Lajitaidon kehittäminen - Kestävä, Vahva, Nopea! -podcast | Proxima Finland
Tässä jaksossa pureudumme lajitaidon kehittämiseen. Mitä tarkoittaa lajitaito? miten tekniikkaa kannattaa kehittää? Millaista palautetta kannattaa antaa? Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota? Isäntinä totuttuun tapaan fysioterapeutit Arttu "tekniikkatohtori" Peltola ja Joel "temporeisi" Jokinen.
Yleistaitavuus tarkoittaa kykyä oppia erilaisia liikkumisen tapoja sekä arjessa, että urheilulajeissa.
Lajikohtainen taitavuus tarkoittaa lajin tekniikan tarkoituksen mukaista käyttämistä tilanteiden vaatimalla tavalla, kykyä korjata tekniikka virheitä ja kykyä oppia nopeasti uutta. Tyyli on suoritustekniikan persoonallinen ilmaisutapa.
Yleistaidon merkitys lajikohtaisen tekniikan oppimiseen
Laaja yleistaitavuus luo valmiudet opetella uusia liikemalleja, kuten lajikohtaisen suoritustekniikan.
Useita eri liikemalleja omaavalla urheilijalla on paremmat valmiudet omaksua uusia asioita, kun koordinatiiviset valmiudet eli lihasten ja hermoston yhteistoiminta on kehittynyt yleistaitojen harjoittelun myötä.
Yleistaitavuus on osa ns. urheilullisuutta, ja usein kestävyysharrastajatkin käyttävät osan harjoitusajasta (usein syksyn) yleisen urheilullisuuden kehittämiseen.
Yleistaitavuuden osa-alueita:
Reaktiokyky esim. reaktiolähtö, reagointi pallonsyöttöön(tennis), reagointi kiriin
Suuntautumiskyky esim. vartalon ojennus pinnansuuntaiseksi oikealla hetkellä uinnin starttihypyssä, uinnin käännökset
Rytmittämiskyky esim. luisteluhiihdon rytmi, vapaauinnin rytmi
Tasapainokyky esim. reagointi ulkoisiin ärsykkeisiin kuten liukas tie, epätasainen alusta.
Erottelukyky esim. rentouden löytäminen lajisuoritukseen, optimaalisen voimantuoton löytäminen vaadittavaan tehtävään kuten pallonheitto koriin.
Yhdistelykyky esim. useiden eri liikemallien perättäistä hallintaa, kuten hiihtotekniikka
Sopeutumiskyky esim. muuttuviin tilanteisiin sopeutuminen: maastopyöräily, polkujuoksu, avovesiuinti
Mikä on hyvä lajitekniikka?
Lajitekniikan oleellisten asioiden hahmottaminen lähtee liikkeelle tekniikka- analyysista
Tekniikka- analyysi on sitä parempi mitä tarkemmin suoritus on saatu palasteltua osiin.
Huippunopeuskamera, kontaktiaikojen, nivelkulmien ja voimien laskeminen…
Näitä löytyy lähes joka lajiin valmiiksi tehtynä
Tekniikka- analyysin perusteella voi miettiä, mitkä yleistaitavuuden osa-alueet ovat olennaisia olla kunnossa, jotta tekniikan omaksuminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Konkreettinen tekniikka-analyysi on hyvä oppimistyökalu, josta voi omaksua oleellisen videoiden, kuvien, numeroiden ja tekstin muodossa.
Teemme tekniikka- analyyseja asiakkaiden suorituksesta, poimimme kerrallaan 1-2 asiaa joita viedään eteenpäin -> perustuu taustalla olevaan lajin tekniikka-analyysin ja siinä oleellisimpiin asioihin ja yksilön ominaisuuksiin.
Lajitekniikan opettelun ja harjoittelun perusasiat
Tiedostamaton vs. tietoinen oppiminen
Tietoinen oppiminen = teet ajatustyötä ja keskityt siihen, mitä olet opettelemassa.
Tiedostamaton oppiminen = et tietoisesti keskity opeteltavaan asiaan, vaan suoritusympäristö- ja tehtävät ohjaavat sinua tietämättäsi oikeaan (tai väärään!) suuntaan. Ts. et tiedä oppivasi tai kehittäväsi työn alla olevaa asiaa.
Kumpi parempi? Fakta: Tiedostamaton mielemme kykenee käsittelemään samassa ajassa n. 280 000 kertaa enemmän informaatiota kuin tietoinen mielemme (Järvilehto 2012).
Kannattaa siis siirtää tekniikkaharjoittelun fokusta tiedostamattomaan oppimiseen, eli siihen ettet mieti mitä teet, vaan suoritus tulee ns. selkärangasta.
Näkökulma: tietoista oppimista tarvitsee uuden asian opettelun alkuvaiheessa?
Keinoja hyödyntää tiedostamatonta oppimista (lähde: Taitotohtorin blogi):
Lajisuorituksen hahmottaminen metaforien kautta yksityiskohtaisiin osiin pilkkomisen sijasta. Esim. vapaauinnin käsivedon vedenalainen vaihe: voidaan pilkkoa ote-työntö- ja lopputyöntöön, tai voidaan sanoa että kuvittele löytäväsi vedestä kahvoja joita pitkin vedät itseäsi eteenpäin.
Tietoisen huomion kohdentaminen johonkin muuhun, kuin mitä on tekemässä. Esimerkki: syöttele parin kanssa palloa, laskekaa syötöt 50 alaspäin ruotsiksi.
Ei palautetta suorituksesta -> ei myöskään ylianalysointia. Esimerkki: juoksuvedot ilman ajanottoa, sykettä tai muuta palautejärjestelmää.
Tehtävät ja toimintaympäristöt, jotka varmistavat onnistumisen. Esimerkki: uintiharjoitteluun helpotusta välineillä, kuten räpylät
Drillit vs. lajisuoritukset
Drillit ovat monista lajista tuttuja tekniikkaharjoitteita, joita suurin osa esim. juoksijoista ja uimareista on tottunut tekemään, tai ainakin osaa nimetä monia tällaisia harjoitteita.
Miksi näitä tehdään? Oleellista olisi tietää tai oivaltaa tekemällä, mihin drillillä pyritään. Esimerkkinä polvennostojuoksu.
Pelkkä drillien tekeminen ei riitä, tekeminen pitäisi aina sitoa lajisuoritukseen. Esim. heti drillin päälle juoksu tai uinti yms.
Palaute ja sen vaikutus oppimiseen
Sopiva määrä oikeanlaista palautetta oikeaan aikaan voi edistää lajitekniikan oppimista.
Palautteenanto menee valmentajilla tai kokeneilla kanssaliikkujilla liian usein ylianalysoinnin puolelle ja siihen, että kerrotaan kaikki virheet mitä suorituksessa nähtiin.
Palautteenannossa vähemmän on enemmän
Oppijalle pitää antaa myös mahdollisuus itsereflektointiin ja mahdollisuus kokeilla ja hakea sopivia liikevariaatioita, eikä puuttua heti suoritukseen, joka sivusta seuraajan mielestä vaikuttaa virheelliseltä.
Tärkeä muistaa muiden ja omien suorituksia arvioidessa, että siellä on aina jotain hyvää, eikä pelkästään korjattavaa. Vahvuuksien tiedostaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin heikkouksien tunnistaminen.
Virheiden tekeminen
Ei tarvitse pyrkiä tekemään virheettömiä suorituksia, koska virheettömiä suorituksia ei ole olemassa. Kahta täysin samanlaista suoritusta ei ole olemassa.
Onkin tärkeä ymmärtää, että tekniikkaharjoittelun tavoite ei ole tuottaa virheettömiä suorituksia, vaan hyväksyä se tosiasia että liikevariaatioita tulee aina olemaan ja näitä kannattaa myös tietoisesti hakea.
Jokaisessa liikkeessä on liikevariaatioita, ja oleellista olisikin pystyä käyttämään näitä liikevaihtoehtoja muuttuvissa tilanteissa.
