Tänä talvena mm. Yle, Iltasanomat ja Iltalehti ovat uutisoineet laturaivosta ja, miten lapset ovat joutuneet laturaivon kohteenksi. Teimme hiihtoetiketin ohjeeksi kaikille hiihtäjille ja latujen lähistöllä kulkeville. Olemme listanneet hiihtoetiketin, joilla pystyy välttämään laturaivoa ja kaikki latujen käyttäjät mahtuvat sopusoinnussa laduille.
Nopeampi hiihtäjä, ohittaja tai takaa tuleva on vastuullinen väistämään. "Ladun huutaminen" ei kuulu hyvään hiihtoetikettiin. Ladun huutaminen on käytössä ainoastaa silloin, kun kilpailu on käynnissä ja numerolappu rinnassa. Hitaampana voi ohittajan ottaa huomioon pysymällä omalla linjalla tai hiihtämällä toisessa reunassa. Tilanteita voi tulla myös ylämäkien alla, jolloin esimerkiksi perinteisen hiihtäjä siirtyy ladun sivulle nousemaan mäkeä haarakäynnille. Silloin on hyvä vilkaista taakse, ettei vapaan baanalla tule juuri silloin kukaan. Vapaan hiihtäjän puolestaan on hyvä antaa tilaa perinteisen uralla menevälle tulla ylämäessä nousemaan mäkeä haarakäynnillä.
Hiihtoladuilla noudatetaan pääsääntöisesti oikean puoleista liikennettä. Joissain on kuitenkin poikkeus järjestelyjä ja niitä tulee noudattaa. Hiihtosuunnan noudattaminen on erityisen tärkeää turvallisuus syistä. Tänä talvena nuori hiihtäjälupausloukkaantui, koska törmäsi väärään suuntaan hiihtäneeseen. Kapeilla laduilla, joissa hiihdetään molempiin suuntiin, on hyvä antaa vastaantulijalle tilaa.
Alamäkeen lähdettäessä on hyvä jättää riittävästi väliä. Mäkeen lähtiessä on hyvä miettiä pystytkö pysähtymään tai väistämään, jos edessä menevä kaatuu. Laskussa on myös hyvä pitää oma linja. Jos lähdet alamäkeen oikeaa reunaa pitkin, anna nopeammalle laskijalle mahdollisuus ohittaa.
Hiihtoetiketti jatkuu kuvan jälkeen
Hiihtoladut on lähtökohtaisesti tarkoitettu hiihtoa varten, joten jos ladulla tekee jotain muuta, on muut otettava huomioon. Etenkin kapeilla laduilla ryhmän liikkuminen korostuu. Ryhmän seisoessa paikoillaan on hiihtokoululaiset hyvä ohjata niin, että ohitse mahtuu hiihtämään sekä latua, että luistelubaanaa pitkin. Ryhmän voi ohjata jono muodostelmaan latu-uran viereen luistelubaanan laitaan. Esimerkiksi tekniikkaharjoitusta tehdessä hiihdetään edestakaisin pienempää pätkää on U-käännöstä tehdessä vilkaista tuleeko takaa ketään. Ryhmien ohjaajien on hyvä käydä liikkumista ladulla läpi, koska ohjaajat ovat lapsista ja nuorista vastuussa.
Jos näet lapsia hiihtoladulla ja he vasta harjoittelevat hiihtämään, anna heille kannustusta ja rohkaisua. Jos näet jonkun kaatuvan rohkaise kannustamalla esimerkiksi "ylös vain". Lapsi, joka kompuroi edelläsi ja harjoittelee voi olla tuleva Iivo Niskanen tai Krista Pärmäkoski. Auta tarvittaessa kaatunutta.
Maastohiihtoladut kuuluvat kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) piiriin. Tämä lainsäädäntö edellyttää, että latujen kunto pysyy turvallisella tasolla. Turvallisuuden takaamiseksi kävely laduilla on kielletty. Mikään latujen käyttö ei saa rikkoa latua, oli sitten kyse hiihtäen latujen käyttäjistä tai muusta ulkoilusta. Kävely on metsässä on jokamiehenoikeus, eikä ladut voi rajoittaa tätä. Kävelijöiden on hyvä ottaa huomioon, oma ja latujen käyttäjien turvallisuus. Latujen rikkominen voi olla rikoslaissa määritelty vahingonteko. Koirien kanssa hiihtävien kannattaa selvittää oman paikkakunnan koirahiihtoladut.
Hiihtoetiketin laatinut fysioterapeutti Arttu Peltola
Tässä jaksossa käymme läpi kestävyysharjoittelun perusteita. Mitkä ovat kestävyysharjoittelun fysiologiset vaikutukset? Mitkä ovat kestävyysharjoittelun muodot? Miten kestävyysharjoittelua tulisi toteuttaa? Voit kuunnella jakson alla olevasta upotuksesta, Spotifysta tai Sound Cloudista!
Voit lukea jakson tutkimustiivistelmät tästä.
Isäntinä toimivat fysioterapeutit Arttu ”tekniikkatohtori” Peltola ja Joel ”temporeisi” Jokinen. KVN-podcast kuunneltavissa myös Spotifyssa, Apple Podcastssa ja Deezerissä!
Effects of concurrent endurance and strength training on running economy and V̇O2 kinetics
MILLET, G. P., B. JAOUEN, F. BORRANI, and R. CANDAU.
Voimaharjoittelun ja kestävyysharjoittelun vaikutuksista juoksutekniikkaan ja VO2 kinetiikkaan.
Yhteensä 14 triathlonistia, joista 7 triathlonistia toteuttivat 14 viikon ajan harjoitusohjelmaa, joka sisälsi voima ja kestävyysharjoittelua. 7 triatlonistia toteutti pelkkää kestävyysharjoittelua. Juoksijoilta testattiin maksimaalinen hapenotto kyky suoraergometritestillä juosten, 3000m juoksutestissä mitattiin juoksun taloudellisuutta, hyppy testissä mitattiin maksimaalista hyppyä ja viimeiseksi mitattiin alaraajojen konsentrinen maksimivoima.
Ensimmäinen harjoitusryhmä harjoittelu vain aerobista harjoittelua ( alle 70% VO2 maks. arvosta. Toinen ryhmä harjoittelu teki voimahrajoittelua kahdesti viikossa. Voimaharjoittelu kohdistettiin etu- ja takareiden sekä pohkeen alueen lihaksiin. Harjoituksissa käytettiin painoja jotka olivat 90% 1RM. Urheilijat testattiin ennen ja jälkeen harjotitelujakson.
Voimaharjoittelu yhdessä kestävyysharjoittelun kanssa parantaa juoksun taloudellisuutta, mutta ei hapenottokykyä.
Helen Carter, Andrew M. Jones, Thomas J. Barstow, Mark Burnley, Craig Williams, and Jonathan H. Doust
https://www.physiology.org/doi/full/10.1152/jappl.2000.89.5.1744
Tutkia kestävyysharjoittelun vaikutusta hapenottokykyyn kohtalaisen ( alle laktaatti threshold) ja kovan mattajuoksun aikana.
23 tervettä opiskelijaa tekivät 6 viikon kestävyysharjoittelu jakson, joka sisälsi tasavauhtisia ja intervalliharjoitusia 3-5 kertaa viikossa 20-30minuutin kerrallaan.
Harjoitukset:
Testin koehenkilöt olivat valmiikksi hyvässä kunnossa, joten 6 viikon harjoitusohjelma ei merkittävästi parantanut testihenkilöiden. Hyvä pohjakunto oli edelletyksenä, että näin lyhyessä ajassa harjoittelu paransi maksimaalista hapenottokykyä.
Clinton R. Bruce, A. Brianne Thrush, Valerie A. Mertz, Veronic Bezaire, Adrian Chabowski, George J. F. Heigenhauser, and David J. Dyck
https://www.physiology.org/doi/full/10.1152/ajpendo.00587.2005
Kestävyysharjoittelun vaikutusta rasvahappo aineenvaihduntaan ja insuliiniresistenssiin.
