05/07/2021

Astman hoito ja liikunta

Astman asettamat haasteet

Astman hoito ja liikunta - Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkiston limakalvo on tulehdustilassa (inflammaatio) ja keuhkoputket supistuvat. Astman taudinkuva on aaltomainen: erilaiset ärsykkeet aiheuttavat ajoittaisia pahenemisvaiheita. Astman pahenemisvaiheita voivat aiheuttaa esim. flunssa, siite- tai katupöly, stressi jne. Tavallisia oireita ovat limakalvotulehduksen aiheuttamat yskä ja limannousu sekä keuhkoputkien supistumisesta johtuvat hengityksen vinkuminen ja ahdistus. Oireita esiintyy usein rasituksessa ja herkästi myös öisin ja aamuisin.

Kaikkia astman puhkeamiseen vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta. Astma on oireyhtymä, jonka taustalla on sekä perinnöllisiä syitä, että ympäristöstä johtuvia tekijöitä. Astmaan sairastumisen riski kasvaa, jos lähisukulaisella on diagnosoitu astma. Astma saattaa puhjeta missä tahansa iässä. Jos astma on jo olemassa, erilaiset tekijät voivat laukaista oireita ja pahentaa astmaa. Olisi suositeltavaa välttää sellaisia tekijöitä, jotka pahentavat astmaoireita, mutta liiallinen ärsykkeiden välttely ei ole tarpeellista, vaan se saattaa vain lisätä ahdistusta ja stressiä. Astman hoidossa yksilöllisesti toteutettu liikunta on merkittävässä roolissa.

Astman hoitotasapaino on tärkeää

Lääkityksellä sekä liikunnalla pyritään mahdollistamaan ja ylläpitämään keuhkojen mahdollisimman normaalia toimintaa. Keuhkosairauksissa liikuntaharjoittelu ei paranna itse sairautta. Liikuntaharjoittelulla voidaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka keuhkojen heikentynyt toimintakyky huonontaa rasituksensietoa ja tämän vuoksi yleistä elämänlaatua (Duodecim 2001). Liikunnan on havaittu estävän suorituskyvyn heikkenemistä keuhkosairauksia potevilla ja myös kohentavan jo heikentynyttä suorituskykyä.

astman hoito ja liikunta, astmalääkitys
Lääkityksellä sekä liikunnalla pyritään mahdollistamaan ja ylläpitämään keuhkojen mahdollisimman normaalia toimintaa. Keuhkojen heikentynyt toimintakyky huonontaa rasituksensietoa ja tämän vuoksi myös yleistä elämänlaatua.

Astmalääkitys jakautuu keuhkoputkien tulehdusreaktiota hoitavaan ja keuhkoputkia avaavaan lääkitykseen, joita hengitetään inhalaattorin avulla. Lääkitystä muokataan pahenemisvaiheiden ja oireiden mukaan. Esimerkiksi pahenemisvaiheessa voidaan tarvita hengitettävien lääkkeiden lisäksi tablettikortisonikuuri. 

Pahenemisvaiheita ei voida täysin estää, mutta niiden aiheuttamiin haittoihin (mm. yleiskunnon lasku, hengitysvaikeudet yms.) voidaan oikeanlaisella harjoittelulla vaikuttaa! Oloa voidaan pahenemisvaiheessa myös helpottaa oikeanlaisella harjoittelulla sekä esim. hieronnalla.

Hengästyminen vs. hengenahdistus

Keuhkojen toimintaa parantavan ja ylläpitävän liikunnan tulisi olla osa jokaisen astmaatikon omahoitoa. Rasituksen aikaista hengästymistä ei tulisi pelätä tai vältellä, vaan tärkeää olisi oppia erottamaan hengästyminen ja hengenahdistus toisistaan. Hengästyminen kuuluu liikuntaan, eikä se ole astman oire.

Hengästymisen ja hengenahdistuksen erottaminen ei aina ole helppoa, mutta mitä enemmän harrastaa erityyppistä liikuntaa, sen paremmin oppii oman kehonsa toiminnasta. Kuten monessa muussakin tapauksessa, paras tapa alkaa kasvattamaan rasituksen sietokykyä ja parantaa keuhkojen toimintaa on lisätä kuormitusta hiljalleen pitkän ajan kuluessa.

On myös suositeltavaa turvautua fysioterapeutin kaltaisen asiantuntijan apuun, jos harjoittelun aloittamisessa tai harjoittelussa jokin asia mietityttää. Vaikeaakin astmaa sairastava pystyy harrastamaan liikuntaa, kunhan sairaus ja sen mahdolliset pahenemisvaiheet otetaan harjoittelussa huomioon. Pyrkimällä nopeisiin ja radikaaleihin muutoksiiin omassa liikkumisessa saadaan aikaiseksi vain turhautumista, mielipahaa ja todennäköisesti myös rasitusvammoja. Fysioterapeutti osaa laatia sopivan nousujohteisen ja kehittävän harjoitusohjelman astmaatikollekin.

astman hoito ja liikunta-harjoittelu-fysioterapia
Jos harjoittelun tai liikunnan aloittaminen mietityttää ja aiheuttaa päävaivaa, on suositeltavaa turvautua asiantuntevan ammattilaisen apuun. Fysioterapeutti osaa laatia sopivan nousujohteisen ja kehittävän harjoitusohjelman myös astmaatikolle.

Lääkityksestä apua "rasitusastman" hoidossa

Toisin kuin monet yhä ajattelevat, erillistä "rasitusastmaa" ei ole olemassa. Rasituksessa ilmenevät oireet viittaavat siihen, ettei astman hoito ole täysin tasapainossa. Tällöin astman hoidosta olisi hyvä keskustella hoitavan tahon kanssa. Vaikeahoitoinen astma voi oireilla toistuvasti rasituksessa, vaikka sairauden hoito olisikin siinä määrin tasapainossa kuin se voi sairauden vaikeahoitoisessa muodossa olla. Toisaalta kaikki astmaatikot saavat lopulta oireita, jos rasitusta lisätään tarpeeksi voimakkaaksi. 

Astmasta aiheutuvaa oireilua voidaan helpottaa ottamalla avaava lääke hyvissä ajoin ennen liikuntasuoritusta. Useissa hoitosuosituksissa toistuva ohjeistus avaavan lääkkeen ottamisesta noin 15 minuuttia ennen suoritusta ei välttämättä riitä, vaan kullekin sopiva aikaväli selviää parhaiten kokeilemalla. Ennen rasittavaa liikuntaa voidaan tarvita jopa tunti, ennen kuin keuhkoputkia avaava lääke ehtii vaikuttaa maksimaalisesti.

astman hoito ja liikunta, astmalääkitys
Astmasta aiheutuvaa oireilua voidaan helpottaa ottamalla avaava lääke hyvissä ajoin ennen liikuntasuoritusta. Kullekin parhaiten toimiva väli selviää parhaiten kokeilemalla eri vaihtoehtoja.

Liikkuminen astman kanssa

Keuhkot, aivan kuten muutkin lihakset (kyllä, keuhkotkin ovat lihas!), vaativat nousujohteista ja säännöllistä harjoittelua ja sopivalla tasolla tehtävää rasittavaa liikuntaa. Jos keuhkojen kapasiteettia ei harjoiteta säännölllisesti ja nousujohteisesti, ja vältetään rasittamasta itseään / passivoidutaan, keuhkojen toimintakapasiteetti laskee.

"If you don't use it, you lose it!"

Hengästyttävä liikunta on jo itsessään hyvää harjoitusta hengityksen ja keuhkojen toimintakyvyn kehittämiseksi. Jotta keuhkoissa tapahtuva kaasujenvaihto (ns. keuhkotuuletus eli ventilaatio) olisi fyysisen rasituksen aikana riittävää, tulee keuhkojen tuuletuksen tehostua suhteessa aineenvaihduntaan. Normaalisti keuhkojen toiminta muuttuu vastaamaan kulloistakin rasitusta. Hengitys kiihtyy aluksi nopeasti ja sen jälkeen tasaantuu rasituksessa vaadittavalle tasolle. Rasitusoireita ilmenee, mikäli näin ei tapahdu sairauden tai keuhkojen heikentyneen toimintakyvyn vuoksi.

Harjoittelun intensiteetti ja kuormittavuus on arvioitava yksilöllisesti ja otettava pahenemisvaiheet huomioon. Tässä on suositeltavaa hyödyntää alan ammattilaisen, kuten fysioterapeutin, osaamista. Vastoin yleistä oletusta ja vallalla olevaa toimintamallia, pahenemisvaihe ei tarkoita, etteikö voisi liikkua! Pahenemisvaiheen laatu ja yksilölliset eroavaisuuden taudinkuvassa ja yksilön ominaisuuksissa on kuitenkin otettava huomioon. 

astman pahenemisvaihe, rasitus
Kuvassa 1. normaali keuhkoputki. 2. tulehtunut keuhkoputki. 3. tulehtunut ja supistunut keuhkoputki, lisääntynyt limaneritys. 4. vaikea astmakohtaus, paksua limaa, heikentynyt hengityskapasiteetti. (Kuva: hengitys.fi)

Myös huolellinen alku- ja loppuverryttely on tärkeää. Ennen suoritusta se valmistaa keuhkoputkia ja lihaksistoa liikuntasuoritusta varten. Suorituksen jälkeen tehty loppuverryttely taas vastaavasti helpottaa harjoituksesta aiheutuvasta rasituksesta palautumista auttamalla muun muassa sydäntä ja keuhkoja palaamaan riittävän hitaasti takaisin rasitusta edeltäneelle tasolle. Hyvää kuntoa ei mitata niinkään hien tai hengästymisen määrällä, vaan sillä, kuinka nopeasti esimerkiksi syke ja hengitys tasaantuu takaisin normaalitasolle liikunnan jälkeen.

Astmaatikon kannattaa huomioida harjoittelussaan lisäksi pakkasasteet, ilman kuivuus, siitepöly- tai katupölytilanne sekä uimahallissa veden klooripitoisuus. Kylmällä pakkasilmalla tai siitepölyaikana voi olla helpointa ja turvallisinta liikkua sisätiloissa tai lyhentää ulkona tapahtuvan harjoittelun kestoa.