Sopivat raamit toimiville ja ei- toimiville liikevariaatioille löytää vain yhdellä keinolla - tekemällä virheitä.
Aloittelija tekee “isompia” virheitä, vrt. tekniikkaputki, kun taas kokenut urheilija pysyy variaatioissaan lähempänä optimaalialuetta.
Virheiden tekemisessä on myös henkinen puoli, ja tämä on yksi tärkeimmistä syistä miksi lapset oppivat paremmin kuin aikuiset: aikuiset pelkäävät tehdä virheitä ja jättävät siksi leikin helposti kesken. Mutta kuten edellä todettiin, virhiden tekeminen on sallittua ja jopa toivottavaa oppimistuloksen kannalta.
Lajisuorituksen putki
Lajisuoritus pyritään usein pilkkomaan pienempiin osiin ja luoda ns. key-pointit, joiden onnistuminen on kriittistä lopputuloksen kannalta. Esim. heitto- ja hyppylaijeissa tai voimistelulajeissa monesti nämä ovat key-pointit ovat monesti kriitttisempiä kuin esim juoksussa tai pyöräilyssä. Kriittisyydellä tarkoitetan suorituksen epäonnistumista. Kestävyyslajeissa tämä näkyy enemmän heikkona taloudellisuutena, teknisesti haastavissa maastoissa tai kontaktitilaisteissa.
Otetaan esimerkiksi polkujuoksu ja mietitään tilannetta, jossa polkujuoksua aloitetaan harjoittelemaan. Juoksija on tottunut juoksemaan tasaisella alustalla. Joten metsässä juokseminen voi tuottaa haasteita, kun vastaan tulee juurakoita, kivikoita, liukkauta ja pehmeitä alustoja tai maastossa tulee nopeita nousuja ja laskuja.
Lajisuorituksen putkestä löytyy kuva infoboksin linkin takaa. Joten jos tämä selostus ei avaa asiaa riittävästi niin kuvan katsominen helpottaa asiaa kummasti.
Suoritusta kuvataan siis putkena jonka sisällä suorituksen pitäisi kulkea. Putkessa on kaksi kerrosta. Sisempi kerros ns. ihanne suoritus ja ulommalta kerrokselta suoritus on vielä pelastettavissa.
Lajisuorituksen putki
Punainen alue = suorituksen optimialue, vaalean punainen = kyky palalauttaa suoritus takaisin putkeen, valkoisetpallot = suorituksen keypointit, vihreä viiva = suoritus, vihreät nuolet = kyky korjata suoritusta, oranssi nuoli = suoritusta haittaava tekijä.
Psyykkiset ja fyysiset tekijät voivat työntää suoritusta putken kyljestä ulos. Onnistutko olympia finaalissa pitämään paineet pään ulkopuolella, annatko tuulisten olosuhteiden vaikuttaa psyykkeeseen ja löytyykö sinulta eväät hallita olosuhteet.
Palataan meidän polkujuoksijaan. Juoksijan kohdalla nämä key-pointit voivat olla askelia. Hän astuu liukkaalle kivelle ja jalka luiskahtaa alta pois. Ensimmäisessä kuvassa oranssi nuoli kuvaa liukastumista ja sen voimia, jotka horjuttavat juoksijaa. Hän pystyy oottamaan vielä muutaman askeleen, mutta lopputuloksena on kaatuminen. Toisessa kuvassa liukastuminen on saman suuruinen voima. Juoksijalla on kuitenkin kapasiteettia pitää suoritus putken sisällä ja muutaman korjausaskeleen jälkeen, hän pystyy jatkamaan juoksua normaalisti.
Miten kasvattaa putken laajuutta? Se mistä kannattaa lähteä liikkeelle riippuu todella paljon lajista ja sen vaatimuksista, sekä yksilöstä, hänen vahvuuksista ja heikkouksista.
Lähteet:
Mero, A. ym. 2007. Urheiluvalmennus. Kuormitusfysiologiset, ravintofysiologiset, biomekaaniset ja valmennusopilliset perusteet.2. painos. VK-kustannus Oy. Lahti.
© 2024
