06/16/2023

Mitä meistä jokaisen olisi hyvä ymmärtää stressistä?

Mitä stressi on?

Stressi on ihmisen taistelujärjestelmän aktivaatiota, joka on pohjimmiltaan tarkoitettu lyhytaikaiseksi sopeutumisreaktioksi ympäristöstä tuleviin ja ihmisen sisäisiin ärsykkeisiin. Eräänlaisen pääjaottelun mukaan on olemassa kielteistä eli distressiä ja myönteistä eli eustressiä. Distressi on kielteinen tila, jossa yksilö ei pysty täysin sopeutumaan stressiä aiheuttaviin tekijöihin. Samalla yksilö käyttäytyy tavalla, joka sopii huonosti tilanteeseen nähden. Tällaista käytöstä on esimerkiksi sählääminen silloin, kun on kiire. Distressin yhdenlaisena alalajina voidaan pitää niin kutsuttua bore out -stressiä, jossa on kysymys liiallisesta turhautumisesta. Bore out -stressiä aiheuttaa tilanne, jossa ihminen kokee, että jokin ulkopuolinen tekijä estää häntä tekemästä hänen haluamiaan asioita. Pitkittyneenä kielteinen stressi voi pahimmillaan johtaa uupumukseen. Eustressi taas on vireystilaa nostavaa myönteistä ja hyödyllistä stressiä, kuten innostumista. Näiden lisäksi on olemassa myös oksidatiivista stressiä. Oksidatiivisessa stressitilassa ihmisen elimistössä on suhteessa enemmän vapaita radikaaleja kuin antioksidantteja, mikä on haitallinen tila. Jos vapaita radikaaleja on elimistössä liikaa, ihminen on alttiimpi erilaisille sairauksille ja soluvaurioille. Vitamiinien A, C ja E kaltaiset antioksidantit sitä vastoin suojaavat elimistöä vapaiden radikaalien aiheuttamilta haitoilta.

Stressistä on esitetty myös erilaisia teorioita. Tunnetuimpia stressiteorioita ja -malleja ovat

  1. työn vaatimusten ja hallinnan malli
  2. ponnistelujen ja palkkioiden malli
  3. kognitiivinen stressimalli.

Työn vaatimusten ja hallinnan malli sekä ponnistelujen ja palkkioiden malli kuuluvat ns. tasapainomalleihin: niissä stressinhallinnan keinoja etsitään siitä, että työn vaatimukset ovat tasapainossa yksilön toiveiden ja mahdollisuuksien (sekä palkkioiden) kanssa. Kognitiivinen stressimalli puolestaan lukeutuu ns. vuorovaikutusmalleihin: niissä stressin hallitsemiseksi pyritään avaamaan stressin aiheuttajan ja reaktion välistä suhdetta. 

Mitä stressireaktiossa tapahtuu ja millaisia tehtäviä stressillä voi olla?

Stressi on kehon valppaustila, silloin muun muassa aistimme kuten näkö ja kuulo tehostuvat.

Kun elimistö kohtaa yllättävän ärsykkeen, mieli tekee siitä tulkinnan. Tulkintaa seuraa keho–mieli-tilan autonominen eli tahdosta riippumaton vaste, joka on yksilöllinen. Vasteessa elimistön HPA-akseli (hypotalamus – aivolisäke – lisämunuaiskuori -akseli) aktivoituu. Hypotalamus reagoi lähettämällä neurokemiallisen hätäviestin aivolisäkkeelle. Aivolisäke välittää viestin lisämunuaisten kuorikerroksiin, jotka kuuluvat hormonaaliseen säätelyjärjestelmään. Lisämunuaisen kuorikerrokset pumppaavat verenkiertoon elimistön toimintaa kiihdyttäviä välittäjäaineita, kortisolia ja adrenaliinia. Elimistön kaasupoljin eli autonomisen hermoston sympaattinen osa aktivoituu. 