Astmaan saattaa joillakin liittyä rasituksessa kurkunpääperäistä oireilua, mikä osaltaan hankaloittaa oloa. Kurkunpään, kaulan ja niskan alue tulisikin pitää liikunnan aikana mahdollisimman rentona, sillä edellä mainittujen alueen lihasten tarpeettoman voimakas jännittäminen hengästyessä saattaa hankaloittaa hengittämistä ja sillä tavoin vaikuttaa suorituskykyyn. 

Liikunta on kiellettyä astman pahenemisvaiheen aikana?

Myös pahenemisvaiheessa voi liikkua, kunhan sen tekee itseään tarkasti kuunnellen ja maltillisesti. Kun pahenemisvaihe on hankalimmillaan, on viisainta liikkua erittäin lempeästi: keho on jo valmiiksi lujilla, koska astma oireilee paljon ja häiritsee mahdollisesti yöunta, olo on väsynyt, hengittäminen saattaa tuottaa kipua jne.

Pahenemisvaiheissakin on eroja. Jos pahenemisvaihe on erittäin hankala, liikkuminen vaatii hyvin tarkkaa harkintaa. Jos taas pahenemisvaihe on lievä, voi mahdollisesti liikkua mutkattomammin. Lievässäkin pahenemisvaiheessa kannattaa kuitenkin muistaa maltti, jotta liiallinen rasitus ei vaikeuta tilannetta

astman hoito ja liikunta
Vaikeaakin astmaa sairastava pystyy harrastamaan liikuntaa, kunhan sairaus ja sen mahdolliset pahenemisvaiheet otetaan harjoittelussa huomioon. Kuvassa asiakkaamme Jutta, jolle vaikeahoitosen astman aiheuttamat haasteet ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi.

Astman pahenemisvaiheessa kehossa on käynnissä voimakas ns. tulehdus-/stressitila, joka vie kehosta jo huomattavan määrän energiaa. Tällaisessa voimakkaasti kehoa kuormittavassa vaiheessa suositeltava liikuntamuoto voisi olla lähinnä liikkuvuus- ja rentoutusharjoituksia. Näin keholle annetaan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia palautua. Myös esimerkiksi joogaan kuuluvat hengitysharjoitukset vähentävät Terveyskirjaston (Duodecim 2019) mukaan oireita sekä keuhkoputkia avaavan lääkkeen käyttöä. 

Lisäksi oman PEF-arvon (Peak Expiratory Flow eli uloshengityksen huippuvirtaus) tuntemisesta ja seuraamisesta on apua. Kun PEF-arvon lasku tasaantuu ja arvo alkaa hitaasti nousta, voi liikkumistakin lisätä vähitellen. Tässäkin on yksilöllisiä eroja: aktiivisesti liikkuva ja hyvässä fyysisessä kunnossa oleva henkilö saattaa pystyä liikkumaan varsin normaalisti, vaikkakin kevyemmin kuin tavallisesti.  

Myös lepo on pahenemisvaiheessa tarpeen, mutta vuodelepoon ei tarvitse eikä kannata asettautua, koska se haittaa mm. liman irtoamista. Lisääntynyt passiivisuus ja paikallaanolo saattaa jo parin viikon aikana heikentää kuntoa huomattavasti, puhumattakaan sen vaikutuksesta lihasvoimaan. Kun henki alkaa jälleen kulkea normaalisti ja olo helpottaa, voi kokeilla kevyttä kävelyä tai muuta matalatasoista liikuntaa (esim. lihaskuntoharjoittelu pidemmillä palautumisajoilla, harrastusta tukevat oheisharjoitteet). Harjoittelussa olisi suotavaa alkuun panostaa määrän sijasta laatuun, eikä ahnehtia liikaa kerralla. “Hiljaa ja hyvä tulee”, sanoi jo vanha sananlasku.

Lisää vinkkejä kehonhuoltoon ja palautumisen avuksi kuunneltavissa Proxima Finlandin fysioterapeuttien Tuukka Tolvasen ja Jesse Asikaisen isännöimässä "Kivun kanssa ja ilman" -podcastissa. Podcastin tarkoituksena on tuoda esille asioita ja ilmiöitä kivusta ja harjoittelusta, helposti ymmärrettävässä muodossa.

LÄHTEET:

Astman hoito. 2019. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01027

Hengityssairaan liikunta. 2020. Hengitysliitto. https://www.hengitysliitto.fi/elamanlaatu-ja-hyvinvointi/hengityssairaan-liikunta/

Tikkanen, H. & Peltonen, J. 2001. Liikunta ja keuhkot. Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo92158

Kirjoittanut Jesse Asikainen

Fysioterapiaa 24 tunnin sisällä!

VARAA AIKA
© 2021
Proxima Finland / Optimal Human Movement Oy
y-tunnus: 2748793-9
Tampella
Lielahti
Kaleva
Hämeenkyrö
Nokia
crosslist linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram