilo kaikille vaivoista tai sairauksista riippumatta. Fysioterapeuttimme osaavat ottaa mahdolliset sairautesi, vaivasi tai ongelmakohtasi huomioon yksilöllisiä suunnitelmia luodessaan. Sinä voit rauhassa keskittyä tavoitteidesi saavuttamiseen ilman pelkoa ikävistä ja turhista loukkaantumisista. Ohjeistamme sinua sopivien liikuntamuotojen valinnassa, autamme sinua kohti terveellistä ja aktiivista elämäntapaa, parantamaan toimintakykyäsi ja helpottamaan arjessa jaksamista.
FysioValmennuksen alussa fysioterapeuttimme suorittaa henkilökohtaisen alkukartoituksen, jossa sinua haastatellaan, asetetaan yhteiset tavoitteet, selvitetään mahdolliset toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet sekä lääkitykset ja aloitetaan yksilöllisen harjoitusohjelman suunnittelu. FysioValmennukseen sisältyy aina fysioterapeuttinen tutkiminen, minkä lisäksi kehitystä ja harjoittelun vaikuttavuutta seurataan säännöllisin väliajoin toteutettavien väli- ja loppututkimusten avulla. Fysioterapeuttinen tutkiminen ja testaaminen auttaa meitä valitsemaan sinulle sopivimmat liikuntamuodot ja harjoitteet. Niiden avulla me voimme myös tarvittaessa muuttaa toimintatapoja sekä suunnitelmia valmennuksen edetessä ja varmistaa, että harjoittelu on nousujohteista (harjoitteet vastaavat tarpeitasi ja auttavat parantamaan toimintakykyä) ja etenee kohti asetettuja tavoitteita. Tarkoituksena on rohkaista sinua liikkumaan, sairaudesta tai vammasta huolimatta ilman pelkoa uusista loukkaantumisista ja auttaa sinua pysymään terveenä.
TEHDÄÄN UNELMISTASI TAVOITTEITA!
[columns] [span4]
Kirjoittajat:
Fysioterapeutit Jesse Asikainen ja Arttu Peltola
[/span4][span8]
[/span8][/columns]
[columns] [span4]
[btn text="Lue lisää FysioValmennuksesta!" tcolor=#FFF bcolor=#0000FF thovercolor=#FFF bhovercolor=#FFA500 link="https://www.proximafinland.fi/fysiovalmennus/" target="_blank"]
[/span4][span8]
[btn text="Varaa aika alkukartoitukseen!" tcolor=#FFF bcolor=#0000FF thovercolor=#FFF bhovercolor=#FFA500 link="https://www.proximafinland.fi/ajanvaraus" target="_self"][/span8][/columns]
© 2026