Autonominen vaste vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Jos käyttäytyminen toistuu, siitä muodostuu käyttäytymismalli. Käyttäytymismalli vaikuttaa tulevien ärsykkeiden tulkintaan, ja tulkinta vaikuttaa edelleen stressin voimakkuuteen ja ihmisen käyttäytymiseen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Palaudu ja jaksa paremmin -hyvinvointi tapahtuma järjestetään 2.9.2023 Tampereella

Kun stressaava tilanne on ratkennut, järjestelmä palautuu normaalitilaan. Pitkittyneessä stressissä kehon paluu normaalitilaan pitkittyy tai vaikeutuu, ja stressireaktio jää päälle. Pahimmillaan kehon palautumisjärjestelmä voi mennä ikään kuin sekaisin. Silloin keho–mieli-tila jää ylikierroksille. 

Pohjimmiltaan stressin tarkoitus on varmistaa ihmisen eloonjäänti, koska stressi aktivoi ihmisen taistelujärjestelmän. Stressi on myös myönteinen voima, joka oikea-aikaisena ja lyhytkestoisena saa ihmisen hetkellisesti kykenemään huippusuoritukseen. Stressiä voi siis hyödyntää voimavarana, kun täytyy esimerkiksi selviytyä jännittävästä esiintymistilanteesta tai tiukasta työviikosta. Stressin mahdollisten haitallisten vaikutusten näkökulmasta kuormituksen määrän ja keston suhde on tärkeä, samoin kuormituksen asianmukaisuus olosuhteisiin nähden. Ihminen voi kestää merkittävääkin kuormitusta lyhyen tai etukäteen tiedossa olevan ajan, mutta jos hän ei pääse palautumaan riittävästi, stressi alkaa kasautua eli kumuloitua. Ihmisen palautumisjärjestelmä on huomattavasti hitaampi kuin taistelujärjestelmä, joten stressin jälkeen on hyvin tärkeää päästä palautumaan. 

Millaisia stressin aiheuttajia eli stressoreita on?

Stressorit ovat stressin aiheuttajia, joita tavallisesti jaotellaan esim. seuraaviin pääryhmiin: kemialliset (alkoholi, säteily), psykologiset, kognitiiviset ja fysiologiset (liiallinen tai liian vähäinen liikunta) stressorit. Stressiä aiheuttavat esimerkiksi  työn hallinnan puute, ihmissuhdeongelmat, äkilliset elämänmuutokset tai traumaattiset tapahtumat tai epäoikeudenmukaisuus esimerkiksi työelämässä.

Mistä tietää, että on liiallista stressiä?

Stressi oireilee eri ihmisillä eri tavoin. Tavallisia stressin fyysisiä oireita ovat mm. päänsärky, sydämentykytys, flunssakierre tai selkävaivat. Stressin psyykkisiä oireita ovat usein mm. ärtymys, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeudet päätöksenteossa tai unihäiriöt. Stressin fyysiset oireet voi olla helpompi tunnistaa kuin psyykkiset oireet. Ihminen saattaa havahtua stressin psyykkisiin merkkeihin vasta, kun esimerkiksi työkaveri tai läheinen huomauttaa niistä.

Miksi ihmiset kokevat stressin eri tavoin?

Stressin kokemiseen vaikuttavat monet tekijät,  mm. ihmisen aiemmat kokemukset, temperamentti, ympäristö, hänen tilanteesta ja ärsykkeestä tekemänsä tulkinta, reagointitavat, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutustaidot, kokonaiskuormitus elämäntilanteessa, erilaiset ajatusmallit, hänen mahdollisesti saamansa tuki, ihmisen sisäiset eli yksilölliset ja ulkoiset eli ympäristön voimavarat jne. 

Jotkin temperamenttipiirteet voivat vaikuttaa siihen, miten herkästi ihminen stressaantuu. Tällaisia temperamenttipiirteitä ovat esimerkiksi aisti- ja tunneherkkyys (äänet ja niiden sietäminen, toisten tunnetilojen aistiminen jne.), sopeutuvuus (miten helposti sopeutuu yllättäviin muutoksiin) ja sosiaalisuus (kärjistettynä: latautuuko vai kuormittuuko toisten ihmisten seurasta). 

Stressin kokemiseen on kuitenkin mahdollista myös vaikuttaa. Aivot tekevät tulkinnan siitä, mikä on stressaavaa. Siksi stressinhallinnassa on tärkeää vaikuttaa yhtä lailla fysiologiaan kuin mieleenkin. Myös kokemukset voivat vaikuttaa stressinsietokykyyn eri tavoin. Jos on esimerkiksi aiemmin kokenut suurta stressiä eikä ole päässyt kunnolla palautumaan siitä, ärsykkeeseen voi reagoida voimakkaammalla stressireaktiolla. Silloin  keho–mieli-tilassa on vielä ikään kuin jälkiä aiemmastakin stressireaktiosta. Jos taas on kokenut aiemminkin voimakasta stressiä, mutta päässyt ja kyennyt palautumaan siitä, se voi lisätä stressinsietokykyä. 