Tutkimushenkilöillä oli harjoitusohjelma, jossa he polkivat 5 kertaa viikossa laboratorio olosuhteissa 60min kerrallaan 65-79% teholla maksimihapenottokyvystä kahdeksan viikon ajan. Lisäksi heillä oli ruokavalio, joka koostui 45% hiilihydraatteja, 38% rasvoista ja 17% proteiinista.
Heiltä mitattiin polkupyörä ergometrillä maksimaalinen hapenottokyky, sokerirasituskoe ja lihas boipsi. Lisäksi tutkituilta otettiin verikokeet ja eriteltiin mitokondriot lihasmassasta, tutkittiin mitokondrioiden rasvahappojen hapetus, hapettumis entsyymit ja lihaskudoksen rasvahapot. Lisäksi tutkittiin CPT 1 (mitokondrio entsyymi, tehtävänä kuljettaa pitkäketjuiset rasvahapot mitokondrion sisälle, jotta niitä voidaan hyödyntää energian tuotannossa) aktiviteettia.
Kestävyysharjoittelu vaikuttaa mitokondriooissa olevien entsyymien aktiivisuuten ja parantaan näin rasvahappojen käyttöä ja tehostaa myös insuliinin vaikutusta. Tästä on hyötyä etenkin painonhallinnassa.
Denis C, Chatard JC, Dormois D, Linossier MT, Geyssant A, Lacour JR
https://www.physiology.org/doi/full/10.1152/ajpendo.00587.2005
Selvittää miten kestävyysharjoittelun vaikuttaa kapillarisuonien määrään eri ikäisillä.
Kaksi ryhmää 20 ja 60 vuotiaat, jotka harjoitteluvat 1 tunnin päivässä, 4 päivänä viikossa 20 viikkoa, 70-80% alle maksimaalisen hapenottokyvyn.
Kestävyysharjoittelu kehittää hiusverisuonistoa erittäin tehokkaasti.
Tänä talvena, vaikka hiihtokelejä ei juurikaan ole ollut, olen saanut useampaakin selkäkipuista hiihtäjää fysioterapian keinoin hoitaa. Siitä sainkin mieleeni kirjoittaa tämän blogitekstin.
Ensimmäiseksi haluan sanoa, että tässä blogitekstissä olevat ohjeet eivät ole yksilöllisiä, vaan ne on tehty lajianalyysin perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjeet eivät välttämättä sovi jokaiselle selkäkipuiselle hiihtäjälle. Yksilöllinen ohjeiden antaminen vaatii selän kliinisen tutkimisen ja selkäkivun syiden selvittämisen.
Hiihto vaatii todella paljon kestävyyttä ja voimaa. Selän osalta todella paljon vaatimuksia asettaa jatkuva ylävartalon koukistus ja ojennusliike, eli tasatyöntö. Sitä sovelletaan myös vahvasti vapaan hiihtotavan tekniikoissa kuokassa, vasperisssa ja moogreenissa.
Aloitin itse hiihtoharrastuksen 90-luvulla ja silloin tasatyöntöä opetettiin seuraavasti. Sauvan sommat noin tulee työnnön alussa noin siteen tasolla. Kädet ovat reilun 90 asteen kulmassa hiihtäjän edessä. Työntö tehdään pitkänä ja se aloitetaan vatsalihaksilla. Olkanivel pitää pysyä työnnön alussa tiukkana ja lopussa työntö jatkuun pitkälle kädet suoraksi taakse.
Nykypäivän tasatyönnössä pyritään painopiste nostaa mahdollisimman ylös, josta paino pudotetaan sauvojen päälle. Pyritään saamaan mahdollisimman inpakti sauvojen iskiessä maahan, joka työntää meitä eteenpäin. Tasatyöntö toistuu niin perinteisen, kuin vapaankin hiihtotavan tekniikoissa.
Liikkumisen analysointi on haastavaa kestävyyslajeissa, koska virheet tulevat monesti esiin vasta väsymisen myötä tai riittävän isolla kuormalla.
Voidaan listata kolme asiaa, jotka tekevät hiidosta haastavan lajin selälle.
Seuraavat liikkeet on valittu kehittämään neljää seuraavaa ominaisuutta. Ensimmäisenä on alaselän ojennussuuntaisen hallinnan kehittäminen. Tämä tarkoittaa hiihdossa sitä, että esimerkiksi perinteisin potkussa alaselkä ei ojennu, vaan alaselkä pysyy kontrolloituna sekä joustavana.
Toisena on alaselän ja takaketjun voiman ja kuormituskestävyyden kehittämiseen vartalon eteen taivutuksessa. Jefferson Curl on hyvä esimerkkiharjoituksesta, jolla voidaan kehittää takaketjun ja etenkin alaselän voimareserviä. Kuten ensimmäisellä videolla kerroin, hiihdossa tarvitsee voimaa asennossa, jossa tehdään pyöreällä selällä vauhdikas ylävartalon nosto jokaisella työnnöllä.
Kolmantena liike on pallon heitto, jolla rakennetaan voimaa alaselän "jarrujen" eli eksentrisen voiman ja suunnanmuutoskykyä. Neljäntenä harjoituksena on alavatsan voimaharjoitus. Alavatsan voima merkitys hiihdossa on etenkin potkun Maksimivoimaa harjoittelua voi tehdä 1-2 kertaa viikossa lihasryhmää kohden. Nuoren hiihtäjän harjoittelussa, aluksi on hyvä kiinnittää huomiota suoritustekniikoihin ja sen jälkeen alkaa lisätä kuormaa. Nämä harjoitteet on tehty oletuksella, että alaselän liikekontrollissa ei ole puutteita.
Jos sinulla on selkä vaivannut pidempään, suosittelen silloin menemään osaavan fysioterapeutin vastaanotolle. Minä pystyn auttamaan sinua Tampereella Tampellassa, mutta myös ympäri Suomea etävastaanoton avulla. Näistä harjoitteista voi olla sinulle apua, mutta aina on hyvä muistaa, että kuten urheilijat, niin myös vaivatkin ovat yksilöllisiä ja nämä harjoitteet eivät välttämättä toimi kaikille.
Toinen tärkeä huomioon otettava asia on annostelu. Esimerkiksi Alavatsan voima -liikettä ei kannata tehdä kuin 1-2 kertaa viikossa ja toistoissa voi käyttää esimerkkinä Nordic Hamstring protokollaa.
| Viikko | Harj./viikko | Sarjat | Toistot |
| 1 | 1 | 2 | 5 |
| 2 | 2 | 2 | 6 |
| 3 | 2 | 3 | 6 |
| 4 | 2 | 3 | 6-8 |
| 5 | 2 | 3 | 8-10 |
| 6-13 | 2 | 3 | 8-10 |
Lähde: The American Journall of Sport Medicine 2015
Olen hiihtänyt kilpaa SM-tasolla 20-vuotiaaksia asti. Joten hiihto on lajina minulle hyvin tuttu. Nykyään olen fysioterapeutti ja Proxima Finlandin toinen perustaja. Autan päivittäin kuntoilijoita ja urheilijoita kuntoutumaan, harjoittelemaan terveenä ja kohti parempia suorituksia!
Opiskelujen loppuvaiheessa kärsin itse välilevyn pullistumasta. Joten selkävaivat ovat minulle sitä kautta tuttuja. Sen jälkeen olen kuitenkin pystynyt samaan selkäni kivuttomaksi ja toiminta kykyni takaisin. Muistan jo omista aktiivihiihtoajoista, että välillä selkäni kipeytyi. Silloin en tiennyt, että asialle olisi voinut tehdä jotain. Nyt osaan autta muita!
Toisessa jaksossamme pääsemme voimaharjoittelun maailmaan. Kannattaako kestävyysurhelijan kehittää voimaominaisuuksia vai panostaako pelkästään kestävyyteen? Tässä jaksossa paneudumme myös voimaharjoitteluun liittyviin myytteihin, kuten "voimaharjoittelu jumittaa", "voimaharjoittelu kasvattaa lihaksia ja kestävyysurheilijasta tulee liian painava". Jakson tutkimustiivistelmät luettavissa tästä.
Isäntinä toimivat fysioterapeutit Arttu ”tekniikkatohtori” Peltola ja Joel ”temporeisi” Jokinen. KVN-podcast kuunneltavissa myös Spotifyssa, Apple Podcastssa ja Deezerissä!
Tässä tiivistelmät Voimaharjoittelujaksossa läpi käymistämme tutkimuksista. Tutkimukset ovat samassa järjestyksessä, jossa ne on käyty läpi myös podcastissa. Kestävä, Vahva, Nopea! -podcast kuunneltavissa SoundCloudissa ja Spotifyssa.
Economy in Distance Runners
KYVIND STKREN1, JAN HELGERUD1, EVA MARIA and JAN HOFF
Medicine & Science in Sports & Excercise 2008
ECONOMY IN COMPETITIVE CYCLISTS
ARNSTEIN SUNDE AND JAN HELGERUD, ØYVIND STØREN, MARIUS BJERKAAS & MORTEN H. L
Journal of Strenght and Conditioning 2010
Authors L. G. A. Guglielmo, C. C. Greco, B. S. Denadai
Affiliation Human Performance Laboratory, UNESP, Rio Claro, Brazil
Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten voimaharjoitteluprotokollien vaikutusta juoksun taloudellisuuteen, kun ne on lisätty kestävyysharjoittelun rinnalle.
Tutkimuksessa oli 16 hyvin harjoitellutta juoksijaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen räjähtävän voiman ja toinen raskaiden painojen ryhmään. 4 viikon harjoittelujakson jälkeen heiltä testattiin 1) juoksumatolla hapenottokyky ja laktaatit 2) juoksun taloudellisuutta (RE) 3) maksimaalinen hyppytesti 4) yhden toiston jalkaprässi.
Kaikilla juoksijoilla oli vähintään 5 vuoden kokemus juoksuharjoittelusta. He olivat erikoistuneet keskipitkille ja pitkille matkoille (3000m-puolimaraton). Heillä ei ollut aiempaa kokemusta voimaharjoittelusta. Tutkimuksen aikana heidän harjoittelunsa sisälsi 2 voimaharjoitusta ja 4 submaksimaalista juoksuharjoitusta viikossa. Raskaiden painojen ryhmä (HWT) teki voimaharjoituksissa 3-4 sarjaa x 6 toistoa(6RM). Räjähtävän voiman ryhmässä (EST) 3-5 sarjaa x 12 toistoa (12RM).
B. R. Rønnestad, I. Mujika
Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sport 2013
Voimaharjoittelulla ei ole vaikutusta tai on hyvin vähäinen vaikutus maksimaaliseen hapenottokykyyn. Huomiona tässä, että tutkimukset lyhytaikaisia 8-12 vkon interventioita, pidemmän aikavälin vaikutuksista ei tiedetä
Juoksun taloudellisuus on parantunut sekä räjähtävän voiman että maksimivoiman harjoittelulla, kun ohjelma on kestänyt 8-14 viikkoa. Pyöräilyssä maksimivoiman harjoittelu on parantanut taloudellisuutta, räjähtävän voiman harjoittelusta ei ole vakuuttavaa näyttöä. Pyöräilyssä tehonneiden interventioiden kesto on ollut 5-12 viikkoa. Vaikuttaa myös siltä, että voimaharjoituksia pitää olla 2-3/viikko, jotta tuloksia saadaan. Korvaamalla yksi juoksuharjoitus voimaharjoituksella viikossa ei ole vaikuttanut juoksun taloudellisuuteen.
Pyöräilystä löytyy mielenkiintoisia, vaihtoehtoisia tutkimusasetelmia, joissa suoritustaloudellisuutta on tutkittu 2-3 tuntia kestäneiden suoritusten aikana. Voimaharjoittelulla vaikuttaa olevan sykettä laskeva vaikutus suoritusten loppupuolella.
Tutkimusnäyttö on vaihtelevaa, osassa tutkimuksia voimaharjoittelun myötä kynnysvauhti on noussut hieman, joissain tutkimusasetelmissa paljon, joissain ei ollenkaan. Ainoa mitä voi varmaksi sanoa tältä osin, että voimaharjoittelu ei ole missään tutkimusasetelmassa laskenut laktaattikynnystä.
Maksimaalinen juoksu/pyöräilynopeus uupumukseen asti suoritetuissa testeissä on parantunut voimaharjoittelun myötä. Juoksussa sekä räjähtävän voiman että maksimivoimaharjoittelun avulla, pyöräilyssä näyttöä lähinnä maksimivoiman osalta (kuten edellisissä tutkimuksissa todettu, todennäköisesti tämä maksimaalinen nopeus on yhteydessä parantuneeseen taloudellisuuteen)
-Anaerobinen juoksunopeus/pyöräilyteho on parantunut, tällä merkitystä mm. yhteislähdössä kun halutaan päästä kärkeen, samoin irtiotot.
Teoreettisesti lisääntynyt lihasmassa lisää kulutusta, kuitenkaan missään tutkimusasetelmassa lihasmassa ei ole kasvanut. Tutkimusnäytön perusteella samanaikainen kestävyysharjoittelu estää/vähentää lihasten hypertrofiaa
Oma huomio: loukkaantumisriski mikäli liikkeet ei ole hallussa!
Kestävä, Vahva, Nopea! -podcat
Taru Schroderus on Lahtelainen yrittäjä, kahden lapsen äiti ja triathlonisti. Taru on ollut valmennuksessani vuodesta 2014 lähtien aloitettuaan joitain vuosia aiemmin triathlonharrastuksen. Yhteinen matka on ollut tuloksekas. Mainittakoon saavutuksista muun muassa kaksi triathlonin suomenmestaruutta omassa ikäsarjassa sekä Ironman Tallinnan toinen sija omassa ikäsarjassaan! Parhaimmillan Ironman- matka on kulkenut Barcelonassa vuonna 2018 huimaa kyytiä aikaan 10 tuntia 14 minuuttia. Taru ystävällisesti lupautui kirjoittamaan tämän blogitekstin triathlonvalmennuksesta valmennettavan näkökulmasta.
Moni kuntoilija miettii, että mihin sitä valmentajaa oikein tarvitaan. Lenkillä voi käydä ilman suunnitelmaa ja kuntoilutapahtumista selviää maaliin pienemmälläkin satsauksella. Ja näinhän se on, kaikki eivät valmentajaa tarvitse, ainakaan aluksi. Mutta siinä kohtaa, kun tavoitteena on kehittyminen tai edessä on haaste, jonka ylittäminen omin neuvoin vähintäänkin mietityttää, ammattitaitoisen valmentajan puoleen kääntyminen todellakin kannattaa.
Miksi triathlonvalmennus? No ensinnäkin siksi, että valtaosa kuntoilijoista ei osaa rytmittää harjoitteluaan ja tekee sitä joko liikaa tai liian kovaa. Jos pitkän tähtäimen suunnitelmaa ei ole, päivittäinen harjoittelu perustuu monesti fiilikseen. Siinä ei varsinaisesti ole mitään väärää, mutta hyvään fiilikseen vedoten moni kuntoilija vetää jokaisella lenkillä aina vähän kovempaa tai pidempään kuin olisi järkevää. Lepopäiviä tai selkeästi kevyempiä jaksoja ei ole, koska niiden pitäminen arveluttaa, ja jälkikäteen tarkasteltuna harjoittelu on ollut melkoisen tasapaksua. Yleensä vasta ylirasituksesta johtuva vamma saa kuntoilijan pysähtymään.
Edellä mainitun kaltainen yli-innokas kilpakuntoilija voisi hyvinkin olla minä. Olen harrastanut triathlonia kohta kymmenen vuotta ja niistä viimeiset neljä vuotta Joelin valmentamana. Ennen valmentajan puoleen kääntymistä treenasin itsekseni ja seurakavereiden kanssa. Vaikka olen harrastanut lapsesta lähtien kilpaurheilua, niin huomasin, että harjoittelun rytmittäminen kolmen lajin kesken on yllättävän vaikeaa. Miten kehittää uintia ja samalla ylläpitää pyöräily- ja juoksukuntoa? Millaista lihaskuntoharjoittelua vaaditaan, jotta pyörä kulkee kesällä entistä kovempaa?
