11/13/2023

Podetko palautumisvajetta? - Palautumisvaje vaanii tehokkuuteen pyrkivää nykyihmistä

Miten palautumisvaje syntyy?

Palautumisvaje vaanii helposti tehokkuuteen pyrkivää nykyihmistä. Työ, harrastukset, perhe-elämä, ystävyyssuhteet, opiskelu ja muut elämän osa-alueet vaativat oman osuutensa ihmisen voimavaroista, ja vähitellen voi käydä niin, että fyysiselle ja psykologiselle palautumiselle jääkin arjen kokonaiskuormituksessa liian vähän huomiota ja aikaa. Jos tilanne kestää vain lyhyen aikaa, siitä ei välttämättä aiheudu suurta haittaa. Jos tilanne pitkittyy, ihmiselle voi kehittyä palautumisvaje. Tämä saattaa altistaa uupumukselle.

Palautumisvaje on siitä hankala, että se kehittyy salakavalasti vähitellen. Se saattaa myös olla vaikea tunnistaa, koska pitkään jatkuneeseen kuormitustilaan voi tottua. Palautumisvaje saattaa ilmetä käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvinä oireina tai fyysisinä, kehollisina oireina. Joskus palautumisvajeeseen voi liittyä kummankinlaisia oireita.

Mikä avuksi, jos on huomannut itsellään palautumisvajetta?

Ensiavuksi palautumisvajeeseen voi kokeilla esimerkiksi seuraavia toimia:

1) nukkumista tuntia pidempään kuin yleensä

2) luontoympäristössä olemista

3) viihteeseen uppoutumista.

Nukkuminen tuntia pidempään kuin yleensä voi auttaa paikkaamaan palautumisvajetta. Samalla voi saada arvokasta tietoa siitä, nukkuuko riittävästi. Jos tunnin pidemmät yöunet saavat olon tuntumaan selkeästi virkeämmältä, tämä viittaa siihen, että on yleensä nukkunut hiukan liian vähän. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon se, että hyvän yöunen rakentaminen alkaa itse asiassa jo aamusta: rauhallinen aamu tarjoaa paremmat mahdollisuudet tasapainoisempaan päivärytmiin. Näin voi välttää sen, ettei hermoston ylivireystila käynnisty jo aamulla.

Luontoympäristö on tutkitusti tehokas apu palautumiseen, joten jos mahdollista, päivittäin kannattaa käydä jossakin luontoympäristössä. Jo 10 minuutin oleskelu luonnossa käynnistää palautumisprosessin ilman, että ihminen tekee itse aktiivisesti sen enempää. Yli 10 minuutin oleminen luonnossa aktivoi kehon puolustusjärjestelmän, ja 20 minuutin oleskelu luonnossa kohottaa mielialaa. Aina ei välttämättä tarvitse lähteä kauas metsän keskelle, vaan kaupungin puistokin voi tarjota mahdollisuuden luontoympäristön kokemiseen. Myös luontokuvien katselu rauhoittaa.

Itselleen mieluisaan viihteeseen uppoutuminen saattaa sekin auttaa palautumaan. Erilaisia palautumiskeinoja ei kannata arvottaa, koska ihmiset saattelevat aivonsa vapaalle hyvin erilaisin tavoin. Jo pelkästään palautumistarkoituksessa voi siis hyvin katsoa siirappisinta saippuaoopperaa tai syventyä siihen, miten osallistujat selviävät tietovisan kysymyksistä.

Kuinka edistää palautumista arjessa?

Ensimmäinen askel palautumisen edistämiseen on omien arkisten toimintatapojen tutkailu. Jääkö arjessa riittävästi aikaa hengähtää, ja onko päivittäin mahdollisuus tehdä jotakin itselle mieluista? Omaa palautumistaan voi tarkastella vähän vaiheittain esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

→ Millaisen pienen asian voisi tehdä arkena päivittäin palautumista edistämään?

→ Millaisen pienen asian voisi tehdä viikonloppuna päivittäin palautumista edistämään?

→ Millaiset asiat ylipäätään palauttavat sinun mieltäsi ja kehoasi parhaiten? Entä mitkä asiat ovat sinulle merkkejä siitä, että olet palautunut?

Palautumisasioiden kanssakaan ei tarvitse taistella yksin. Apua ja tukea palautumiseen voi saada esimerkiksi stressinhallintavalmennuksesta. Alla on myös pari materiaalivinkkiä:

- Palautumiskoulu PROn sivut osoitteessa https://palautumiskoulupro.fi/

- Virtanen, Anniina 2021: Psykologinen palautuminen. Tuuma-kustannus. Jyväskylä. Teos on saatavilla myös äänikirjana.