Pakaran anatomia on hyvä osata, jotta voi ymmärtää pakaran toimintaa kokonaisvaltaisesti. Tässä blogitekstissä käymme läpi, pakaran antomian lisäksi pakaran toimintaa ja mitkä rakenteet pakaran toimintaan liitttyvät.
Pakara koostuu seuraavista lihaksista: Iso pakaralihas (m. gluteus maximus), keskimmäinen pakaralihas (m. gluteus medius), pieni pakaralihas (m. gluteus minimus). Näiden lihasten alla lähellä lonkkaniveltä on viiden lihaksen lihasryhmä ns. syvät ulkokiertäjät. Tähän ryhmää kuuluvat: Päärynän muotoinen lihas (m. piriformis), ylempi ja alempi kaksoislihas (m. gemellus superior ja inferior), sisempi peittäjä lihas (m. obturatorius interior), nelikulmainen reisilihas (m. qaudratus femoris).
Jos video ei näy, voit katsoa sen tästä.
Pakaralihakset saavat hermotuksen alueelta L4-S2. Ison pakaralihaksen hermotus tulee alueilta L5-S2 sisemmänstä pakarahermosta (n. inferior gluteal nerve), Keskimmäinen ja pieni pakaralihas saavat hermotuksen ulommasta pakara hermosta (n. superior gluteal), joka lähtee alueelta L4-S1. Piriformis saa hermotuksen sakraali pleksuksesta (n. piriformis), tasolta L5-S2. Sisempi peittäjä aukon hermo (n. obturatorius internus, L5-S1) hermottaa kolmea lihasta, jotka ovat ylempi ja alempi kaksoislihas (m. gemellus superior ja inferior), sisempi peittäjä lihas (m. obturatorius interior). Nelikulmaisella reisilihaksella on vielä oma hermonsa (n. quadtratus femoris, L5-S1).
Pakaran hermoston anatomian osaaminen tärkeää etenkin fysioterapia työssä. Esimerkiksi jos välilevynpullistuma tiedetään olevan tietyssä kohtaa, voidaan testata pullistuman vaikutus tiettyihin lihaksiin ja seurata kuntoutuksen aikana lihasten voiman tuottoa. Sama toimii toisin päin, jos emme tarkkaan tiedä kohtaa, missä pulllistuma on. Tietyt lihakset saavat hermotuksensa tietyltä alueelta, joten voidaan testata näiden lihasten voimaa ja määrittää tarkemmin aluetta. Fysioterapiassa voidaan huomioida lihasheikkoudet ja niiden vaikutus koko alaraajan toimintaan.
Pakaran anatomia toimii pohjana toiminnalle. Pakaran anatomisen pohjan ymmärtämisessä isompi merkitys on lihasten roolilla suhteessa toisiinsa ja muuhun kehoon.
Iso pakaralihaksen tärkeimmät tehtävät ovat lonkan ojennus ja ulkokierto. Keskimmäisen ja pienen pakaralihaksen tehtävä on loitontaa lonkkaa ja osallistuva myös osittain sisä- ja ulkokiertoon. Syvät ulkokiertäjät nimensä mukaisesti kiertävä lonkkaa ulkokiertoon. Lihasten tehtävä kerrotaan yleensä siinä suunnassa mikä on niiden konsentrisen lihastyön rooli. Kun fysioterapiassa tarkastellaan esimerkiksi kyykky- tai juoksutekniikkaa, vaikuttaa analyysiin ja valittaviin harjoitteisiin liikkeen vaihe ja millaista työtä lihassiinä tekee. Esimerkiksi juostessa kiinnitetään huomiota lantion sivuttaistilttiin ja keskimmäisen pakaralihaksen toimintaan. Juoksuaskeleen aikana alaraaja on suljetussa liikeketjussa eli jalka on kiinni alustassa. Kun tarkastellaan lonkan ja keskimmäisen pakaralihaksen toimintaa, on reisiluu paikallaan ja lantio liikkuu suhteessa reisiluuhun. Silloin keskimmäinen pakaralihas tekee jarruttavaa eli eksentristä lihastyötä. Jos lantion pettää tässä vaiheessa ja voimaharjoitukset valittava myös tämän liikesuunnan mukaan.
- Opit perusteet pakaran aktivaatiosta, mitä vaaditaan pakaran tehokkaaseen voimantuottoon ja mihin sinun kannattaa kiinnittää harjoittelussa huomiota.
- Testaat sinun vahvuutesi ja kehittämiskohteesi.
- Pakaran aktivaatiota, voimaa ja toimintakykyä kehittävät harjoitukset.
© 2024