Olen kokenut valmentajan parhaimmaksi anniksi harjoittelun rytmityksen taidon sekä uudet ideat ja ärsykkeet. Esimerkiksi voimaharjoittelussa Joel on ideoinut vuosien saatossa vaikka mitä: olen tehnyt kahvakuulaa, kestovoimaa, maksimivoimaa, kontrastivoimaharjoittelua ja plyometrisiä hyppyjä. Juoksukilometrit ovat olleet jalkojeni vammaherkkyyden huomioiden maltillisia, mutta siitä huolimatta olen juossut kaikilla triathlonin kilpailumatkoilla itseäni tyydyttävää vauhtia. Myös pyörä on kulkenut hyvin. Sitä, kuten muitakin triathlonin lajeja, on kehitetty blokkiharjoittelun kautta.
Joskus viime talvena, kun juoksin hallissa vetoja, mietin, että pitäisikö minun oikeasti pystyä tällaisiin vauhteihin. Vetoja juostessa huomasin, miten erikoinen ihmismieli on. Ilman ohjelmaa ja siinä olleita aikoja en varmasti olisi edes yrittänyt juosta niin kovaa kuin juoksin, mutta kun valmentaja kerran uskoi minun pystyvän moiseen, niin tottahan minunkin oli uskottava.
Se, että harjoitusohjelma haastaa, aiheuttaa toisinaan epäuskoa ja pienimuotoista järkytystä, on kaltaiselleni vuosia säännöllisesti harjoitelleelle kilpakuntoilijalle pelkästään hyvä asia. Jännityksen kutina vatsan pohjassa saa yrittämään enemmän ja sen myötä tavallisen arki-illan treeni voi olla koko päivän kohokohta.
Siksi valmentaja. Ja siksi Joel, joka ammattivalmentajana osaa kohdata jokaisen valmennettavansa yksilönä. Myös hänen fysioterapiaosaamisestaan on ollut paljon apua ja hyötyä kuntoutusta vaatineissa vammoissa.
Olen tehnyt elämäni parhaimmat täyden matkan IRONMAN-kilpailut, maratonit, maantiekympit ja wattbike-kilpailut Joelin triathlonvalmennuksessa. Matka jatkuu kohti ensi kesää ja uusia tavoitteita!
Taru Schroderus
Oletko kiinnostunut tavoitteellisesta harjoittelusta triathlonin, pyöräilyn, juoksun tai vaikka hiihdon parissa? Me Proxima Finlandilla autamme sinua tavoitteidesi saavuttamisessa! Klikkaa linkkiä ja tutustu kestävyysvalmennuksiimme ja valmentajiimme.
Joel Jokinen
Ammattivalmentaja
Fysioterapeutti
Julitta Boschmann & Vincetta Gouttebarge
Journal of Sports Human performance 2013
Juoksutekniikan muutoksella voidaan saavuttaa mitattavissa olevaa hyötyä. Välitön visuaalinen ja auditiivinen palaute ovat tehokkaita ohjaamaan muutosta oikeaan suuntaan. Kuitenkin tutkimukset ovat olleet lyhytkestoisia, pitkän ajan seuranta puuttuu siitä jääkö muuttunut tekniikka pysyväksi malliksi. Haastattelujen perusteella tekniikka muutosten haasteena on juurikin pitkän ajan seurannan ja palautteenannon puute sekä juoksijan kärsimättömyys ja motivaation puute tekniikkamuutokseen liittyen.
Tiivistelmän ovat kirjoittaneet Arttu Peltola ja Joel Jokinen
A Review of Modifiable Biomechanical Factors Affecting Running Economy
Isabel S.Moore, 2016 Sports Medicine
Tiivistelmän on kirjoittanut Joel Jokinen
JONATHAN P. FOLLAND, SAM J. ALLEN, MATTHEW I. BLACK, JOSEPH C. HANDSAKER, ja STEPHANIE E. FORRESTER
Julkaistu Medicine and Science of Sports Excercise 2016
Tiivistelmä:
Tiivistelmän on kirjoittanut Joel Jokinen
© 2026