Mitä tarkoittaa stressin yhteydessä usein esiintyvä käsite resilienssi?

Resilienssi voidaan määritellä psyykkiseksi selviytymiskyvyksi ja uudelleen orientoitumiseksi. Resilienssin yksi osa-alue on psykologinen joustavuus. Psykologisesti joustava ihminen sopeutuu helpommin erilaisiin olosuhteisiin ja kuormitukseen, ja hän myös palautuu niistä paremmin. Resilienssi on siis eräänlaista henkistä kriisinsietokykyä sekä muutostensietokykyä. 

Resilienssi vaihtelee ihmisen elämäntilanteiden mukaan. Arjessa resilienssi näyttäytyy siten, että ihminen selviytyy kohtuullisesti haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta. Resilienssi syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. 

Miten hallita stressiä?

Miten otat stressin hallintaan? Millaisia hallintapaneeleita siihen tarvitset?
Miltä sinun stressinhallintapaneelisi näyttää?

Hyvä uutinen on se, että stressinhallintataitojaan voi aina kehittää. Siihen on lisäksi saatavilla tukea mm. stressinhallintavalmennuksesta.

Ihminen voi opetella hallitsemaan stressiä paremmin esimerkiksi pohtimalla, millainen hyvän elämän strategia hänellä on, sekä tutustumalla stressin luonteeseen. Hyvän elämän strategialla tarkoitetaan sitä, mitä hyvä elämä merkitsee ihmiselle itselleen, millaisista asioista se koostuu.  Stressinhallintaa on hyvän elämän strategian pohjalta helpompi rajata ja kohdentaa kullekin tärkeimpiin asioihin. Stressin olemuksen ymmärtämisestä on myös hyötyä: kun stressiä ymmärtää, sen hallitseminen on helpompaa. Stressiä voi lisäksi saada haltuun tekemällä sännöllisesti erilaisia hengitysharjoituksia ja  seuraamalla omaa  keho–mieli-tilaansa. Stressinhallinta vaatiikin aina pysähtymistä ja itsensä kuuntelua. Kannattaakin opetella reagoimaan stressin varhaisiin varoitusmerkkeihin, jotka ovat jokaisella yksilöllisiä. Stressiä voi myös hallita seuraamalla kokonaiskuormitustaan sekä varaamalla säännöllisesti aikaa palautumiselle. On hyödyllistä tarkastella omia reagointitapojaan ja toimintamallejaan, palautumismekanismejaan, itseään parhaiten palauttavia asioita ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Kiinnostuitko stressinhallinnan kehittämisestä?

Järjestämme 2.9.2023 Palaudu ja jaksa paremmin -hyvinvointipäivän. Päivä koostuu asiantuntija luennoista ja konkreettisista työkaluista joiden avulla kehität omaa jaksamistasi. Early Bird -tarjouset kesäkuun loppuun asti! Voit osallistua paikan päällä Tampereella tai osallistua päivään etänä.

Stressinhallinta valmentaja Jutta Helenius

stressinhallintavalmentaja

Proxima Finlandin laajasta palveluvalikoimasta on saatavilla myös stressinhallintavalmennusta niin yhteisöille kuin yksilöillekin. Valmennus toteutetaan tutkitun tiedon perusteella, mutta käytännönläheisesti.

Jutta Helenius

Stressinhallintavalmentaja (Mind coach certified trainer, Suomen Mentoritiimi, 2022), sertifioitu palautumisen asiantuntija (Trainer4You, 2023)

Proxima Finland
Tampere, Tampellan toimipiste ja etänä koko Suomeen

puhelin: 050 354 1785
sähköposti: jutta@proximafinland.fi

Kirjoittanut Jutta Helenius

Fysioterapiaa 24 tunnin sisällä!

VARAA AIKA
© 2024
Proxima Finland / Optimal Human Movement Oy
y-tunnus: 2748793-9
crosslist
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram